Kemiönsaari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Kemiön saaresta on erillinen artikkeli.
Kemiönsaari
Kimitoön
Dragsfjärd.vaakuna.svg Kemiönsaari.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.kemionsaari.fi
Sijainti 60°09′50″N, 022°43′40″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Dragsfjärd (2009)
Kemiö (2009)
Västanfjärd (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 697,94 km²
143:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 2 801,23 km²
27:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 686,96 km²
– sisävesi 10,98 km²
– meri ? km²
Väkiluku 6 872
143:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 10,00 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,4 %
– 15–64-v. 55,3 %
– yli 64-v. 31,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 28,1 %
ruotsinkielisiä 68,7 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 19,75 %
252:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 9,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Anneli Pahta
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • RKP
 • Muut
 • SDP
 • Kesk.
 • Vas.
 • Vihr.

13
6
3
2
2
1
Bengtskärin majakka on Kemiönsaaren tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva heinäkuulta 2010.

Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta saaren pohjoisosan Angelniemeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, aikaisemmin Halikon kuntaa.

Kemiönsaaressa asuu 6 872 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 2 801,23 km², josta 10,98 km² on sisävesiä ja 2 103,29 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 10,00 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 28,1 % sen asukkaista puhuu suomea ja 68,7 % ruotsia äidinkielenään.[4]

Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.[8]

Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Sinisimpukan luontokeskus, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kirkkorakennuksia on kunnassa Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli.[9].

Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa, ja pääsy sinne on luvanvaraista.

Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiönsaarella on runsaasti keskiaikaa edeltäviä muinaisraunioita. Keskiajalla alueelle saapui väestöä Ruotsin eri osista, jolloin alkuperäinen suomenkielinen väestö poistui tai pakeni paikalta. Tästä kertoo suomalaisperäisten paikannimien puuttuminen saaren keskiosista. Alueella on kuitenkin aluperin ollut suomalaista väestöä. Vaikka saarelta tunnetaan myöhempiä suomalaisia erisnimiä vuodelta 1378, on mahdollista että alkuperäisväestön ja tulokkaiden välillä on tapahtunut jonkinlainen konflikti, mikä johti suomenkielisen väestön poistumiseen alueelta. Toisaalta kylännimien Makila (Maakylä) ja Kalkila (Kalkkila) perusteella on ehdotettu, että Ruotsista tulleen muuttoliikkeen seurauksena myös uutta suomenkielistä väestöä olisi tullut saarelle Salon seudulta.[10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kemiönsaaren väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 022
1985
  
8 676
1990
  
8 371
1995
  
8 041
2000
  
7 663
2005
  
7 462
2010
  
7 191
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albrektsböle, Berga, Billböle, Biskopsö, Bjensböle, Björkboda, Bogsböle, Bolax, Brante, Bredvik, Brokärr, Brännboda, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalen, Dalkarlby, Digerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Finsjö, Flugböle, Fröjdböle, Galtarby, Gammelby, Genböle, Gräggnäs, Gräsböle, Grönstrand, Gundby, Gästerby, Hammarsboda, Hasselbacken, Helgeboda, Hertsböle, Hiittinen (Hitis), Holma, Hova, Hulta, Högmo, Högsåra, Illo, Kalkkila (Kalkila), Kaskärr, Kasnäs, Kaxskäla, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kobböle, Koddböle, Koivuranta, Koustar, Kuggböle, Kråkvik, Kulla, Kvarnböle, Kyrkbacken, Kårkulla, Kärra, Labböle, Labbnäs, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillfinnhova, Lillvik, Linnarnäs, Långnäs, Länsiniemi (Västerudden), Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila (Maakylä), Mattböle, Mattkärr, Misskärr, Mjösund, Måsa, Nivelax, Nordanå, Nordvik, Norrlångvik, Norrlammala, Norrsundvik, Nybacka, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Purunpää, Påvalsby, Pörtsnäs, Reku, Rosala, Rosendal, Rugnola, Rövik, Santasaari (Sandö), Sirnäs, Skarpböle, Skinnarvik, Skoböle, Skog, Skogsböle, Släts, Småland, Smedaböle, Smedsböle, Smedskulla, Stenmo, Storfinnhova, Strömma, Stubbnäs, Stusnäs, Sundvik, Sunnanå, Suomenkulma (Finnudden), Söderby, Söderlångvik, Söderlammala, Söglö, Skålböle, Skånpusten Skäggböle, Syvälahti (Sjölax), Taalintehdas (Dalsbruk), Tappo, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Tynglax, Vestlahti (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Vänoxa, Vänö, Västankärr, Västermark, Ytterkulla, Ytterölmos, Östanå, Östermark, Överölmos

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiönsaaren ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -1,2 -1,7 2 8,1 14,5 18,9 21,8 20,2 14,9 9 3,6 0,5 ka. 9,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -6,8 -8,2 -4,9 -0,4 4,2 9,0 12,2 11,4 7 3,3 -0,9 -4,9 ka. 1,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) -3,8 -4,8 -1,3 3,8 9,7 14,4 17,4 16 11 6,3 1,5 -2 ka. 5,7
Sademäärä (mm) 65 47 49 36 37 55 72 85 71 87 86 78 Σ 768
Sadepäivät (d) 16 14 14 10 11 11 12 14 13 16 17 17 Σ 165
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-1,2
-6,8
-1,7
-8,2
2
-4,9
8,1
-0,4
14,5
4,2
18,9
9,0
21,8
12,2
20,2
11,4
14,9
7
9
3,3
3,6
-0,9
0,5
-4,9
S
a
d
a
n
t
a
65
47
49
36
37
55
72
85
71
87
86
78


Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Kemiönsaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Koulutus Kemiönsaaren kunta. Viitattu 6.8.2009.
  9. Kemiönsaaren seurakunta
  10. Kari Tarkiainen: Ruosin itämaa, s. 114-115. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]