Nauvon kirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nauvon kirkko
Nauvo church.jpg
Sijainti Nauvo
Koordinaatit 60°11′37.0″N, 021°54′29.1″E
Rakentamisvuosi noin 1430–1450
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Nauvon kirkko, sankarihaudat
För Fosterlandet, en tillflykt är han urtidens Gud

Nauvon kirkko on Nauvossa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1430–1450.[1]

Museovirasto on määritellyt Nauvon kirkon ja kirkonseudun valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2]

Nauvossa on säilynyt Suomen vanhin 1600-luvulta peräisin oleva urkusoitin, "Nauvon positiivi", joka on nykyään Kansallismuseossa. Nauvon positiivi sijaitsi kirkossa sivuseinän lehterillä, jonka kannatinpalkki on edelleen paikoillaan. Nykyiset urut länsipään oven päälle tehdylle lehterille rakensi ruotsalainen urkurakentaja Olof Schwan 1791. Urut olivat alun perin yksisormioiset, liitejalkiolla varustetut. Urkujen erikoisuutena on kaksiosainen rakenne, joka jakautuu länsipäädyn ikkunan molemmille puolille. Jens Zachariassen teki urkuihin vuonna 1878 toisen sormion ja jalkion sekä myös muutoksia I-sormion dispositioon. Urkujen soittopöytä sekä soittokoneisto ovat Zachariassenin tekemiä. Veljekset Moberg Ruotsista korjasi urut vuonna 1975 ja palautti I-sormion Schwanin muotoon. Nauvon urut ovat Suomen säilyneistä 1700-luvun uruista suurimmat ja ainoat restauroidut.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 116–117. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  2. Nauvon kirkko ja kirkonseutu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.