Berghamn (Nauvo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Nauvon Berghamnia. Muista samannimisistä saarista katso Berghamn.
Berghamn
MG 6837-Edit-1.jpg
Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Pinta-ala
0,64 km²
Väestö
Asukasluku
6
Asutuskeskukset
Berghamn

Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. 64 hehtaarin kokoisella saarella asuu nykyään ympärivuotisesti kuusi ihmistä[1], mutta kesäisin mökkiläisten myötä määrä moninkertaistuu. Vuonna 2007 vakituisia asukkaita oli kolme.

Saari on hyvä satamapaikka eteläisellä Saaristomerellä – satamapaikkaa ovat käyttäneet jo viikingit. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu 1500-luvulta lähtien. Enimmillään asukkaita on ollut 1800-luvun lopulla, yli 40. He elättivät itsensä kalastamalla ja hylkeenpyynnillä sekä linnustuksella ja karjaa pitämällä. Verot maksettiin kalassa. Saarelle asennettiin sähköt 1980-luvulla.

Saaren pohjoinen osa on Saaristomeren kansallispuistoa, johon kuuluu perinnemaiseman muodostama Västerbyn kalastajatila. Tilan päärakennus on sisustettu 1940–50-lukujen tyyliin. Berghamnnin kylä on myös osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.[2]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteysalus M/S Eivor liikennöi säännöllisesti Nauvon Pärnäisistä Berghamniin. Saarella on vierasvenesatama. Maantieyhteyttä ei ole.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Silja Puttonen: Saaristossakaan ei eletty pelkästä kalasta. Helsingin Sanomat, 2007, nro 22.7.2007, s. A5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 81) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 24.10.2014.
  2. Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]