Törnävän kartano
Törnävän eli Östermyran kartano sijaitsee Seinäjoen Törnävällä, Tikkukosken rannalla muutama kilometri kaupungin keskustasta etelään. Kauppias ja laivanvarustaja Abraham Falander (aateloituna Wasastjerna) rakennutti alueelle vuonna 1798 rautaruukin ja vuoden 1806 paikkeilla itse päärakennuksen.[1]
Kustavilaistyylinen päärakennus edustaa karoliinista pohjakaavaa, jossa on keskeissali ja sen ympärillä muita huoneita. Viimeistään vuonna 1806 valmistuneet hirsiseinät maalattiin punamullalla. Puiset, vuosina 1833-1834 rakennetut rapatut siipirakennukset edustavat empirearkkitehtuuria.
Ruutitehdas perustettiin vuonna 1825. Alueen muita asuinrakennuksia päärakennuksen lisäksi ovat niin sanotut Punatulkkutalot, jotka rakennettiin samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa, alun perin rautaruukin seppien asunnoiksi. Myöhemmin niissä asui myös kartanon pehtoori ja kirjanpitäjiä.[2] Kartanosta kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus, ja se oli maanviljelyn ja karjanhoidon mallitila.
Puutarha valmistui vuonna 1835 puutarhuri Kuulan johdolla Gustaf Adolf Wasastjernan aikana, ja hänet kutsuttiin Suomen puutarhaviljelyseuran jäseneksi.
1850- ja 1860-luvuilla Gustaf August Wasastjernan ja tämän puoliso Mathilda Donnerin (1825–1897) aikana kiinnitettiin huomiota kartanonpuiston kunnostamiseen. Arkkitehti Georg Theodor von Chiewitziä pyydettiin uudistamaan puistoa ja puutarhaa ja hän teki englantilaistyyppiset puistosuunnitelmat vuonna 1856 ja 1858. Vuonna 1864 puutarha-arkkitehti Knut Forsberg inventoi alueen, ja seuraavana vuonna hän sai valmiiksi suunnitelman puiston uudistamiseksi. Puistossa oli muun muassa huvimaja, muotoonleikattuja pensaita, ruusutarha ja kasvihuone. Puisto pääsi kuitenkin rappeutumaan pahoin 1900-luvun alkupuolella. Seinäjoen tultua kaupungiksi puistoaluetta laajennettiin ja kunnostettiin. Vuonna 1979 Törnävän kartanon joenpuoleinen puutarha entistettiin 1800-luvun asuun.
Kartanon omistanut Wasastjernan suku joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1860- ja 1870-lukujen taitteessa, mikä johti siihen, että kartano myytiin henkivakuutusyhtiö Kalevalle 1890. Vuonna 1903 Östermyran kartano siirtyi hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen. Hän nimesi kartanon Törnäväksi syntymäpaikkakuntansa Tyrnävän ruotsinkielisen nimen mukaan. Törnudd testamenttasi kartanon maineen Seinäjoen kunnalle vuonna 1925.[3] Seinäjoen omistuksessa kartanon on palvellut mitä moninaisimmassa tehtävissä: se on muun muassa toiminut luontaisparantolana, talouskouluna, sotasairaalana, jossa myös Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni vietti aikaansa vuonna 1942 haavoituttuaan. Vuodesta 1984 asti kartano on toiminut Seinäjoen kaupungin juhlahuoneistona ja edustustilana.
Törnävän kartanon pihapiirissä olevassa harmaakivisessä navettarakennuksessa toimii nykyään myös Etelä-Pohjanmaan museo.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjalaiset puistot ja puutarhat Ent. Svenska yrkesinstitutetin kotisivut (ei ylläpidetä vuoden 2008 jälkeen)
- Ilkka 18.8.2006, s. 7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Iltanen, Jussi: Kartanot, s. 118. Suomen 100. Karttakeskus, 2011. ISBN 978-952-266-002-2
- ↑ Seinäjoki - Östermyran ruukki ja ruutitehdas seinajoki.fi. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 19.7.2016.
- ↑ Seinäjoki - Östermyran myöhäisemmät vaiheet seinajoki.fi. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 19.7.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maanviljelysmuseo Törnävän kartanoon, Suomen Kuvalehti, 15.06.1935, nro 24, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
