Kemiönsaari

Kemiönsaari Kimitoön
vaakuna	sijainti
www.kemionsaari.fi
Sijainti	60°09′50″N, 022°43′40″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turunmaan seutukunta
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Dragsfjärd (2009) Kemiö (2009) Västanfjärd (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	697,95 km² 143:nneksi suurin 2016
Kokonaispinta-ala	2 801,21 km² 27:nneksi suurin 2016
– maa	686,96 km²
– sisävesi	10,99 km²
– meri	2 103,26 km²
Väkiluku	6 936 141:nneksi suurin 31.7.2016
– väestötiheys	10,10 as./km² (31.7.2016)
Ikäjakauma	2014
– 0–14-v.	13,2 %
– 15–64-v.	56,3 %
– yli 64-v.	30,5 %
Äidinkieli	2014
– suomenkielisiä	27,8 %
– ruotsinkielisiä	69,8 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	19,75 % 248:nneksi suurin 2016
Työttömyysaste	9,0 % (2013)
Kunnanjohtaja	Anneli Pahta
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2013-2016  • RKP  • Yhteislista  • SDP  • Keskusta  • Vihreät  • Vasemmistoliitto	13 7 4 1 1 1
Infobox OK

Bengtskärin majakka on Kemiönsaaren tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva heinäkuulta 2010.

Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiön saaren lukuun ottamatta saaren pohjoisosan Angelniemeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, aikaisemmin Halikon kuntaa.

Kemiönsaaressa asuu 6 936 henkilöä, ja sen pinta-ala on 2 801,21 km², josta 10,99 km² on sisävesiä ja 2 103,26 km² merialueita. Väestötiheys on 10,10 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 27,8 % sen asukkaista puhuu suomea ja 69,8 % ruotsia äidinkielenään.

Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.

Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Sinisimpukan luontokeskus, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kirkkorakennuksista voidaan mainita muun muassa Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko ja Västanfjärdin uusi kirkko.

Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa ja pääsy sinne on luvanvaraista.

Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kemiönsaaren väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			9 022
1985			8 676
1990			8 371
1995			8 041
2000			7 663
2005			7 462
2010			7 191
Lähde: Tilastokeskus.

Kylät

Albrektsböle, Berga, Billböle, Biskopsö, Bjensböle, Björkboda, Bogsböle, Bolax, Brante, Bredvik, Brokärr, Brännboda, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalen, Dalkarlby, Digerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Finsjö, Flugböle, Fröjdböle, Galtarby, Gammelby, Genböle, Gräggnäs, Gräsböle, Grönstrand, Gundby, Gästerby, Hammarsboda, Hasselbacken, Helgeboda, Hertsböle, Hiittinen (Hitis), Holma, Hova, Hulta, Högmo, Högsåra, Illo, Kalkkila (Kalkila), Kaskärr, Kasnäs, Kaxskäla, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kobböle, Koddböle, Koivuranta, Koustar, Kuggböle, Kråkvik, Kulla, Kvarnböle, Kyrkbacken, Kårkulla, Kärra, Labböle, Labbnäs, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillfinnhova, Lillvik, Linnarnäs, Långnäs, Länsiniemi (Västerudden), Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Misskärr, Mjösund, Måsa, Nivelax, Nordanå, Nordvik, Norrlångvik, Norrlammala, Norrsundvik, Nybacka, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Purunpää, Påvalsby, Pörtsnäs, Reku, Rosala, Rosendal, Rugnola, Rövik, Santasaari (Sandö), Sirnäs, Skarpböle, Skinnarvik, Skoböle, Skog, Skogsböle, Släts, Småland, Smedaböle, Smedsböle, Smedskulla, Stenmo, Storfinnhova, Strömma, Stubbnäs, Stusnäs, Sundvik, Sunnanå, Suomenkulma (Finnudden), Söderby, Söderlångvik, Söderlammala, Söglö, Skålböle, Skånpusten Skäggböle, Syvälahti (Sjölax), Taalintehdas (Dalsbruk), Tappo, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Tynglax, Vestlahti (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Vänoxa, Vänö, Västankärr, Västermark, Ytterkulla, Ytterölmos, Östanå, Östermark, Överölmos

Ilmasto

Kemiönsaaren ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -1,2 -1,7 2 8,1 14,5 18,9 21,8 20,2 14,9 9 3,6 0,5 ka. 9,2 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -6,8 -8,2 -4,9 -0,4 4,2 9,0 12,2 11,4 7 3,3 -0,9 -4,9 ka. 1,8 Vrk:n keskilämpötila (°C) -3,8 -4,8 -1,3 3,8 9,7 14,4 17,4 16 11 6,3 1,5 -2 ka. 5,7 Sademäärä (mm) 65 47 49 36 37 55 72 85 71 87 86 78 Σ 768 Sadepäivät (d) 16 14 14 10 11 11 12 14 13 16 17 17 Σ 165 L ä m p ö t i l a -1,2 -6,8 -1,7 -8,2 2 -4,9 8,1 -0,4 14,5 4,2 18,9 9,0 21,8 12,2 20,2 11,4 14,9 7 9 3,3 3,6 -0,9 0,5 -4,9 S a d a n t a 65 47 49 36 37 55 72 85 71 87 86 78 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Tapahtumia

• Baltic jazz
• Kemiönsaaren musiikkijuhlat

Katso myös

• Björkboda träsk
• Dragsfjärden
• Kemiönsaaren musiikkijuhlat

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemiönsaari Wikimedia Commonsissa

• Kunnan kotisivu
• Tilastokeskus - Kemiönsaaren avainluvut
• Yle Elävä arkisto/Arkivet: Pargas och Kimitoön – när åtta kommuner blev två

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat