Luettelo Seinäjoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Tämä on luettelo Seinäjoen kaupungin alueella sijaitsevista julkisilla paikoilla olevista pysyvistä taideteoksista, muistomerkeistä, muistolaatoista ja ympäristötaideteoksista. Seinäjokeen on liitetty seuraavat kunnat: Seinäjoen mlk, Peräseinäjoki, Nurmo, Ylistaro.
Taideteokset ja muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).
Tämä luettelo kuuluu Wikiprojektiin Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan.
Julkinen teos | Paikka | Alue | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva |
---|---|---|---|---|---|---|
A Big Hug[1] | Pruukinrannan asuntomessualue | Törnävä | Päivi Rintaniemi | 2016 | ||
Aiempien kirkkojen muistokivi[2] | Ylistaron sankarihautausmaa | Ylistaro | ||||
Arne Ritari -muistomerkki | Juhani Lahti | 2007 | ||||
Avain[3] | Ruukintien ja Vuoritien kiertoliittymä | Törnävä | ammattikoululaiset Matti Kontteli ja Miika Kattelus, ohjaajina Olli Janhunen ja Mika Lassila | 2015 | ||
Cityhirvi[4] | Kalevankatu | Seinäjoen keskusta | Samuli Alonen | 2014 | ||
Elämän lähteellä | Lakeuden ristin tornin juurella[5] | Seinäjoen keskusta | Alvar Aalto | 1963 | ![]() | |
Elämän virta | Seinäjoen keskussairaala | Huhtala | Eero Hiironen | 1983 | ||
Haikarat | Antti Maasalo | 1983 | ||||
Heimotulet | Kirkkopuisto, Ala-Kuljun katu 6[5] | Terho Sakki | 1965 | ![]() | ||
Horsma, 5 m korkea teräsveistos[6] | Keskustori (keväästä 2019 alkaen) | Risto Pentikäinen | 2019 | |||
Hän on noussut ylös[7] | Törnävän kirkkomaa, Ruukintie 163 | Törnävä | Eero Virtaniemi, puistopäällikkö | 1984 | ||
Ilmavaara-muistomerkki[8] | Vapaudentie, Torikadun kohdalla | Marttila | Antti Talvitie | 2006 | ||
Ilo | Maitojalosteen piha | Alakylä | Miina Äkkijyrkkä | 1987 | ||
Junan kaadossa surmansa saaneiden muistomerkki[9] | Ylistaro | |||||
Junan kaatamisen 28.1.1918 muistomerkki[10] | Ylistaro | 1992 | ||||
Jääkärien muistomerkki | 1955 | |||||
Jääkärien muistomerkki, Ylistaro | Ylistaron kirkon kirkkotarha | Ylistaro | ||||
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[11] | Nurmon sankarihautausmaa | Nurmo | ||||
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[12] | Peräseinäjoen kirkkomaa | Peräseinäjoki | ||||
Katkennut taival, talvisodan pommituksessa surmansa saaneiden muistomerkki[13] | Ruukintie, Hotelli Alman edusta | Seinäjoen keskusta | Juhani Lahti[14] | 2004 | ||
Klemetti-Kuulan patsas | Muusanpuisto, Vapaudentie 18 | Marttila | Kalervo Kallio | 1963 | ![]() | |
Hanhet | Törnävän sairaala | Törnävä | Kai Noramies | 1960 | ![]() | |
Kuntakennot | Seinäjoen ammattikoulu | Törnävä | Jussi Koivusalo | 1970 | ||
Kääntyvät kuutiot[15] | Jussi Koivusalo | 2001 | ||||
Lakeuden Sampo | Maitojaloste | Alakylä | Jussi Koivusalo | 1972 | ||
Linnoitustyön muistomerkki[16] | Kauppakatu 17, suojeluskuntatalon sisäpiha | Seinäjoen keskusta | 1939, siirretty Kivennavalta Seinäjoelle 1997 | |||
Lotta Svärd ja suojeluskuntapojat -reliefi[17] | Kauppakatu 17, suojeluskuntatalon pääty | Seinäjoen keskusta | Pentti Papinaho | 1988 | ||
Maan siunaus (Ruukinpatsas)[5] | Törnävän kartanon puisto | Törnävä | Tapio Junno | 1968 | ||
Mannerheimin patsas | Koulukatu 19, Mannerheimin puisto | Seinäjoen keskusta | Lauri Leppänen | 1955 | ![]() | |
Matti Pohdon eli Kirja-Matin muistomerkki[18] | Kirja-Matin koulun vieressä | Ylistaro | Ilmari Wirkkala | 1957 | ||
Muistojen kivi[19] | 1995 | |||||
Musiikkineuvos Lasse Lintalan pronssimuotokuva | Kampustalon Seinäjoki-salin parvekelämpiö | Kampusranta, Marttila | Liisa Äärynen | 1995[20] | ||
Muualle haudattujen muistopatsas | Erkki Nevala | 1996 | ||||
Nordic Breath[21][22] | Luomanranta 7 | Gummy Gue | 2018 | |||
Nurmon Taistelijan muistomerkki[23] | Nurmo | Timo Suvanto | 1999 | |||
Paimentyttö | Keskuspuisto | Seinäjoen keskusta | Jussi Koivusalo | 1963 | ||
Paukanevalla teloitettujen muistomerkki[24] | Paukaneva | Nurmo | ||||
Pelimannipatsas[25] | Liinamaan talomuseo, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alue | Törnävä | Nina Sailo | 1985 | ||
Pikkupaana[26] | 100 m Ylistaro–Ilmajoki-tiestä | Ylistaro | Sakari Loukola ja Erkki Mäenpää | 2010 | ||
Pirstotut puut | Olavi Pihan puisto (ent. Veteraanipuisto), Kirkkokatu 1 | Seinäjoen keskusta | Maija Martiskainen | 1975 | ||
Rakuunakivi | Rakuunapuisto, Sahalankatu 9 | Seinäjoen keskusta | 1974 | |||
Ravikuningas Murto | Seinäjoen ravirata | Anton Ravander-Rauas | 1965 | |||
Salomon Wilskmanin eli Junnoon Salun muistomerkki[27] | Ylistaron perinne- eli monitoimitalon vieressä | Ylistaro | Nina Sailo | 1997 | ||
Sammatin vankileirin muistomerkki | Virtaintie, Jännekivi, Kalakoski | Peräseinäjoki | ||||
Sankaripatsas, Nurmo[28] | Nurmon kirkon sankarihautausmaa | Nurmo | Kalervo Kallio | 1949 | ||
Sankarimuistomerkki, Peräseinäjoki[29] | Peräseinäjoen kirkkomaa, Kirkkotie 32 | Peräseinäjoki | Kalervo Kallio | 1953 | ||
Sankarimuistomerkki Rukoileva sotilas, Seinäjoki[30] | Törnävän kirkon sankarihautausmaa | Törnävä | Oskari Jauhiainen | 1952 | ||
Sankarimuistomerkki, Ylistaro[31] | Ylistaron sankarihautausmaa | Ylistaro | Kalervo Kallio | 1949 | ||
Sotaan lähtevien kivi (Veteraanipatsas)[32] | Olavi Pihan puisto (ent. Veteraanipuisto), Kirkkokatu 1 | Seinäjoen keskusta | ||||
Suojeluskuntalainen[33] | Kauppakatu 17, suojeluskuntatalon sisäpiha | Seinäjoen keskusta | Pentti Papinaho | 1988 | ![]() | |
Suojeluskuntalippu (metallinen)[34] | Perinnehuoneen piha, Keikulinkuja 2 | Peräseinäjoki | Antti Kanto ja Markus Haapala | 1992 | ||
Suomen ensimmäisen reserviupseerikurssin muistomerkki[35] | Puskantie 3, Nuorisokeskuksen piha | Seinäjoen keskusta | Lasse Arovuo | 2008 | ![]() | |
Suomenhevonen – sotahevonen[36] | Törnävän kartanon puisto | Törnävä | Herman Joutsen | 1997 | ![]() | |
Suomineito 100 v[37] | Seinäjoen lyseon piha | Seinäjoen keskusta | Eino Romppanen | 2015 | ||
Taipale-Vuosalmi-muistomerkki[38] | Olavi Pihan puisto | Seinäjoen keskusta | ||||
Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden peräseinäjokisten muistomerkki[39] | Peräseinäjoki | |||||
Talvisotaan lähteneiden nurmolaisten ja peräseinäjokisten muistolaatta[40] | Nurmon museon piha | Nurmo | ||||
Tanssi | Seinäjoen taidehallin kattotasanne, Upankatu 3. (Koulukadun lyhtypylväissä muitakin Maasalon tuuliohjattuja veistoksia.)[41] | Uppa | Antti Maasalo | |||
Tervahauta[42] | Pruukinrannan asuntomessualue | Törnävä | Elina Lind | 2016 | ||
Tie paikallaan | 1996 | |||||
Tuolta se tulee, tuolta se tulee | Seinäjoen rautatieaseman edusta | Seinäjoen keskusta | Heikki Varja | 1979 | ||
Vaivaisukko, Nurmo | Nurmon kirkon kellotapulin seinä | Nurmo | Heikki Mikkilä | ![]() | ||
Vaivaisukko, Peräseinäjoki | Peräseinäjoen kirkon ovella | Peräseinäjoki | Heikki Mikkilä | ![]() | ||
Vaivaisukko, Ylistaro | Kirkon eteinen | Ylistaro | ||||
Vakaumuksensa puolesta henkensä antaneiden muistomerkki, Nurmo[43] | Nurmon hautausmaa | Nurmo | ||||
Vakaumuksensa puolesta henkensä antaneiden muistomerkki, Seinäjoki[44] | Törnävän kirkkomaa | Törnävä | ||||
Valtakunnallinen painijapatsas | Valkiavuoren mäki, Nurmoo-talon vieressä | Nurmon keskusta | Elis Räsänen ja Heikki Räsänen | 1984 | ||
Vapaudesta kiittäen, itärajan kotikylät[45] | Pukkila, Koskentie 1 | Ylistaro | ![]() | |||
Vapaussodan muistomerkki, Seinäjoki[46] | Törnävän kirkon sankarihautausmaa | Törnävä | 1921 | ![]() | ||
Vapaussodan muistomerkki[47] | Untamalan koulu, Kosolantie 48 | Ylistaro | Antti Maasalo | 1990 | ||
Vapaussodan muistomerkki, Nurmo[48] | Nurmon kirkon sankarihautausmaa | Nurmo | 1921 | ![]() | ||
Vapaussodan muistomerkki,Peräseinäjoki[46] | Peräseinäjoen kirkon sankarihautausmaa | Peräseinäjoki | 1922 | ![]() | ||
Vapaussodan muistomerkki, Ylistaro[46] | Ylistaron sankarihautausmaa | Ylistaro | Elias Ilkka | 1922 | ![]() | |
Veden voima[49] | Teknologiakeskus Framin ja joen välissä | Jouppila | Eero Hiironen | 2008 | ||
Veteraanipatsas[50] | Ylistaro | |||||
Ville Ritolan patsas | Peräseinäjoki | Maija Nuotio | 1978 | |||
Vuoden 1918 taistelun muistomerkki[48] | Törnävän kirkkomaa | Törnävä | ||||
Yrittäjyyden monumentti | Kapernaumin teollisuusalueen liikenneympyrä | Kapernaumi | Mauno Honkanen | 2005 | ![]() | |
Yrittäjä-Jussi[51] | Keväästä 2019 alkaen keskustori[6], aiemmin entisen kauppaoppilaitoksen puisto[25] | Aarne Hakala-Rahko ja Matti Peltokangas | 1984 | |||
Ystävyyttä yli rajojen (Seinäjoen rauhanpatsas) | Uimahalli-Urheilutalo, Kirkkokatu 15 | Marttila | Raimo Utriainen | 1987 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tietoa taskuun 2016, Seinäjoen kaupunki. s. 36–37. Viitattu 31.12.2016.
- Seinäjoen puistot ja viheralueet, Seinäjoen kaupunki 2015 (PDF)
- Patsaspaikannus, Seinäjoen kaupunki.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ A Big Hug ilmentää toisesta välittämistä, Asuntomessut 2016 -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Aiempien kirkkojen muistokivi, Ylistaron oppaat -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Seinäjoen Törnävä-Seuran Avainpatsas on Vuoden kotiseututeko, Suomen Kotiseutuliiton tiedote 7.8.2015. Viitattu 31.12.2016.
- ↑ Cityhirvi tuli jäädäkseen, Seinäjoen kaupunki 10.12.2014. Viitattu 31.12.2016.
- ↑ a b c Seinäjoen kaupungin hakemus ympäristöministeriölle kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Seinäjoelle, Seinäjoen kaupunki 4.2.2016. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ a b Keskustori valmistunee vapuksi. Epari, 30.1.2019, s. 6. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.1.2019.
- ↑ Törnävän hautausmaa, Seinäjoen seurakunta. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ Seinäjoen ilmapuolustusmuistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Junan kaadossa surmansa saaneiden muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Junan kaatamisen 28.1.1918 muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Talvisodan pommituksessa surmansa saaneiden muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Katkennut taival, Lakeuden maanpuolustaja 1/2014. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Tietoa taskuun 2016
- ↑ Linnoitustyön muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Lotta Svärd ja suojeluskuntapojat -reliefi, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Matti Pohdon eli Kirja-Matin muistomerkki, Ylistaron oppaat -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Tietoa taskuun 2016
- ↑ Äärynen, Liisa: Portfolio Liisa Äärysen verkkosivusto. Viitattu 3.12.2017.
- ↑ Gummy Gue upeart.com. Viitattu 2.4.2019.
- ↑ Nordic Breath new mural for @upeart Seinäjoki, Finland 2018 instagram.com. Viitattu 2.4.2019.
- ↑ Nurmon Taistelijan muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Paukanevalla teloitettujen muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ a b Hautanen, Raimo: Patsaista aina paha parku, Pohjalainen 15.12.2009. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Ylistaron pikkupaanan muistomerkin vihkiäistilaisuus lauantaina 19.06.2010, Vaunut.org 18.6.2010. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ Salomon Wilskmanin eli Junnoon Salun muistomerkki, Ylistaron oppaat -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ 1939–1944 Talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki
- ↑ 1939–1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ 1939–1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ 1939–1944 Talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Veteraanipatsas, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Suojeluskuntalainen-patsas 2013. Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 25.5.2013.
- ↑ Suojeluskuntalippu (metallinen), Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Suomen ensimmäisen reserviupseerikurssin muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Suomenhevonen sai patsaan Seinäjoelle, MTV 3.8.1997. Viitattu 31.12.2016.
- ↑ Suomineito-veistos töhrittiin punaisella tussilla Seinäjoella, Ilkka 15.6.2015. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Taipale-Vuosalmi-muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden peräseinäjokisten muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Talvisotaan lähteneiden nurmolaisten ja peräseinäjokisten muistolaatta, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Patsaspaikannus-sivu. Viitattu 3.12.2017.
- ↑ Päivi Rintaniemen ja Elina Lindin taidetta Seinäjoen Asuntomessualueelle, Asuntomessut 2016 -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Vakaumuksensa puolesta henkensä antaneiden muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Vakaumuksensa puolesta henkensä antaneiden muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Vapaudesta kiittäen - 1918, 1939-1944 monumentti epmuisto.fi.
- ↑ a b c Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.
- ↑ Vapaussodan muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ a b 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Veden voima -veistos Seinäjoen rannalle, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 9.9.2008. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Veteraanipatsas, Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit -sivusto. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Biografia, Matti Peltokankaan verkkosivusto. Viitattu 31.12.2016.
|