Kemiönsaari

Kemiönsaari Kimitoön
vaakuna	sijainti
Kemiön kirkko
Sijainti	60°09′50″N, 022°43′40″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turunmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Kemiön kirkonkylä
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Dragsfjärd (2009) Kemiö (2009) Västanfjärd (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	697,93 km² 143:nneksi suurin 2018
Kokonaispinta-ala	2 800,99 km² 27:nneksi suurin 2018
– maa	686,95 km²
– sisävesi	10,98 km²
– meri	2 103,06 km²
Väkiluku	6 758 144:nneksi suurin 30.4.2018
– väestötiheys	9,84 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	13,4 %
– 15–64-v.	55,3 %
– yli 64-v.	31,3 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	28,1 %
– ruotsinkielisiä	68,7 %
– muut	3,2 %
Kunnallisvero	19,75 % 252:nneksi suurin 2017
Työttömyysaste	9,0 % (2013)
Kunnanjohtaja	Anneli Pahta
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021  • RKP  • Muut  • SDP  • Kesk.  • Vas.  • Vihr.	13 6 3 2 2 1
www.kemionsaari.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Bengtskärin majakka on Kemiönsaaren tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva heinäkuulta 2010.

Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta saaren pohjoisosan Angelniemeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, aikaisemmin Halikon kuntaa.

Kemiönsaaressa asuu 6 758 henkilöä, ja sen pinta-ala on 2 800,99 km², josta 10,98 km² on sisävesiä ja 2 103,06 km² merialueita. Väestötiheys on 9,84 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 28,1 % sen asukkaista puhuu suomea ja 68,7 % ruotsia äidinkielenään.

Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.

Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Sinisimpukan luontokeskus, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kirkkorakennuksia on kunnassa Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli..

Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa, ja pääsy sinne on luvanvaraista.

Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo.

Historia

Kemiönsaarella on runsaasti keskiaikaa edeltäviä muinaisraunioita. Keskiajalla alueelle saapui väestöä Ruotsin eri osista, jolloin alkuperäinen suomenkielinen väestö poistui tai pakeni paikalta. Tästä kertoo suomalaisperäisten paikannimien puuttuminen saaren keskiosista. Alueella on kuitenkin alun perin ollut suomalaista väestöä. Vaikka saarelta tunnetaan myöhempiä suomalaisia erisnimiä vuodelta 1378, on mahdollista että alkuperäisväestön ja tulokkaiden välillä on tapahtunut jonkinlainen konflikti, mikä johti suomenkielisen väestön poistumiseen alueelta. Toisaalta kylännimien Makila (Maakylä) ja Kalkila (Kalkkila) perusteella on ehdotettu, että Ruotsista tulleen muuttoliikkeen seurauksena myös uutta suomenkielistä väestöä olisi tullut saarelle Salon seudulta.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kemiönsaaren väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			9 022
1985			8 676
1990			8 371
1995			8 041
2000			7 663
2005			7 462
2010			7 191
2015			6 909
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kemiönsaaressa oli 6 793 asukasta, joista 3 472 asui taajamissa, 3 263 haja-asutusalueilla ja 58 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kemiönsaaren taajama-aste on 51,6 %. Kemiönsaaren taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kemiön kirkonkylä	1 302
2	Taalintehdas	1 137
3	Dragsfjärdin kirkonkylä (Kärra)	608
4	Lammala	216
5	Björkboda	209

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemiönsaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kemiönsaaren seurakunta (ruots. Kimitoöns församling)
  • Dragsfjärdin kappeliseurakunta (ruots. Dragsfjärds kapellförsamling)
  • Hiittisten kappeliseurakunta (ruots. Hitis kapellförsamling)
  • Kemiön kappeliseurakunta (ruots. Kimito kapellförsamling)
  • Västanfjärdin kappeliseurakunta (ruots. Västanfjärds kapellförsamling)

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemiönsaaren alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kemiönsaaren kunnan nykyisellä alueella.

• Dragsfjärdin seurakunta (ruots. Dragsfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
• Hiittisten seurakunta (ruots. Hitis församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
• Kemiön seurakunta (ruots. Kimito församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
• Västanfjärdin seurakunta (ruots. Västanfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)

Kylät

Dragsfjärd

Björkboda, Genböle, Dalen, Hammarsboda, Hasselbacken, Hertsböle, Kråkvik, Kulla, Kärra, Labbnäs, Lillfinnhova, Långnäs, Nordanå, Purunpää, Rosendal, Rövik, Skånpusten, Skinnarvik, Släts, Smedskulla, Storfinnhova, Stusnäs, Sunnanå, Söderby, Söderlångvik, Söglö, Taalintehdas (Dalsbruk), Tynglax, Ytterkulla, Ytterölmos, Överölmos

Historiallisesta Ölmosin kylästä on muodostunut nykyiset Ytterölmosin, Överölmosin ja Hammarsbodan kylät.

Hiittinen

Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, Vänö

Kemiö

Albrektsböle, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalkarlby, Degerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gräsböle, Gundby, Gästerby, Helgeboda, Hova, Hulta, Högmo, Kalkkila (Kalkila), Kaskärr, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Koddböle, Koivuranta, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Länsiniemi (Västerudden), Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Påvalsby, Reku, Rugnola, Santasaari (Sandö), Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Skålböle, Skäggböle, Smedaböle, Smedsböle, Småland, Stenmo, Strömma, Suomenkulma (Finnudden), Syvälahti (Sjölax), Tavasttrona, Tjuda, Tolfsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Vestlahti (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Västankärr, Västermark, Östermark

Västanfjärd

Billböle, Bredvik, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Illo, Kobböle, Kyrkbacken, Misskärr, Nivelax, Norrlammala, Pörtsnäs, Sirnäs, Södersundvik, Söderlammala, Tappo, Östanå

Ilmasto

Kemiönsaaren ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -1,2 -1,7 2 8,1 14,5 18,9 21,8 20,2 14,9 9 3,6 0,5 ka. 9,2 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -6,8 -8,2 -4,9 -0,4 4,2 9,0 12,2 11,4 7 3,3 -0,9 -4,9 ka. 1,8 Vrk:n keskilämpötila (°C) -3,8 -4,8 -1,3 3,8 9,7 14,4 17,4 16 11 6,3 1,5 -2 ka. 5,7 Sademäärä (mm) 65 47 49 36 37 55 72 85 71 87 86 78 Σ 768 Sadepäivät (d) 16 14 14 10 11 11 12 14 13 16 17 17 Σ 165 L ä m p ö t i l a -1,2 -6,8 -1,7 -8,2 2 -4,9 8,1 -0,4 14,5 4,2 18,9 9,0 21,8 12,2 20,2 11,4 14,9 7 9 3,3 3,6 -0,9 0,5 -4,9 S a d a n t a 65 47 49 36 37 55 72 85 71 87 86 78 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Tapahtumia

• Baltic jazz
• Kemiönsaaren musiikkijuhlat

Katso myös

• Björkboda träsk
• Dragsfjärden
• Kemiönsaaren musiikkijuhlat
• Luettelo Kemiönsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemiönsaari Wikimedia Commonsissa

• Kunnan kotisivu
• Tilastokeskus - Kemiönsaaren avainluvut
• Yle Elävä arkisto/Arkivet: Pargas och Kimitoön – när åtta kommuner blev två