Ilkka (sanomalehti)
| Ilkka | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Julkaisija | I-Mediat |
| ISSN | 1799-9413 ISSN 0356-1283, 1799-9413 |
| Levikki |
 42 000 (LT 2016)[1] |
| Perustettu | 1906 |
| Lakkautettu | 2020 |
| Sitoutuneisuus |
sitoutumaton 1906-1997 Maalaisliitto/Keskusta[2] |
| Kotikunta | Seinäjoki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | tabloidi |
| Ilmestymistiheys | ma–su |
| Kieli | suomi |
Ilkka oli seitsemän kertaa viikossa Seinäjoella ilmestynyt eteläpohjalainen sanomalehti. Levikki oli noin 50 000 ja lukijoita noin 120 000.[3]. Lehti oli Maalaisliiton ja sittemmin Suomen Keskustan äänenkannattaja vuoteen 1997. Ilkkaa julkaisi mediakonserni Ilkka-Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö I-Mediat Oy.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilkka perustettiin Santeri Alkion koolle kutsumassa kokouksessa Seinäjoella 1906, mutta ilmestyi Vaasassa kolmesti viikossa, muuttui oman kirjapainon valmistuttua kuusipäiväiseksi 1919 ja seitsemänpäiväiseksi 1936.[4]
Ilkan toimitus ja ilmestymispaikka siirtyi Seinäjoelle 1962. Entisen päätoimittajan Kari Hokkasen mukaan lehdellä oli sen jälkeen merkittävä rooli suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan oman maakuntaidentiteetin muodostumisessa ja Seinäjoen kehittymisessä sen maakuntakeskukseksi. Vaasassa toimiessaan Ilkka oli kakkoslehden asemassa kokoomuslaisen Vaasan jäljessä, mutta pääsi Seinäjoella ykköslehden asemaan ja menestyi niin, että Ilkka-Yhtymä osti Pohjalaiseksi muuttuneen vaasalaiskilpailijansa 1990-luvulla.[4][5]
Ilkka kuului vuoteen 2012 Väli-Suomen Media Oy:n lehtiryhmään, jonka jälkeen oli mukana Lännen Media -yhteistyössä. Lehti siirtyi tabloid-formaattiin 2018.[6]
Syyskuussa 2019 julkisuuteen ilmoitettiin suunnitelmasta yhdistää Ilkka ja Pohjalainen yhdeksi lehdeksi.[7] Yhdistämisen myötä aloitti tammikuussa 2020 uusi lehti Ilkka-Pohjalainen. Ilkan ja Pohjalaisen päätoimittajat irtisanottiin.[8]
Ilkalla oli kuusi päätoimittajaa: Santeri Alkio 1906–1930, Artturi Leinonen 1930–1957, Veikko Pirilä 1957–1980, Kari Hokkanen 1980–2007, Matti Kalliokoski 2008–2012 ja Satu Takala 2012–2019.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Levikkitrendihaku Media Audit Finland. Viitattu 25.2.2017.
- ↑ Keijo Lehto: Suomalaisten seitsenpäiväisten sanomalehtien linjapapereiden synty ja muutos 1971–2005 (pdf) 2006. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 9.6.2018.
- ↑ Mediatiedot
- ↑ a b Helsingin Sanomat, 19.4.1966, s. 8. Näköislehden aukeama (digilehden tilaajille).
- ↑ Hokkanen, Kari: Ilkka teki Seinäjoesta sen, mikä se on Seinäjoen Sanomat. 5.10.2016. Viitattu 30.1.2019.
- ↑ Nyt voit aloittaa laskemisen: H-hetkeen on 50 päivää, Ilkka.fi, uutiset, viitattu 10.2.2018
- ↑ Ilkka-Yhtymä suunnittelee maakuntalehtibrändien yhdistämistä ja aloittaa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Lehdistötiedote. Ilkka-Yhtymä, 24.9.2019. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ Minna Salomäenpää: Päätoimittajien lähtö tuli Ilkan ja Pohjalaisen työntekijöille täytenä yllätyksenä yle.fi, uutiset. 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019.
- ↑ Ilkka on valinnut uuden päätoimittajan, Yle Uutiset
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansalliskirjasto.fi − Ilkka digitaalisessa sanomalehtiarkistossa
- Alanen, Aulis J. ja Pirilä, Veikko: Taisteleva sanomalehti. I (1906–1930), II (1931–1981). Seinäjoki 1981.
- Hokkanen, Kari: Ilkan vuosisata. Etelä-Pohjanmaan Lehtiseura 2006. ISBN 9789529212101.
| ||||||||||||||
| |||||