Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä
Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä käsittää Suomessa suurten nälkävuosien 1866–1868 uhrien muistoksi pystytetyt muistomerkit. Katovuosina kuoli nälkään ja tauteihin noin kymmenesosa Suomen silloisesta väestöstä, 200 000 ihmistä. Nälkään kuolleiden muistoksi on pystytetty muistomerkkejä. Irlantilainen historioitsija Andrew G. Newby jäljitti Suomen muistomerkkejä ja löysi niitä vuonna 2017 julkaistun tutkimuksensa mukaan 79 kappaletta.[1][2]
Alueellinen esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisin kuin esimerkiksi Irlannissa ja Ukrainassa, Suomessa ei ole kansallista nälkään kuolleiden muistomerkkiä pääkaupungissa tai muussa symbolisesti tärkeässä paikassa. Lahti on suurin kaupunki, jossa on tällainen muistomerkki.
Muistomerkit sijaitsevat kolmessa päätihentymässä. Ne ovat Riihimäki–Pietari-rataan liittyviä paikkakuntia, Pohjanmaan läntisiä alueita ja Vaara-Suomen itäisiä alueita.
Pohjoisin muistomerkki on Pudasjärvellä ja eteläisin Mäntsälässä. Tämä kuvastaa sitä, että nälänhätää oli melko vähän maan pohjoisosissa. Läntisin paikkakunta on Vaasa ja itäisin Ilomantsi.[3]
Kronologinen esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat muistomerkit on pystytetty nälkävuosien aikana. Ne ovat tavallisesti kiviä, joissa on yksinkertainen kirjoitus, ja ne viittavat aikaisempaan merkittävien tapahtumien merkitsemisen perinteeseen. Poikkeuksena tästä on Oitin alue, jossa on hautakiveä muistuttava muistomerkki, Radanrakentajien muistokivi (1867).
Melkein kuusikymmentä vuotta nälkävuosien jälkeen syntyi uusi muistomerkkien sukupolvi, joita suunnittelivat muistomerkkitoimikunnat. Varhaisimmat näistä olivat Varkaudessa (Taipaleen kanavan avustustyöjoukon läheisyydessä) ja Sotkamossa.
Ensimmäinen sotienjälkeinen muistomerkki pystytettiin Piippolaan (1946). 1950-luvulla muistokiviä perustettiin Alajärvelle (1951), Lahteen (1953), Varpaisjärvelle (1950), Veteliin (1954), Kiuruvedelle (1955) ja Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle (1958), johon haudattiin neljäsataa nälkään kuollutta uhria. Kasvavaa tietoisuutta nälänhädästä osoittavat erityisesti siitä pahiten kärsineiden paikkakuntien muistomerkit, kuten Lehtimäki (1962), Karttula, Kitee (1963); Lohtaja (1964); Nurmes (1965); Soini, Sievi (1966), Eno, Evijärvi ja Väinöntalo, Heinävesi, Lavia, Paltaniemi (1967); Leppävirta, Lieksa, Nilsiä, Ristiina (1968). Kärkölässä ja Kuusankoskella vihittiin käyttöön kohteita rautatien satavuotisjuhlan yhteydessä. Uusi muistomerkki pystytettiin myös Tokerotien nälkätietä[4] varten Kauhajoen Aronkylässä.
Muistomerkkien lukumäärä on kasvanut tasaisesti 1900-luvun viiden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja niissä on käytetty monenlaisempia taiteellisia muotoja. Uusia lisäyksiä ovat olleet Vaasa (2008), Nivala (2009) ja Kärsämäki (2014).[5]
Muistomerkkien kertomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Newbyn mukaan nälkään kuolleiden muistomerkkejä voidaan käyttää sekä hegemonisten, että vastahegemonisten kertomusten luomisessa.
Hegemonisia kertomuksia ovat useiden muistomerkkien sijainti valtionkirkon valvomilla hautausmailla, kuten myös raamatulliset lainaukset, joissa korostetaan kärsivällisyyttä ja stoalaisuutta.
Hegemonisuutta on myös usein sankarihautausmaiden läheisyys. Vuosina 1918 ja 1939–1944 taistelussa kaatuneiden paikallisten hautojen, sekä vuoden 1918 sisällissodan valkoisten sankarihautojen on osoitettu noudattavan tiettyä kertomusta vastoinkäymisistä. Näiden muistomerkkien avajaisseremoniat noudattavat usein vakiintunutta muotoa, jossa nälkävuodet tulkitaan pakkasesta aiheutuneeksi luonnonkatastrofiksi, tai nälkävuosia käytetään kansallisen itsetunnon ”rakennuskivenä” myöhempien traumojen rinnalle.
Vastahegemonisia kertomuksia ovat alueellisten jännitteiden ja eripuraisuuden korostaminen laajan kansallisen nälänhädän yhteydessä etenkin alueilla, joissa kuolleisuus oli keskimääräistä suurempi. Muistomerkeissä on hyvin erilaisia päivämääriä. Se osoittaa sitä, että Suomen eri alueet kärsivät vakavista taloudellisista vaikeuksista jo paljon ennen syyskuun 1867 pakkasten alkua.[6]
Tässä luettelossa on 57 muistomerkkiä.
Muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muistomerkit ovat sijaintikunnan mukaisessa järjestyksessä.
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Muistomerkki | Paikka | Alue | Kaupunki/kunta | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nälkävuosien 1867-1868 uhrien muistomerkki[7] | Kirkkotie 6 | Alajärven kirkko | Alajärvi | 1951 | 
|
|||
| Nälkävuosina 1863-68 menehtyneiden muistokivi[8] | Lehtimäen metsähautausmaalla, Töysäntie 115 | Lehtimäki | Alajärvi | |||||
| Vaikeiden aikojen muistomerkki menneiden sukupolvien työlle (talvi- jatkosota 1939-1945, itsenäistymisvaiheet 1917-1918, nälkävuodet 1867-1868, kanavan rakentaminen 1868-1871, isoviha 1713-1721)[9][10][11] | Vääksyn kanavan puisto, Kanavatie 21 | Vääksy | Asikkala | Heikki Sipponen | 1977 | 
|
||
| Nälkävuosien uhrien muistomerkki[12][13] | Kirkkotie 77 | Evijärvi | 1986 | |||||
| Nälkävuosien uhrien muistomerkki[12] | Latukantie 99. Väinöntalo, Järviseudun museo | Evijärvi | 1967 | |||||
| 1860-luvulla nälkään kuolleiden muistomerkki[14][12] | Vanha hautausmaa, Kauppakadun varrella | Keskusta | Haapajärvi | Armas Kosonen | 1988 | |||
| Nälkään kuolleitten muistomerkki[12] | Kirkon lähellä, Perhontie | Halsua | Sulo Kalliokoski | |||||
| Vaikeiden vuosien muistokivi[15][16][12] | Hikiäntie, Pässinlukko | Hikiä | Hausjärvi | 1988 | 
|
|||
| Radanrakentajien muistokivi[15][17] | Vanhan valtatien varsi, Viinikaisentien risteystä vastapäätä | Syvänoja, Oitti | Hausjärvi | 1867 | 
|
|||
| Nälkään kuolleitten muistomerkki[18][19][17] | Vanha hautausmaa, Kirkkotie 16 | Heinäveden kirkonkylä | Heinävesi | Veikko Jalava | 1967 | 
|
||
| Nälkävuosien uhrien muistomerkki[20][17] | Vanha hautausmaa, Kappelikuja 6 | Pappila | Hämeenkyrö | 1967 | 
|
|||
| Nälkään kuolleiden muistokivi[21][17] | Vanha hautausmaa, Turuntien varrella | Kauriala | Hämeenlinna | 1958 | 
|
|||
| Nälkävuosien uhrien muistomerkki[22] | Vanha hautausmaa, Kirkkotie 10 | Kirkonsalmi | Iisalmi | 1977 | 
|
|||
| Nälkävuosien uhrit[23][22] | Ilmajoen kirkon pihamaa | Ilmajoen kirkonkylä | Ilmajoki | Pentti Haapamäki | 
|
|||
| 1800-luvun nälkävuosien uhrien muistomerkki[22] | Mustamäen hautausmaa, Mustamäentie | Ilomantsin kirkonkylä | Ilomantsi | 2003 | 
|
|||
| Nälkävuosien 1866-1868 uhrien muistomerkki[11] | Enon hautausmaa, Kirkkotie 12 | Eno | Joensuu | Esko Jalkanen | 1967 | 
|
||
| Tyhjentynyt kappa, nälkävuosien 1864–1868 uhrien muistomerkki[24][25] | Kiihtelysvaaran kirkkomaa, Aprakkatie 3 | Kiihtelysvaara | Joensuu | Erkki Eronen | 1974 | 
|
||
| Katovuosi, 1689-1868 nälkään nääntyneiden muistomerkki[26][27] | Rostuvin hautausmaa, Sairaalantie 21 | Juuan kirkonkylä, Rostuvi | Juuka | Kauko Kortelainen | 1980 tai 1976[27] | _-_Rostuvin_hautausmaa,_Sairaalantie_21_-_Juuka.jpg)
|
||
| Nälkävuosien muistomerkki[28][29][30][31] | Jämsän kirkko, Muistojen hautausmaa, Koskentie 30 | Jämsä | Paavo Keskinen | 
|
||||
| Anovat kädet, vuosina 1866–1868 nälkään kuolleiden muistomerkki[32][33][34] | Paltaniemen kuvakirkon pihassa, Paltaniementie 851 | Paltaniemi | Kajaani | Une Pihlman | 1967 | 
|
||
| Katovuosien muistomerkki (Talonpoikaiskulttuurisäätiö) [35][31][36] | Kangasniemen kotiseutumuseon edessä, Joutsantie 1 | Kangasniemen kirkonkylä | Kangasniemi | 1970 | _-_Kangasniemen_kotiseutumuseon_edusta,_Joutsantie_1_-_Kangasniemi_-_1.jpg) _-_Kangasniemen_kotiseutumuseon_edusta,_Joutsantie_1_-_Kangasniemi_-_2.jpg){kind=small}
|
|||
| Pylvänälän-Joutsantien muistokivi[36][31] | Kuupelontie (14) (risteys Kuupelontielle noin Joutsanmaantie 567) | Kangasniemi | Noin 1880 | _-_Kuupelontie_(14)_-_Kangasniemi_-_1.jpg) _-_Kuupelontie_(14)_-_Kangasniemi_-_2.jpg)
|
||||
| Nälkävuosien muistomerkki (Gustaf Juurakon muistomerkki)[24][37] | Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto, Lapinkaivon pohjoispuolella | Nummijärvi | Kauhajoki | |||||
| Nälkävuosien 1867–1868 uhreille -muistolaatta[38] | Kauhajoen pääkirkon sakastin seinässä, Topeeka 9 | Kauhajoki | Arvo Lusa | 1938 | 
|
|||
| Tokerotien muistomerkki[39][40] | Seututie 672:n varrella, Havusen talon pihapiirissä | Aronkylä | Kauhajoki | Matti Porkkala | 1967 | |||
| Nälkävuosien 1866–1868 uhrien muistomerkki[7] | Vanha hautausmaa, Härmäntie 29 | Alahärmä | Kauhava | Jussi Somppi | 1989 | 
|
||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[41][42] | Savikontie 5 (karttalinkki likimääräinen) | Kiteen kirkkotarha | Kitee | Annikki Palosuo-Louhioja | 1963 |  
|
||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[43][44][42] | Kirkkokatu,(hautausmaan metsikössä uimarannan länsipuolella, noin 1,5 km Kiuruveden keskustasta) | Pappilanranta | Kiuruvesi | Aarne Timonen | 1955 | _-_Kirkkokatu,_Pappilanrannan_uimarannan_P-paikan_vieress%C3%A4_-_Kiuruvesi.jpg)
|
||
| Nälkävuosien muistomerkki[45][46] | Hannonsalmi | Kivijärvi | 1985 | |||||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[45] | Kälviän kirkkopiha, Kälviäntie 22 | Kälviä | Kokkola | |||||
| Nälkävuosien 1867-1868 uhrien muistomerkki[11][47] | Kallioniemen tanssilavan lähellä | Elimäki, Koria | Kouvola | 1869 | ||||
| Ristikankaan nälkään kuolleiden muistomerkki[48][45] | Ristikankaantie 29 | Kuusankoski | Kouvola | 1987 | ||||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki, Kuhmo[49][45] | Kuhmon vanha hautausmaa (Hankaniemen hautausmaa), Kainuuntie 64 | Kuhmon keskusta | Kuhmo | Jarmo Aalto | 1991 |  
|
||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki, Lentiira[49][45] | Lentiiran vanha hautausmaa, Sutelantie (hautausmaalle menee polku Kirveskansan kirkon muistomerkiltä länsiluoteeseen) | Lentiira | Kuhmo | Jukka Pirttijoki | 1980 | 
|
||
| Nälkävuosina haudattujen vainajien yhteismuistomerkki (Nälkään kuolleiden patsas)[50][39] | Karttulan hautausmaa, Kirkkotie 28 | Karttula, kirkonkylä | Kuopio | 1963 | 
|
|||
| Tuntemattomien vainajien muistomerkki[51] | Vanhan kirkon puisto, Pisantie 2 | Nilsiä | Kuopio | 1968 | 
|
|||
| Tokerotien muistomerkki[52][26] | Seututie 672:n varrella Ojajärven tienhaaran lähellä | Taivalmaa, Jalasjärvi | Kurikka | 1967 | ||||
| Radanrakentajien kalmisto ja muistomerkki [53] (Riihimäki-Pietari -radan rakennustöissä 1867-70 nälkäänkuolleiden hautausmaa)[54] | Tillolantie, Hähkäniemi | Järvelä | Kärkölä | 1967 |  
|
|||
| Radanrakentajien hautausmaan muistokivi[55] | Nastolantie | Järvenpää | Lahti | 1953 | 
|
|||
| Radanrakentajien muistokivi[56][57] | Ylämaantie | Uusikylä | Lahti | Ritva Pirhonen | 1990 | 
|
||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[58] | Lapinlahden vanhan hautausmaan pääty, Haapalaisentie 1 | Kirkonkylä | Lapinlahti | 1968 | 
|
|||
| Nälkävuosien muistomerkki[59] | Lamminkyläntien varrella, Koulutien risteyksen lähellä | Mähkö | Lieksa | 1968 | 
|
|||
| Nälkävuosien muistomerkki[59] | Ylämyllyntien varrella, polku Lautasuontieltä | Ylämylly | Liperi | 2002 (1867) | 
|
|||
| Nälkävuosien 1866–68 uhrien muistomerkki[60][61] | Kirkonmäki | Kirkonkylä | Mäntsälä | Heikki Varja | 1984 | 
|
||
| Maaemon syli, nälkään kuolleiden muistomerkki [62][63][64] | Kellotapulin vieressä | Nurmeksen vanha hautausmaa | Nurmes | Veikko Jalava | 1965 | 
|
||
| Nälkävuosien uhrien muistomerkki[65] | Parkanon keskustan hautausmaa, Kirkkopolku | Parkano | ||||||
| Nälkävuosien muistokivi[66][67][68] | Lavian kirkon hautausmaa, Tampereentie 18 | Lavia | Pori | 1967 | 
|
| ||
| Katovuosina nälkään kuolleiden muistomerkki[69] | Pudasjärven kirkon piha | Kirkonkylä | Pudasjärvi | |||||
| Nälkävuosien 1866-1868 uhrien muistokivi[70] | Ruoveden hautausmaa, Kirkkotie 1 | Kirkonkylä | Ruovesi | 2018 | 
|
|||
| Nälkävuosien muistomerkki[71] | Suodenniemen kirkon vieressä | Suodenniemi | Sastamala | 2018 | .jpg)
|
|||
| Suurten nälkävuosien muistomerkki* Patsaspaikannus (sivu 20); Seinäjoen kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive) | Nurmon hautausmaa | Nurmo | Seinäjoki | 
|
||||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[72] | Piippolan kirkkopihalla, Keskustie 3 (paikkalinkki kirkkomaalle) | Piippola | Siikalatva | 1946 | 
|
|||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[73] | Rantsilan kirkon lähellä | Rantsila | Siikalatva | |||||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[74] | Hautausmaalla siunauskappelin itäisessä päädyssä | Sotkamon hautausmaa | Sotkamo | 
|
||||
| Tuhoutuneet tähkät, 1865–1868 nälkään kuolleiden muistomerkki[75][25] | Tohmajärven kirkon koillispuolella, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | Tohmajärvi | Erkki Eronen | 1994 | 
|
||
| Nälkävuosien 1867 – 1868 muistomerkki[76] | Kappelinmäen vanhan hautausmaan pohjoisen kivimuurin takana | Vanha Vaasa | Vaasa | 2008 | ||||
| Muistomerkki suurien nälkävuosien (v. 1867-68) aikana kuolleiden muistoksi[77] | Lepola, Asematie 1. Luultavasti Kangasniemen kirkon kaakkoispuolella, hieman aidan ulkopuolella), paikkalinkki epävarma [78] | Kangaslampi | Varkaus | 1979 | ||||
| Nälkävuonna 1868 kuolleiden muistomerkki[79] | Varkausmäki | Könönpelto | Varkaus | Otto Tuure ja Ilmari Tuure | 1936 | 
|
||
| Nälkään kuolleiden muistomerkki[80] | Kirkkopiha (karttalinkki likimääräinen) | Veteli | 
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Newby, Andrew G.: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- Newby, Andrew G.: Finland's Great Hunger Years Memorials: Images, Locations, Reflections.
- Newby, Andrew G.: ‘Overcoming Amnesia? Memorializing Finland’s “Great Hunger Years”’, in E. Mark Fitzgerald, O. Frawley & M. Corporaal (eds), The Great Famine: Visual and Material Culture (Liverpool UP, 2018). Pp. 229-258.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Wallius, Anniina: 150 vuotta sitten 200 000 suomalaista menehtyi – muistatko syyn? 25.7.2017. Yle. Viitattu 12.7.2020.
- ↑ Newby, 2017, s. 179
- ↑ Newby, s. 178–280
- ↑ Tokero on veteen sekoitetuista jauhoista valmistettu yksinkertainen ruoka, tässä yhteydessä tientekijöille valmistettu hätäruoka. Nykysuomen sanakirja 1967, osa 5, hakusana: tokero, V. J. Marttila (toim.): ”Tokerotien, tuskien tien syntymävaiheita”, Kauhajoen joulu. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura, 1965.
- ↑ Newby, s. 180, 181
- ↑ Newby, s. 178
- ↑ a b Newby, 2017, s. 184
- ↑ Aisaparin alueen muistomerkit ja veistokset; Google Maps
- ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerki, s. 310. Suomen mies, 1998. ISBN 9529872054.
- ↑ Käyntikohteet ja nähtävyydet Asikkalan kunta. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ a b c Newby, 2017, s. 185
- ↑ a b c d e Newby, 2017, s. 186
- ↑ Google Maps: kartta "Evijärven kulttuurireitti" Pyöräreitit; Kraatteri.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 1860-luvulla nälkään kuolleiden muistomerkki; KirjastoVirma (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Muistomerkit ja patsaat - Hausjärven kunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hausjärven kylärinkipyöräily; Hausjarvi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Newby, 2017, s. 187
- ↑ Heinäveden upeita matkakohteita : Heinäveden kirkko joet.info. Viitattu 12.7.2020.
- ↑ Veikko Jalava (Tilaustyöt ja julkinen taide) Kuvataiteilijamatrikkeli, kuvataiteilijamatrikkeli.fi.
- ↑ Hämeenkyrö - Finland's "Great Hunger Years" Memorials
- ↑ Nälkään kuolleiden muistokivi Hämeenlinnan kaupunki. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ a b c Newby, 2017, s. 188
- ↑ Museo- ja muistomerkkireitti 2015. Ilmajoen museot. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ a b Newby, 2017, s. 192
- ↑ a b Ansioluettelo Erkki Erosen kotisivu. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ a b Newby, 2017, s. 189
- ↑ a b Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-97134-9-2, viitattu 14 lokakuuta 2020), s. 36 (Osa X: Pohjois-Karjala)
- ↑ Jämsä, Muistomerkit; Keski-Suomi -portaali
- ↑ Nälkävuosien muistomerkki Museo24. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Muistojen hautausmaa ja Jämsän sankarihautausmaa Jämsän seurakunta. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ a b c Newby, 2017, s. 190
- ↑ Julkiset veistokset ja muistomerkit Kajaani. Arkistoitu 25.7.2019. Viitattu 10.12.2017.
- ↑ Paltamon vanha kirkko; Paltamonseurakunta.fi
- ↑ Newby, 2017, s. 202
- ↑ Katovuosien muistomerkki Koe Kangasniemi, koekangasniemi.fi. Viitattu 28.9.2020.
- ↑ a b Veistokset ja muistomerkit; Kangasniemi.fi
- ↑ Kauhanevan-Pohjankankaan historia Metsähallitus. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Patsaat Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 27.1.2012. Viitattu 3.8.2021.
- ↑ a b Newby, 2017, s. 191
- ↑ Patsaat Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 27.1.2012. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Kiteen kirkkotarha Kiteen seurakunta. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ a b Newby, 2017, s. 193
- ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 12 syyskuuta 2019), s. 38 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)
- ↑ Nälkään kuolleiden muistomerkin sijainti, Kiuruvesi Ylä-Savon karttapalvelu, paikkatieto.yla-savo.fi. Viitattu 12.9.2019.
- ↑ a b c d e Newby, 2017, s.194
- ↑ Muistomerkit; Kivijärvi
- ↑ Kari Sihvola: Kouvolan muistomerkkejä, patsaita ja muita historiallisia kohteita: Koria Keskusmaja-sivusto. 2019. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Kari Sihvola: Kouvolan muistomerkkejä, patsaita ja muita historiallisia kohteita: Kouvola Keskusmaja.fi. 2019. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ a b Nälkään kuolleiden muistomerkit Turisti-info. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11 syyskuuta 2019), s. 28 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)
- ↑ Vanhan kirkon puisto (Nilsiä) Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Tokerotien muistomerkki Jalasjärven kylät -sivusto. Viitattu 3.12.2017.
- ↑ https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/179363/Collegium%20Vol22%2010_Newby.pdf?sequence=1
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäSuomen-mm-VII-s.61ei löytynyt - ↑ Radanrakentajien haustausmaa – Lahtea tonkimassa osa 3 lahenlehti.net. 21.10.2010. Viitattu 7.6.2019.
- ↑ Radanrakentajien hautausmaa Lahden seurakuntayhtymä. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Radanrakentajien muistokivi nastola.fi. Arkistoitu 17.6.2019. Viitattu 11.6.2019.
- ↑ Jaana Martikainen: Nerkoon kanava kasvoi nälästä Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 21.7.2016. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ a b Newby, 2017, s. 198
- ↑ Muistomerkit Mäntsälä. 2016. Arkistoitu 24.5.2015. Viitattu 26.11.2017.
- ↑ Kotiseutupolut Mäntsälä-seura. Viitattu 26.11.2017.
- ↑ Muistohetki 150 v. sitten nälkään kuolleiden muistomerkillä Karjalainen, Tapahtumat. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Nurmes (kirjoittajan blogi) 1860-luvun muistoseppeleet. Viitattu 14.7.2020.
- ↑ Kuvanveistäjä Veikko Jalavan "Maaemon syli" -veistos Finna. Arkistoitu 15.12.2017. Viitattu 14.12.2017.
- ↑ Parkano - Finland's "Great Hunger Years" Memorials
- ↑ Nälkävuosien muistokivi Lavia-seura. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Pitkäjärvi, Pekka: Nälkävuosien 1866-1868 muistomerkki. Lawiaa, 2008. Lavia-Seura.
- ↑ Newby, 2017, s. 197
- ↑ Pudasjärven muistomerkit; Kirjastovirma.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hautausmaat: muistomerkit Ruuoveden seurakunta. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Ankarina katovuosina Suodenniemeltä kuoli lähes neljännes väestöstä – Heille paljastettiin muistomerkki 26.8.2018. Tyrvään Sanomat. Viitattu 12.12.2019.
- ↑ Newby, 2017, s. 203
- ↑ Nälkään kuolleiden muistomerkki Kirjastovirma. Arkistoitu 11.10.2016. Viitattu 22.7.2016.
- ↑ Hautausmaa; Sotkamonseurakunta.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Newby, 2017, s. 205
- ↑ Nyberg, Aimo: Naälkävuosien 1867 – 1868 muistomerkki (asiantuntijablogi) Vaasa ennen ja nyt. 2.9.2019. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Lepola Varkauden seurakunta. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Varkauden karttapalvelu: pohjakartta, johon on merkitty Kangaslammin kirkon lähistön muistomerkit. Luultavasti kyseessä on kirkon kaakkoispuolella oleva kohde viitattu 15.8.2019
- ↑ Newby, 2017, s. 207
- ↑ Veteli; Sotasampo.fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta nälkään kuolleiden muistomerkkejä Suomessa Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - 1860-luvun muistoseppeleet – aloite suurten nälkävuosien muistamiseksi osa 1: Perusteet (kirjoittajan blogi) Kraatari for Craft Culture. Viitattu 14.7.2020.
- 1860-luvun muistoseppeleet – aloite suurten nälkävuosien muistamiseksi osa 2: Matka (kirjoittajan blogi) Kraatari for Craft Culture. Viitattu 14.7.2020.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||