Luettelo Nousiaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelo Nousiaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Nousiaisten kunnassa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.

Julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo on osa Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Abraham ja Antti Achreniuksen muistomerkki[1] Nousiaisten kirkon hautausmaa, Kirkkotie 212 Koljola 60.6161°N, 22.1288°E Abraham ja Antti Achreniuksen muistomerkki.JPG
Ahti Jalosen muistopaasi[2][3] Vähä-Välisaari, retkeilyreitin varrella,
noin 500 metriä Kuhankuonosta Saksalan suuntaan
Kurjenrahkan kansallispuisto 60.7353°N, 22.4091°E 1989 Ahti Jalosen muistomerkki 1.JPG
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[3] Nousiaisten kirkon hautausmaa, Kirkkotie 212 Koljola 60.6157°N, 22.1277°E 1955 Karjalaan jaaneiden muistomerkki Nousiainen.jpg
Kiitollisuurel ja kunnioituksel noustelaisil heosil[4] Nousiaisten kotiseutumuseo, Topoistentie 9 Topoinen 60.6113°N, 22.1216°E Kiitollisuurel ja kunnioituksel noustelaisil heosil.jpg
Nousiaisten talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajat Ruotsin valtiopäivillä -muistolaatta[5] Kirkonpiirin koulun rinteessä, Vahdontie 52 Koljola 60.6183°N, 22.1304°E 2009 Nousiaisten talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajat Ruotsin valtiopäivillä -muistolaatta.jpg
Piispa Pyhän Henrikin muistokivi[3][6] Pyhän Henrikin tie, Topoisten kalmonpelto, Nousiaisten kirkon pysäköintipaikan laidalla, Kirkkotie 211 Koljola 60.6148°N, 22.1263°E Vikainen, JuhaniJuhani Vikainen 1978 Piispa Pyhän Henrikin muistokivi.JPG
Repolan risti[7] Repolankuja 27 Repola 60.6249°N, 22.0721°E Jaakkola, KeijoKeijo Jaakkola 1979 (2005)[8] Repolan risti.jpg
Sankarihautojen muistomerkki[9][10] Nousiaisten kirkko, sankarihautausmaa, Kirkkotie 212 Kirkon seutu 60.6157°N, 22.1278°E Vikainen, JussiJussi Vikainen 1951 Nousiainen sankarimuistomerkki.JPG
Talvisotaan lähdön muistolaatta[11] Seurojentalo Kalliopohjan ulkoseinässä, Hääveläntie 4 Koljola 60.6207°N, 22.1224°E Lindholm, OlaviOlavi Lindholm 2004 Talvisotaan lähdön muistolaatta, Nousiainen.jpg
Vapaussodan v.1918 Valkoisten muistokivi[12] Nousiaisten kirkon, seinässä, Kirkkotie 212 Kirkon seutu 60.6157°N, 22.1283°E 1918 Nousiainen 1918 muistomerkki 1.jpg
Veteraanikivi[3][13] Seurakuntakodin pihalla, Maskuntie 1 Nummi 60.5971°N, 22.0856°E 1990 Nousiaisten Veteraanikivi.JPG

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Achrenius, Abraham (1706–1769) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Abraham Achrenius oli virsirunoilija ja pietistijohtaja ja hänen poikansa Antti Achrenius pietistijohtaja. Molemmat toimivat Nousiaisten kirkkoherroina.
  2. Tawast, Markku: Ahti Jalosen muistopaasi pysäyttää Kuhankuonossa Turun Sanomat. 8.5.2004. Viitattu 28.12.2017.
  3. a b c d Nousiaisten muistomerkit Varsinais-Suomen kirjastojen kotiseutukokoelma. Viitattu 28.12.2017.
  4. Teksti muistomerkissä.
  5. Kaunonen, Paula: Nousiaisten muistomerkit Digi. Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 16.7.2018.
  6. Länsisyrjä 2014: 59–60. Piispa Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.
  7. Länsisyrjä 2014:60–62, 80–81, 135–136.
  8. Ensimmäinen risti korvattiin uudella 2005 (Länsisyrjä 2014: 61).
  9. Nousiainen Sotasampo. Viitattu 25.12.2017.
  10. Tuomisto 1998:287.
  11. Talvisotaan lähdön muistolaatta Suomen sotamuistomerkit 1939-1945. Viitattu 24.11.2019.
  12. Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 287. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.
  13. Tuomisto 1998:316.