Nousiainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Nousiainen
Nousis
Nousiainen.vaakuna.svg Nousiainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Nousiaisten kirkko
Nousiaisten kirkko
Sijainti 60°35′55″N, 022°05′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Hallinnollinen keskus Nummi
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 199,55 km²
283:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 198,98 km²
– sisävesi 0,57 km²
Väkiluku 4 790
181:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 24,07 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 20,5 %
– 15–64-v. 62,1 %
– yli 64-v. 17,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 6,5 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.

8
8
5
3
3
www.nousiainen.fi

Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Nousiaisten asukkaasta käytettään sanaa noustelainen[8].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiainen sijaitsee Turun ja Porin välisen valtatie kahdeksan varrella, 20 km Turusta.[9]

Nousiaisissa on kaksi Natura-kohdetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuon keidassuo.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.

Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.

Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiaisten kunnanjohtajana toimi vuodesta 2011 vuoteen 2017 Juhani Kylämäkilä. Vuonna 2017 hänen seuraajakseen valittiin Jaana Karrimaa.[11][12] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kahdeksan on kokoomuksen ja kahdeksan keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.

Vuonna 2015 kunnassa oli 1009 työpaikkaa. Niistä 11% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 72% palveluissa ja 15% jalostuksessa.[13]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laivanrakennusalalla toimiva FCR Finland, Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ja Maalausliike Helin.[14]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nousiaisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 430
1985
  
3 649
1990
  
3 996
1995
  
4 104
2000
  
4 189
2005
  
4 518
2010
  
4 865
2015
  
4 859
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Nousiaisissa oli 4 813 asukasta, joista 3 273 asui taajamissa, 1 497 haja-asutusalueilla ja 43 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nousiaisten taajama-aste on 68,6 %.[16] Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Nummi 3 263
2 Lemun kirkonkylä* 10

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nousiaisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nousiaisten alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[19] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[20].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä. [22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Nousiainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Högmander, Jutta: Noustelaiset tungeksivat juhlistamaan 850-vuotiasta kotipitäjäänsä Turun Sanomat. 16.8.2005. Viitattu 22.5.2018.
  9. Kuntainfo Nousiainen. Viitattu 25.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  11. Juhani Kylämäkilästä Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turun Sanomat. 14.2.2011. Viitattu 25.1.2018.
  12. Jaakko Virrankoski: Jaana Karrimaa on Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turunseutusanomat.fi. 18.10.2017. Viitattu 17.9.2018.
  13. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  14. Alueen Nousiainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  20. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  21. Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  22. Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]