Rusko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rusko
Vahto.vaakuna.svg Rusko.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Ruskon kirkonkylää nähtynä Vahdontieltä kaakosta.
Ruskon kirkonkylää nähtynä Vahdontieltä kaakosta.
www.rusko.fi
Sijainti 60°32′30″N, 022°13′20″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1871
Kuntaliitokset Vahto (2009)
Kokonaispinta-ala 127,90 km²
299:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 127,14 km²
– sisävesi 0,76 km²
Väkiluku 6 211
154:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 48,85 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 19,6 %
– 15–64-v. 62,7 %
– yli 64-v. 17,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,7 %
ruotsinkielisiä 1,5 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 19,75 %
252:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 6,2 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Harri Hiitiö
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • Ps.

9
7
5
4
1
1
Ruskon vaakuna vuoteen 2009 asti

Rusko on kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 6 211 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 127,90 km2, josta 0,76 km2 on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 48,85 asukasta/km2.

Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna. [8] Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Kunnan pohjoisin piste on Kuhankuono, kaikkiaan seitsemän kunnan yhteinen rajapyykki. Kunnan eteläosan korkein kohta on 70,9 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Kullavuori, jonka rinteellä on hiidenkirnu. Kunnan pohjoisosassa, entisen Vahdon kunnan alueella, Punaisentorin lähellä oleva nimetön huippu kohoaa noin 93 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu osaksi Ruskon kunnan alueelle. Siellä on myös toinen Natura-kohde, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Rehtisuo.[9]

Kunnanosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiidenvainio, Lähteenmäki, Paasniittu, Vahto,

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asola, Hiidenvainio, Hujala, Kankare, Kirkonkylä, Liukola, Lähteenmäki, Munittula, Merttelä, Paasniittu, Papumäki, Päällistönmäki, Uttula, Vahto

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskojoen jokilaaksossa on raivattu peltoja esihistoriallisen ajan lopulla eli 800- ja 900-luvulla. Historiallisen ajan alussa Ruskolle oli vakiintunut sekä peltoviljely että kiinteä kyläasutus. Viljelystä on kirjallisia viitteitä 1300-luvulta asti.[10]

Harmaakivinen Ruskon kirkko on rakennettu todennäköisesti noin vuosina 1510–1530.[11] Sitä ympäröivä Ruskon kirkonmäki kivisiltoineen, vanhoine kantataloineen ja lainajyvästöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[12]

Osa Turun, Maarian ja Ruskon rajalle vuonna 1955 valmistuneen Turun lentoaseman aluesta kuului aiemmin Ruskoon.[13] Maarian ja Ruskon puolella olleet lentoaseman alueet liitettiin Turkuun vuonna 1957.[14][15] Turun lentoaseman rakentaminen alkoi vuonna 1945, mutta valvontakomission aiheuttaman viivästyksen takia se otettiin käyttöön vasta 1955.[16]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskon kunnanjohtaja on vuodesta 2017 Harri Hiitiö.[17] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista yhdeksän on kokoomuksen ja seitsemän keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1683 työpaikkaa. Niistä 6% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 43% palveluissa ja 49% jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20%).[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat TH-Sijoitus Oy, eristeitä valmistava Kaefer Oy ja muovituotteita tekevä Röchling Rimito Plast Oy.[19]

Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).lähde?

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruskon väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 361
1985
  
4 013
1990
  
4 542
1995
  
4 892
2000
  
5 174
2005
  
5 654
2010
  
5 816
2016
  
6 137
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskolla toimii viisi peruskoulun koulua: Kirkonkylän koulu (luokat 3–6), Hiidenvainion koulu (luokat 1–2), Merttelän koulu (luokat 1–6), Laukolan koulu (luokat 1-6) ja Maunun koulu (luokat 7–9).

Ruskon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Raision kaupunki. Ruskossa ja Vahdossa on terveysasemat päivisin auki, yöllisissä päivystystapauksissa mennään Raisioon.[21]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskolla toimii evankelisluterilainen Ruskon seurakunta[22], johon kuuluu myös Vahdon kappeliseurakunta[23]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus Vahdon alueella[24].

Tunnettuja ruskolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Rusko Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Malkamäki, Elina & Högmander, Jutta: Rusko ja Vahto saavat odotetusti toisensa Turun Sanomat. 11.12.2007. Viitattu 23.7.2012.
  9. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 3.2.2018.
  10. Syrjämaa, Taina: Ruskolaisen maiseman menneisyydestä ja tulevaisuudest Raisionjoen luonnosuojeluyhdistys. Viitattu 4.2.2018.
  11. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 156–157. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  12. Ruskon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/1/1044/104407/104407_1952.jpg
  14. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=92823
  15. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=91059
  16. Turun lentoasema lyhyesti Finavia. Viitattu 4.2.2018.
  17. Harri Hiitiö valittiin yksimielisesti Ruskon kunnanjohtajaksi Turun Seutusanomat. 2.2.2017. Viitattu 24.1.2018.
  18. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  19. Alueen Rusko yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  21. Lääkärin vastaanotto (myös linkitetyt sivut) Ruskon kunta. Viitattu 4.2.2018.
  22. Ruskon seurakunta Ruskon seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  23. Tervetuloa Vahdolle, Ruskon seurakuntaan Ruskon seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  24. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.1.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.