Berghamn (Nauvo)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Nauvon Berghamnia. Muista samannimisistä saarista katso Berghamn.
Berghamn
MG 6837-Edit-1.jpg
Maantiede
Saariryhmä Turun saaristo
Merialue Saaristomeri
Pinta-ala 0,64 km²
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Parainen
Väestö
Väkiluku 6
Asutuskeskukset Berghamn

Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. 64 hehtaarin kokoisella saarella asuu nykyään ympärivuotisesti kuusi ihmistä.[1]

Saari on hyvä satamapaikka eteläisellä Saaristomerellä, satamapaikkaa ovat käyttäneet jo viikingit. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu 1500-luvulta lähtien. Enimmillään asukkaita on ollut 1800-luvun lopulla yli 40. He elättivät itsensä kalastamalla ja hylkeenpyynnillä sekä linnustuksella ja karjaa pitämällä. Verot maksettiin kalassa. Vuonna 2007 vakituisia asukkaita on kolme, mutta kesäisin mökkiläisten myötä määrä moninkertaistuu. Saarelle asennettiin sähköt 1980-luvulla.

Saaren pohjoinen osa on Saaristomeren kansallispuistoa, johon kuuluu perinnemaiseman muodostama Västerbyn kalastajatila. Tilan päärakennus on sisustettu 1940–50-lukujen tyyliin. Berghamnnin kylä on myös osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.[2]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteysalus M/S Eivor liikennöi säännöllisesti Nauvon Pärnäisistä Berghamniin. Saarella on vierasvenesatama. Maantieyhteyttä ei ole.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Silja Puttonen: Saaristossakaan ei eletty pelkästä kalasta. Helsingin Sanomat, 2007, nro 22.7.2007, s. A5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 81) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 24.10.2014.
  2. Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]