Kemiönsaari
Kemiönsaari Kimitoön |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Kemiön kirkko |
|
Sijainti | |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
Kuntanumero | 322 |
Hallinnollinen keskus | Kemiön kirkonkylä |
Perustettu | 2009 |
Kuntaliitokset |
Dragsfjärd (2009) Kemiö (2009) Västanfjärd (2009) |
Pinta-ala ilman merialueita |
697,75 km² 142:nneksi suurin 2020 |
Kokonaispinta-ala |
2 801,01 km² 27:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 686,84 km² |
– sisävesi | 10,91 km² |
– meri | 2 103,26 km² |
Väkiluku |
6 658 142:nneksi suurin 30.6.2020 [2] |
– väestötiheys | 9,69 as./km² (30.6.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 13,4 % |
– 15–64-v. | 55,3 % |
– yli 64-v. | 31,3 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 28,1 % |
– ruotsinkielisiä | 68,7 % |
– muut | 3,2 % |
Kunnallisvero |
19,75 % 265:nneksi suurin 2020 [5] |
Työttömyysaste | 9,0 % (2013) [6] |
Kunnanjohtaja | Anneli Pahta |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
2017–2021[7] • RKP • Muut • SDP • Kesk. • Vas. • Vihr. |
13 6 3 2 2 1 |
www.kemionsaari.fi |
Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta entiseen Angelniemen kuntaan kuulunutta saaren pohjoiskärkeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, sitä ennen vuodesta 1967 Halikon kuntaa.
Kemiönsaaressa asuu 6 658 henkilöä[2], ja sen pinta-ala on 2 801,01 km², josta 10,91 km² on sisävesiä ja 2 103,26 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 9,69 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 28,1 % sen asukkaista puhuu suomea ja 68,7 % ruotsia äidinkielenään.[4]
Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.[8]
Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kirkkorakennuksia on kunnassa Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli.[9]
Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa, ja pääsy sinne on luvanvaraista.
Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiönsaarella on runsaasti keskiaikaa edeltäviä muinaisraunioita. Keskiajalla alueelle saapui väestöä Ruotsin eri osista, jolloin alkuperäinen suomenkielinen väestö poistui tai pakeni paikalta. Tästä kertoo suomalaisperäisten paikannimien puuttuminen saaren keskiosista. Alueella on kuitenkin alun perin ollut suomalaista väestöä. Vaikka saarelta tunnetaan myöhempiä suomalaisia erisnimiä vuodelta 1378, on mahdollista että alkuperäisväestön ja tulokkaiden välillä on tapahtunut jonkinlainen konflikti, mikä johti suomenkielisen väestön poistumiseen alueelta. Toisaalta kylännimien Makila (Maakylä) ja Kalkila (Kalkkila) perusteella on ehdotettu, että Ruotsista tulleen muuttoliikkeen seurauksena myös uutta suomenkielistä väestöä olisi tullut saarelle Salon seudulta.[10]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Kemiönsaaressa oli 6 793 asukasta, joista 3 472 asui taajamissa, 3 263 haja-asutusalueilla ja 58 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kemiönsaaren taajama-aste on 51,6 %.[12] Kemiönsaaren taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken[13]:
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Kemiön kirkonkylä | 1 302 |
2 | Taalintehdas | 1 137 |
3 | Dragsfjärdin kirkonkylä (Kärra) | 608 |
4 | Lammala | 216 |
5 | Björkboda | 209 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiönsaaren terveyskeskus vastaa alueensa asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Pääterveysaseman lisäksi terveyskeskuksella on lähipalvelupiste Taalintehtaalla.[14] Pääterveysaseman yhteydessä toimii terveyskeskussairaala.[15] Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Turussa. Tyks Turunmaan sairaala tuottaa aluesairaalatason ja Turun yliopistollinen keskussairaala yliopistosairaalatason palveluita. Sairaalat kuuluvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemiönsaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[16]:
- Kemiönsaaren seurakunta (ruots. Kimitoöns församling)
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemiönsaaren alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[17]
Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kemiönsaaren kunnan nykyisellä alueella[16]:
- Dragsfjärdin seurakunta (ruots. Dragsfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Hiittisten seurakunta (ruots. Hitis församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Kemiön seurakunta (ruots. Kimito församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Västanfjärdin seurakunta (ruots. Västanfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dragsfjärd[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Björkboda, Genböle, Dalen, Hammarsboda, Hertsböle, Kråkvik, Kulla, Kärra, Labbnäs, Lillfinnhova, Långnäs, Nordanå, Purunpää, Rosendal, Rövik, Skinnarvik, Smedskulla, Storfallan, Storfinnhova, Stusnäs, Sunnanå, Söderby, Söderlångvik, Söglö, Tynglax, Ytterölmos, Överölmos
Historiallisesta Ölmosin kylästä on muodostunut nykyiset Ytterölmosin, Överölmosin ja Hammarsbodan kylät.
Hiittinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, Vänö
Kemiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albrektsböle, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalkarlby, Degerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gräsböle, Gundby, Gästerby, Helgeboda, Hova, Hulta, Högmo, Kalkkila (Kalkila), Kaskärr, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Koddböle, Koivuranta, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Länsiniemi (Västerudden), Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Påvalsby, Reku, Rugnola, Santasaari (Sandö), Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Skålböle, Skäggböle, Smedaböle, Smedsböle, Småland, Stenmo, Strömma, Suomenkulma (Finnudden), Syvälahti (Sjölax), Tavasttrona, Tjuda, Tolfsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Vestlahti[18] (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Västankärr, Västermark, Östermark
Västanfjärd[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Billböle, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Illo, Kobböle, Misskärr, Nivelax, Norrlammala, Pörtsnäs, Sirnäs, Södersundvik, Söderlammala, Tappo, Västanfjärd, Östanå
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiönsaaren ilmastotilastoa
|
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Björkboda träsk
- Dragsfjärden
- Kemiönsaaren musiikkijuhlat
- Luettelo Kemiönsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
- Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Kemiönsaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Koulutus Kemiönsaaren kunta. Viitattu 6.8.2009.
- ↑ Kemiönsaaren seurakunta
- ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 114–115. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Kemiönsaari: Terveyspalvelut kemionsaari.fi.
- ↑ Kemiönsaari: Terveyspalvelut, terveyskeskussairaala kemionsaari.fi.
- ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Genealogia.fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemiönsaari Wikimedia Commonsissa
- Kunnan kotisivu
- Tilastokeskus – Kemiönsaaren avainluvut
- Yle Elävä arkisto/Arkivet: Pargas och Kimitoön – när åtta kommuner blev två