Seinäjoen korkeakoulukirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seinäjoen korkeakoulukirjaston kirjastokortti

Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto, aiemmin myös Seinäjoen korkeakoulukirjasto, on julkinen kirjasto, yksi Suomen tieteellisistä kirjastoista. Se palvelee erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa. Kirjastolla on kolme toimipistettä, joista kaksi toimii Seinäjoella ja yksi Ilmajoella.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen korkeakoulukirjaston avajaiset pidettiin 27.3.1996. Se edusti Suomessa vielä tuolloin uuden tyyppistä tieteellistä kirjastoa, ammattikorkeakoulukirjastoa. Seinäjoen korkeakoulukirjasto perustettiin palvelemaan ensisijaisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun tarpeita. Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola toimi jo tuolloin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, Arenen, nimeämänä kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmän puheenjohtajana. Kyseinen työryhmä loi ensimmäisen strategian ammattikorkeakoulukirjastoille ja toimi ammattikorkeakoulujen äänenä opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan kirjastomaailman muuttuessa.[1] Seinäjoen korkeakoulukirjaston keskeisin tavoite ensimmäisessä strategiassa oli nousta keskeiseksi osaksi SeAMK:n oppimisympäristöä sekä oppimisprosessia.

Vuonna 2001 ammattikorkeakoulujen kirjastot perustivat kirjastoyhteistyökonsortion eli AMKIT-konsortion. Seinäjoen korkeakoulukirjasto liittyi luonnollisesti mukaan. Konsortion tärkeimmäksi tehtäväksi tuli yhteistyön koordinoiminen ammattikorkeakoulukirjastojen välillä sekä toimia linkkinä eri yhteistyötahojen kanssa. Ensimmäinen hanke oli kaikille yhteisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöönotto vuosina 2002-2004. Muita merkittäviä yhteistyöhankkeita on ollut muun muassa E-aineistojen käyttöön liittyen. Myös Nelli-portaalia rakennettiin hankerahoituksella. SeAMK:n hallinnoiman AMKIT-konsortion Open Access -hanke puolestaan johti ammattikorkeakoulujen yhteisen julkaisualustan, Theseuksen syntymään.[2]

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kirjaston toiminta- ja kehittämisstrategiassa (2001-2005) otettiin tavoitteeksi kirjaston ja opiskelun sekä kirjaston ja TKI-toiminnan vuorovaikutuksen lisääminen. Konkreettisesti se tarkoitti tiedonhankinnan ohjauksen sekä kirjaston henkilökunnan pedagogisten valmiuksien lisäämistä. Konkreettisesti tämä alkoi näkyä varsin pian, sillä jo vuonna 2002 osallistui tiedonhankinnan opetuksiin noin 2000 opiskelijaa. Opetustunteja annettiin noin 850. Luvut ovat pysyneet suurin piirtein samoina tähän päivään asti.[3]

Tiedonhankinnan opetuksen merkitys on vain korostunut Seinäjoen korkeakoulukirjastossa. Myös opetustavat muuttuvat, kun niin kutsutut diginatiivit ovat tulleet opiskeluikään ja ovat tottuneet täysin aiempien sukupolvien tavoista poikkeaviin tiedonhankinnan tapoihin ja välineisiin. Myös kasvava aikuisopiskelijoiden joukko asettaa omat haasteensa.[4] Korkeakoulukirjastoa on vuosien saatossa muokattu asiakkaiden toiveita kuunnellen. Fyysisen aineiston lainausmäärät ovat kääntyneet lievään laskuun myös Seinäjoen korkeakoulukirjastossa, mutta suurin lainausmäärä kirjaston historiassa ei kuitenkaan ole vuotta 2011 kauempaa historiasta. E-aineiston merkitys on jo vuodesta 2008 ollut selkeästi kasvava.[5]

Syksyllä 2012 avattiin Yrittäjyyskirjasto -verkkopalvelu, joka nimensä mukaisesti kokoaa yhteen paikkaan tietoa yrittäjyydestä julkaistavasta tutkimuksesta, julkaisuista sekä tilastoista. Yrittäjyyskirjaston avaamiseen johtanutta hanketta johti Seinäjoen korkeakoulukirjaston informaatikko Jaana Latvanen.[6] Palvelun ylläpito lopettiin keväällä 2019.

Vuonna 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti leikata SeAMK:sta 120 aloituspaikkaa. Päätöksen seurauksena lopetettiin kokonaan kaksi koulutusohjelmaa, Konservoinnin- ja metsätalouden koulutusohjelmat. Leikkausten yhteydessä päätettiin lakkauttaa kokonaan tai siirtää Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksiköitä.[7] SeAMK lopetti toimintansa Jurvassa, Ähtärissä sekä Kauhajoella. Tästä syystä myös kirjaston toimipisteet vähenivät ja muun muassa Kampuskirjaston kokoelma kasvoi olennaisesti, kun ravitsemusalan kokoelma siirrettiin Kauhajoelta Kampuskirjastoon. Leikkausten seurauksena Seinäjoen korkeakoulukirjasto vakiintui nykyiseen muotoonsa vuonna 2013, kun jäljelle jäivät vain Kampuskirjasto, Terveyskirjasto sekä Maaseutukirjasto.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen korkeakoulukirjasto on kaikille avoin kirjasto.  Sen hankintapolitiikka perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin sekä Seinäjoen korkeakoulukirjaston ja ammattikorkeakoulukirjastojen yhteiseen strategiaan. Sen ensisijaisia asiakasryhmiä ovat:

Seinäjoen korkeakoulukirjastoa käyttävät myös:

  • Koulutuskeskus Sedun opiskelijat ja henkilökunta
  • Elinkeinoelämän ja julkishallinnon edustajat
  • Muut kirjastot
  • Muiden oppilaitosten opiskelijat
  • Muut asiakkaat[8]

Kirjaston kaikilla toimipisteillä on yhteinen asiakasrekisteri, kirjastokortti ja Plari-aineistotietokanta. Kirjaston käyttöoikeus oikeuttaa hyödyntämään kirjaston aineistoja, palveluita ja yleiskoneita -ja tiloja. Aineiston tilaaminen kirjaston toimipisteestä toiseen on asiakkaalle maksutonta. Aineistoa voi myös palauttaa mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.

Vaikka kirjaston on kaikille avoin, on kirjastokortin voimassaoloaika määräaikainen. Sen pituus määräytyy asiakasryhmän mukaan. Myös lainassa olevan aineiston varausoikeus on osittain rajattu.[9] Korkeakoulukirjaston hankkimat e-aineistot ovat puolestaan vain Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä.[10]

Vuonna 2014 kirjastolla oli kolme toimipistettä ja 15 työntekijää. 31 359 rekisteröidystä lainaajasta aktiivisia lainaajia oli 5427.[11]

Toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen korkeakoulukirjastolla on nykyisin kolme toimipistettä; Kampuskirjasto ja Terveyskirjasto Seinäjoella ja Maaseutukirjasto Ilmajoella. Toimipisteiden kokoelmien painotus vaihtelee kunkin yksikön opiskelualojen mukaan. SeAMK-kirjastot tarjoavat painetun kokoelman lisäksi myös lukuisia verkkoaineistoja. Kirjaston kokoelmista voi etsiä haluamaansa aineistoa kirjastojärjestelmä Plarista tai uudesta kirjastojärjestelmästä, SeAMK Finnasta. Syksystä 2015 eteenpäin kirjaston tietokantana toimii vain SeAMK Finna.[12]

Jokaisessa kirjaston toimipisteessä säilytetään kyseisen opiskeluyksikön alojen painetut opinnäytetyöt viiden vuoden ajan.[13] Kampuskirjastossa säilytetään siis Framilla opiskeltavien alojen opinnäytetyöt, Maaseutukirjastossa vain agrologien opinnäytteet ja Terveyskirjastossa vain terveysalalta tehdyt opinnäytetyöt.

Kampuskirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampustalo, Seinäjoella Framin puolelta kuvattuna.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston päätoimipiste on Kampuskirjasto, joka sijaitsee Seinäjoella Framin alueella, Kampustalossa. Kampuskirjastossa työskentelee kirjaston johtajan lisäksi yhdeksän henkilöä. Nimikkeinä heillä on joko informaatikko, tietopalvelusihteeri tai suunnittelija. Kampuskirjaston kokoelmista löytyy erilaista aineistoa kaikilta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Framilla opiskeltavilta aloilta; kulttuuri-, liiketalous-, ravitsemis-, metsä-, sosiaali-, tekniikka- ja muotoilualoilta. Kokoelma kattaa tieto- ja ammattikirjallisuutta eri aloilta, painottuen lähinnä kasvatus- ja yhteiskuntatieteisiin, yrittäjyyteen, taloustieteisiin, ravitsemis-, metsä- ja elintarvikealoihin ja muotoilun ja tekniikan aloille. Näiden lisäksi kokoelmassa on useita sanoma- ja aikakauslehtiä eri aihealueilta. SeAMK:issa opiskeltavien alojen kirjallisuuden lisäksi Kampuskirjasto tarjoaa myös avoimen yliopiston opintoihin sopivaa kirjallisuutta.[14]

Terveyskirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyskirjasto on sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyössä ylläpitämä terveysalaan keskittyvä kirjasto. Terveyskirjasto sijaitsee Terveysteknologiakeskus Mediwestissä ja siellä työskentelee neljä henkilöä. Terveyskirjaston kokoelma painottuu nimensä mukaisesti terveys- ja sosiaalialaan, varsinkin hoitotieteeseen, lääketieteeseen, fysioterapiaan ja kuntoutukseen, hoitotyöhön ja vanhustyöhön. Kuten muissakin toimipisteissä, myös Terveyskirjaston kokoelmassa on monenlaisia sanoma- ja aikakauslehtiä.[15]

Maaseutukirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseutukirjasto sijaitsee Ilmajoella SeAMK:in Elintarvike- ja maatalous –yksikön läheisyydessä. Maaseutukirjastossa työskentelee kaksi henkilöä. Maaseutukirjaston kokoelmassa tieto- ja ammattikirjallisuus keskittyy maa- ja kotieläintalouteen, luonnon- ja ympäristönsuojeluun ja yritystoimintaan ja yritystalouteen. Maaseutukirjastossa voi lukea myös monia sanoma- ja aikakauslehtiä.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varamäki, Elina & Päällysaho, Seliina (toim.): Tapio Varmola - suomalaisen ammattikorkeakoulun rakentaja ja kehittäjä. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2013. ISBN 978-952-5863-48-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tapio Varmola - suomalaisen ammattikorkeakoulun rakentaja ja kehittäjä s. 129
  2. Tapio Varmola - suomalaisen ammattikorkeakoulun rakentaja ja kehittäjä s. 130
  3. Tapio Varmola - suomalaisen ammattikorkeakoulun rakentaja ja kehittäjä s. 132-133
  4. Tapio Varmola - suomalaisen ammattikorkeakoulun rakentaja ja kehittäjä s. 134
  5. Tapio Varmola - suomalaisen ammattikorkeakoulun rakentaja ja kehittäjä s. 135-137
  6. Hankkeet Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 24.5.2015.
  7. SeAMK leikkaa rajusti Ilkka.
  8. Kokoelmapolitiikka Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 25.5.2015.
  9. Käyttösäännöt ja hinnasto Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 25.5.2015.
  10. E-kirjasto Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 25.5.2015.
  11. Tunnuslukuja Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 25.5.2015.
  12. Toimipisteet ja aukiolot Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 23.5.2015.
  13. Kokoelmapolitiikka Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 23.5.2015.
  14. Kampuskirjasto Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 23.5.2015.
  15. Terveyskirjasto Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 23.5.2015.
  16. Maaseutukirjasto Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Viitattu 23.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]