Siirry sisältöön

Turunmaanruotsi

Wikipediasta
Suomenruotsin murteet. Turunmaanruotsi punaisella.

Turunmaanruotsi (ruotsiksi åboländska) on yksi ruotsin kielen murreryhmistä. Sitä puhutaan Turunmaalla eli Turun saariston ruotsinkielisissä kunnissa Varsinais-Suomessa. Turunmaanruotsi on suomenruotsin murre. Se jaetaan usein vielä Itä- ja Länsi-Turunmaan murteisiin. Itäisiä murteita puhutaan nykyisen Kemiönsaaren ja Saloon kuuluvan Särkisalon alueilla, kun taas läntisten murteiden alueen muodostaa nykyinen Parainen.[1][2] Turussa puhutaan suomenruotsin yleiskieltä lähempänä olevaa kaupunkilaismurretta.[3]

Joitain turunmaanruotsin piirteitä:[4]

  • Lyhyt ⟨u⟩ äännetään [o]: hundra /hondra/
  • Kaksoiskonsonanttien lyhentyminen: komma /kåma/
  • Äänteessä [ŋ] on kuultavissa oleva [g]-äänne vanhemmilla puhujilla, mutta nuoremmilta se puuttuu

Turunmaanruotsilla on perinteisesti ollut yhteyksiä uudenmaanruotsiin, mutta tutkija Therese Leinosen mukaan murteissa on havaittavissa siirtymä kohti Pohjanmaan murteita. Turunmaanruotsin murteissa sisäistä vaihtelua on niin ikäryhmien kuin kunnankin mukaan, mutta erot ovat suurimmillaan saaristossa (Nauvo, Parainen ja Kemiönsaari) ja pienimmillään Turussa.[5]

Nauvon murretta, nauhoitttanut Kurt Zilliacus vuonna 1958: (tiedoston tiedoissa transkriptio)[6]

Korppoon murretta (Nauvon naapurialue), nauhoitttanut Kurt Zilliacus vuonna 1959.[7]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.