Nauvo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nauvo
Nagu
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Parainen
Nauvo.vaakuna.svg Nauvo.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°11′35″N, 021°54′25″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Kuntanumero 533
Hallinnollinen keskus Nauvon kirkonkylä
Perustettu
Liitetty 2009
– liitoskunnat Houtskari
Iniö
Korppoo
Parainen
Nauvo
– syntynyt kunta Länsi-Turunmaa
Pinta-ala 1 698,44 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 246,88 km²
– sisävesi 3,65 km²
– meri 1 447,91 km²
Väkiluku 1 428  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 5,78 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 64,8 %
– yli 64-v. 20,5 %

Nauvo (ruots. Nagu.oga Nagu (ohje)) on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunta kuului aiemmin Turun ja Porin lääniin ja sen jälkeen Länsi-Suomen lääniin. Nauvo mainitaan historiallisissa asiakirjoissa jo vuonna 1395.

Nykyisin Paraisten kaupunkiin kuuluvan Nauvon naapurikunnat ennen vuonna 2009 tapahtunutta kuntaliitosta olivat Dragsfjärd, Korppoo, Parainen ja Rymättylä.

Nauvon keskiaikainen harmaakivikirkko on 14301450-luvuilta.[4]

Kunta oli kaksikielinen. Asukkaista 70 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea vuonna 2008.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ominaistenselän ja Gullkronanselän välissä sijaitseva Nauvo koostuu noin 3 000 saaresta, luodosta ja kalliosta. Pääsaaret ovat Iso-Nauvo (Storlandet) ja Pikku-Nauvo (Lillandet). Pikku-Nauvon saarella on Nauvon korkein maastonkohta, noin 60 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Kasberg. Nauvon eteläisimmät luodot sijaitsevat Itämeren ulapan reunalla liki 50 kilometrin päässä pääsaarilta. Seilin saaressa entisen sairaalan tiloissa sijaitsee Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauvon pohjoisilta saarilta on löydetty pronssikauden aikaisia hiidenkiukaita, ja useilla muilla saarilla on myöhemmiltä ajoilta peräisin olevia ns. ryssänuuneja ja jatulintarhoja. Vanhasta suomalaisasutuksesta kertovat muiden muassa kylännimet Kivis, Mielis, Poutuis ja Sydänperä. Tämä viittaa siihen, että seutu oli varsinaissuomalaisten nautinta-aluetta ennen ruotsalaisten uudisasukkaiden saapumista. Asiakirjoissa Nauvon pitäjä mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1395.[5]

Nauvolaiset talonpojat olivat vanhastaan tottuneita merenkävijöitä, ja talonpoikaispurjehdusta harjoitettiin useisiin Itämeren satamiin jo Ruotsin vallan aikana.[5]

Seilin saarelle perustettiin kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä vuonna 1619 sairaala eli hospitaali spitaalitautisia varten, ja vähän myöhemmin sinne alettiin sijoittaa myös mielisairaita ja rampoja. Kun viimeinen spitaalipotilas oli kuollut vuonna 1766, Seilin sairaala toimi mielisairaalana vuoteen 1962 saakka. Vuodesta 1889 lähtien sairaalassa oli vain naispotilaita. Vuodesta 1964 Seilissä on toiminut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.[5]

Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[6] jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi. Nauvossa on vilkas satama, esimerkiksi Airistolta sopivan päivämatkan päässä.lähde?

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antböle, Backas, Berghamn, Biskopsö, Borstö, Böle, Dalkarby, Druckis, Ernholm, Finby, Grännäs, Grötö, Gullkrona, Gyttja, Hangslax, Haverö, Humleholm, Högsar, Innamo, Jälist, Kirjais, Kivis, Klobbnäs, Kopparholm, Korsnäs, Koum, Krok, Kvivlax, Käldinge, Käldö, Laggarnäs, Lökholm, Mattnäs, Mielis, Nötö, Packais, Pensar, Piparby, Poutuis, Prostvik, Pärnäinen (Pärnäs), Risis, Samslax, Sandholm, Sandö, Seili (Själö), Sexnappa, Sellmo, Simonkylä (Simonby), Sommarö, Spink, Stenskär, Strandby, Sydänperä, Såris, Tackork, Toras, Trunsö, Valmoholm, Vandrock, Vansor, Vikom, Vikperä, Väcklax.

Nauvon satama mereltä päin nähtynä.
Nauvon lauttasatama, josta on yhteys mantereelle. Kuvassa lähinnä M/L Falco.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauvon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla keitetystä lampaanlihasta, perunasta, sipulista ja lantusta koostuva lammaspata.[7]

Nauvon satamassa toimii vuonna 1987 avattu ranskalaistyylinen ravintola L’Escale.[8] Nauvon muita ravintoloita ovat Strandkrogen, Köpmans café & restaurant, Najaden Bar & Pizzeria, Ravintola Naffu (ent. Biffi), Restaurant Stallbacken ja Food Fellows[9][10].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 116–117. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  5. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 342–348. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  6. Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27.6.2007. YLE Uutiset. Viitattu 27.6.2007.
  7. Kolmonen, Jaakko. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky 1988.
  8. Nieminen, Heli: Nauvon L’Escaleen on luvassa isoja muutoksia Turun Sanomat. 10.6.2016. Viitattu 11.12.2018.
  9. Nauvon ravintolat Tripadvisor. Viitattu 11.12.2018.
  10. Nauvon ravintolat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.