Alkiolaisuus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alkiolaisuus on aatesuunta, joka perustuu Santeri Alkion ajatuksiin. Santeri Alkio oli kauppias ja nuorsuomalainen, joka katsoi, ettei kaupungeissa oteta huomioon riittävästi maaseudun asiaa, minkä vuoksi perustettiin maalaisliitto vuonna 1906.

Alkiolaisuuden johtoajatuksena on edistyksen kannattaminen. Nuorsuomalaiset olivat innokkaampia uudistajia kuin suomettarelaiset.kenen mukaan? Sosialistista ajattelua Alkiossa liittyy köyhän asiaan.lähde? Tämä tiivistettiin kahteen asiaan: köyhän asiaan ja edistyksen lipun kantamiseen.

Suomen itsenäistyttyä ja torpparivapautuksen vuoksi maalaisliiton vahvistuttua, pyrki puolue lisäämään pienviljelijöiden viljeltävää pinta-alaa. Politiikkaa käytännössä johti Kyösti Kallio.

Alkoholin saannin rajoittamisen kannalla ollut Santeri Alkio esitteli kieltolain vuonna 1919 ollessaan Tokoin senaatin maanviljelystoimituskunnan päällikkö.

Torpparien vapautuksen ja Lex Kallion toisinto oli 1940 pika-asutuslaki ja vuoden 1945 maanhankintalaki, jolla mahdollistettiin maatilansa Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa 1944 luovutetuilla alueilla menettäneille mahdollisuus hankkia tila jäljelle jääneistä Suomen osista. Myös tämä vahvisti pienmaanomistusta Suomessa.

Pienmaanomistukseen johtavat maalaisliiton hankkeet lähinnä edistyspuoluelaisten tuella aiheuttivat maalaisliiton ja kokoomuksen kireät välit. 1920-luvun toiset kiistakysymykset liittyivät heimosotiin, joissa Suomen hallitus noudatti lähinnä Rudolf Holstin linjauksia.

Suurten ikäluokkien kasvettua alkoi maaltapako kiihtyä. Tämä repeämä aiheutti Suomen Pientalonpoikien Puolueen perustamisen Veikko Vennamon maalaisliitosta lähdön yhteydessä. Keskustapuolue kärsi suuren vaalitappion Suomen Maaseudun Puolueelle (SMP:lle) vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. SMP sai suuren vaalivoiton myös vuonna 1983, mutta sitä ei voitu lukea suoraan Keskustapuolueen tappioksi niin selvästi kuin vuoden 1970 vaalien tulosta.

Suomen Keskustan piirissä ei keskustelu alkiolaisuudesta ole dogmaattista,kenen mukaan? mutta ajoittain se johtaa kysymyksenasetteluun Keskustan ja SMP:n jatkajan, Perussuomalaisten kanssa. Kesällä 2007 Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen totesi, että Perussuomalaiset ja Keskusta voisivat yhdistyä, koska niillä on samaa aateperinnettä.[1] Suomen Keskustan historiankirjasarjan yhden osan kirjoittajan, Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan yhteyttä ei ole, koska Perussuomalaiset on suvaitsematon puolue. Kari Hokkanen puolestaan kirjoitti, että yhteinen aateperintö on olemassa.

Myös Itsenäisyyspuolue on sanonut pohjaavansa politiikkansa alkiolaisuuteen. Ilkka Hakalehto käsittelee aihetta kirjassaan EU-kaappauslähde tarkemmin?.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hakalehto, Ilkka: EU-kaappaus :, raportti tapahtuneesta, Vapaan Suomen liitosta, Suomen tulevaisuudesta. I. Hakalehto, 1995.
  • Honkonen, Petri: Santeri Alkion yhteiskunnalliset kirjoitukset ja näkemys poliittisesta keskustalaisuudesta. pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, Suomen historia. Jyväskylä: P.Honkonen, Jyväskylän yliopisto, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.7.2015).
  • Volanen, Risto: Ihmisyyden paluu : kohti modernin reformaatiota. Helsinki: Maahenki, 2008. ISBN 978-952-5652-54-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MTV3-STT: Korhonen: Keskusta ja perussuomalaiset yhteen MTV Uutiset. 15.7.2007,16.7.2007. Viitattu 16.7.2015.
  2. Hakalehto, Ilkka: EU-kaappaus: raportti tapahtuneesta, Vapaan Suomen liitosta, Suomen tulevaisuudesta. I. Hakalehto, 1995.