Nuorisosäätiö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuorisosäätiö
Perustettu 1961
Kotipaikka Helsinki
Apurahat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Säätiön sivut

Nuorisosäätiö on keskustalaistaustainen säätiö, jonka määrittelee tarkoituksekseen sosiaalinen nuoriso- ja kasvatustyön sekä nuorten itsenäistymisen tukemisen. Säätiö tukee nuoria aikuisia itsenäiseen asumiseen ja elämään rakennuttamalla ja ylläpitämällä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nuorisosäätiö tarjoaa asukkaille myös itsenäiseen asumiseen liittyvää neuvontaa, ohjausta ja tukea elämänhallintaan sekä vapaa-ajan toimintaa.[1]

Säätiö on rakentanut varallisuutensa lähinnä julkisten tukien avulla. Vuonna 2018 säätiö joutui vakaviin talousvaikeuksiin menetettyään 80 % varoistaan tappiollisissa liiketoimissa. Säätiön johto vaihdettiin ja se menetti yleishyödyllisyysasemansa. Poliisi epäilee, että säätiön varoja on kiertänyt sen entiselle johdolle epäedullisilla kaupoilla ja vuokrasopimuksilla.[2][3][4]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisosäätiön perustivat lokakuussa 1961 Keskustanuoret.[5] Vuoden 2018 alussa säätiöllä oli 67 kiinteistöä, joissa oli 4 000 asuntoa. Niissä asui lähes 5 000 nuorta. Asuntojen sijaintipaikkakunnat olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Sipoo, Nurmijärvi, Vihti, Riihimäki, Lahti, Hollola, Orimattila, Tampere ja Lappeenranta.[6] Säätiön päätoimipiste sijaitsee Helsingin Herttoniemessä.

Nuorisosäätiön vuokra-asunnot on tarkoitettu työssäkäyville, työelämään hakeutuville ja opiskelujaan päättämässä oleville 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Säätiön vuokrakodeissa voi asua 35-vuotiaaksi asti.

Säätiö saa toimintaansa tukea Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, minkä lisäksi asuntojen rakentamista on rahoitettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuilla ja korkotukilainalla.[7] Vuonna 2009 säätiöllä oli nettovarallisuutta noin 200 miljoonaa euroa.[8]

Nuorisosäätiöllä oli vuosina 1989–1999 edustushuvila Itävallan Alpeilla Zell am Seen lähellä.[9]

Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisosäätiö menetti yleishyödyllisyysasemansa kesäkuussa 2018. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA peruutti aseman, koska katsoi säätiön toiminnan ollen aravalain ja korkotukilain vastaista. Säätiön yleishyödyllisten osien ulkopuolelle oli annettu merkittäviä lainoja ja vakuuksia. Säätiö oli myös ottanut liikaa riskejä.[10][11][2]

Vaalituki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2009 nousi kohu Nuorisosäätiön keskustalaisille poliitikoille myöntämistä vaalituista. Säätiö on lähellä keskustaa ja jakoi monena vuonna vaalitukea keskustalaisille poliitikoille. Tukea saivat muun muassa säätiön puheenjohtajana toiminut Antti Kaikkonen ja entinen puheenjohtaja Matti Vanhanen. Ongelmallisen tuen myöntämisestä teki se, että Vanhanen oli myöntämässä säätiölle Raha-automaattiyhdistyksen tukea vaikka oli ollut säätiön hallituksen jäsen.[12][13] TV2:n Silminnäkijä-ohjelman mukaan RAY oli tukenut säätiötä yhteensä 40 miljoonalla eurolla.[8] Tämän seurauksena RAY aloitti säätiössä erikoistarkastuksen.

Myös valtion patentti- ja rekisterihallitus aloitti tutkinnan toiminnan suhteesta säätiön sääntöihin.[14] Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus puolestaan tarkasti vaalirahoituksen vaikutusta säätiön asuntokohteiden vuokriin.[15] Asiasta ilmaisi huolensa myös Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta.[16] Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Seppo Pyykkönen kiisti, että vaalituki olisi säätiön toiminta-ajatuksen vastaista.[17] Antti Kaikkonen erosi säätiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kohun seurauksena, mutta jatkoi silti säätiön hallituksen jäsenenä.[18]

Poliisin mukaan säätiö jakoi sääntöjensä vastaisesti vaalitukia yli 100 000 euroa noin 30 saajalle. Säätiön vuosien 2002–2009 hallituksen kymmenkuntaa jäsentä epäiltiin rikoksista.[19] Tukea jaettiin muun muassa Matti Vanhaselle 23 000 € ja Jukka Vihriälälle 24 000 €.[20] Syyttäjä vaati Antti Kaikkoselle ehdollista vankeutta 16.1.2012 alkaneessa Nuorisäätiön lahjuksia käsittelevässä oikeudenkäynnissä.[21]

Iltalehden mukaan Vanhasen hallitus hyväksyi Nuorisosäätiölle tukia 16 miljoonalla eurolla.[22]

Rakennustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisosäätiön asuintalo Helsingin Lahdenväylän varrella. Sijainnin takia talon äänieristykseen on tarvittu erityisrakenteita.[23]

Helsingissä Nuorisosäätiö sai rakentaa asuintalon kahden vilkasliikenteisen tien risteykseen, paikkaan jota Suomen ympäristökeskus ei pitänyt sopivana pysyvään asumiseen.[24]

Yle kertoi Nuorisosäätiön toimintaperiaatteen vastaisista liiketoimista 24. elokuuta 2016. Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen johdolla säätiöstä on kehitetty merkittävää kovan rahan rakennuttajaa ja vuokranantajaa. Vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan Nuorisosäätiö suunnittelee tai rakennuttaa 35 kohdetta, joihin tulisi peräti yli 3 600 asuntoa eli yli kaksi kertaa aiemman rakennuskantansa. Säätiön keskeiset vaikuttajat kieltäytyivät Ylen haastattelupyynnöistä. Säätiön hallitus koostuu pääosin keskustalaisista vaikuttajista.[25]

Talousvaikeudet ja väärinkäytösepäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Aki Haaro ja hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen joutuivat jättämään säätiön keväällä 2018. Säätiö oli joutunut heidän aikanaan vakaviin talousvaikeuksiin. Kesällä 2018 aloittaneen uuden hallituksen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö olisi lähellä joutua nopeasti selvitystilaan tai konkurssiin. Säätiön rahoitussopimuksissa olleiden kovenanttien johdosta 50 miljoonan euron velat olisivat voineet langeta maksuun saman tien. Säätiö selvisi myymällä yhden 155 asukkaan talon. Laineen ja uuden toimitusjohtajan Kimmo Pihlmanin mukaan Haaron ja Nousiaisen hankkeet olivat vaarantaneet säätiön olemassaolon. Vaikeuksien takia säätiö suunnittelee myyvänsä myöhemmin seitsemän muuta taloa sekä kehityskohteitaan ja tonttejaan.[3]

Säätiö havaitsi kesällä 2018, että sen 50 miljoonan euron varallisuudesta 40 miljoonaa euroa oli menetetty jo toteutuneisiin tai toteutuviin tappioihin. Jari Laineen mukaan 80 % säätiön varoista oli ”puhallettu” neljän vuoden aikana Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen tekemillä epäedullisilla liiketoimilla. Säätiön nimissä oli tehty kalliita ostoksia ja sopimuksia.[4]

Nuorisosäätiötä rahoittanut GF Money perui listautumisantinsa keväällä 2018 sen jälkeen, kun Nuorisosäätiö vaati GF Moneyn kanssa järjesteltyjen asuntokauppojen perumista.[26] Kaupat peruttiin myöhemmin.[27] Säätiö oli jo aiemmin järjestänyt kiinteistökauppoja, joissa GF Money oli tehnyt miljoonavoittoja.[26]

Poliisi aloitti vuonna 2018 tutkinnan Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen jäljiltä paljastuneen miljoonien eurojen katoamisen tutkinnan. Katoaminen liittyy Virossa tehtyihin sijoituksiin. Heidän epäillään ottaneen lahjuksia.[28]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jari Laine, puheenjohtaja
  • Ippa Hertzberg, varapuheenjohtaja
  • Kimmo Pihlman

Lähde[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nuorisosäätiö Nuorisosäätiö. Viitattu 26.10.2016.
  2. a b Jyri Hänninen: Nuorisosäätiö menetti yleishyödyllisyysasemansa – Ara uhkaa myös lainojen irtisanomisella Yle.fi, uutiset. 4.6.2018. Viitattu 7.6.2018.
  3. a b Pietiläinen, Tuomo: Nuorisosäätiö kävi hyvin lähellä kaatumista. Helsingin Sanomat, 9.8.2018. Sanoma Osakeyhtiö.
  4. a b Pietiläinen, Tuomo: Nuorisosäätiö kirjaa omaisuudestaan alas 80 prosenttia. Helsingin Sanomat, 23.8.2018. Sanoma Osakeyhtiö.
  5. Mäkinen, Eija: Sanoista teoiksi – säätiö 50 vuotta!. Luukkublues (Nuorisosäätiön asukaslehti), 2011, nro 2. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.10.2016.
  6. Tietoa Nuorisosäätiöstä Nuorisosäätiö. 9.1.2018. Viitattu 23.8.2018.
  7. Tietoa säätiöstä Nuorisosäätiö. Viitattu 27.7.2015.
  8. a b Paljastus: RAY:ltä Vanhasen säätiölle pöyristyttävä tukisumma Uusi Suomi. 29.9.2009. Viitattu 29.9.2009.
  9. Mölsä, Seppo: Rakentamisen musta kirja – rötösherroja ja kartellien solmijoita Rakennuslehti. 2.5.2018. Viitattu 31.5.2018.
  10. Nuorisosäätiön korjattava toimintansa yleishyödyllisyyslainsäädännön mukaiseksi www.ara.fi. 30.6.2017. ARA. Viitattu 23.8.2018.
  11. ARA peruuttaa Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysaseman www.ara.fi. 4.6.2018. ARA. Viitattu 23.8.2018.
  12. Nuorten asuntosäätiöltä virtasi tukirahaa keskustalle (Helsingin Sanomat 20.9.2009)
  13. Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 7.6.2018 s. A 5
  14. Keskustan säätiöistä monen tahon tutkinta (Helsingin Sanomat 21.9.2009)
  15. Vaalituen vaikutus Nuorisosäätiön vuokriin tutkitaan (Helsingin Sanomat 23.9.2009)
  16. Säätiöille vaalirahakohun takia muistutus rahanjaon säännöistä (Helsingin Sanomat 20.9.2009)
  17. Nuorisosäätiön pomo: Kyllä poliitikkoja voi tukea (Helsingin Sanomat 22.9.2009)
  18. Kansanedustaja Antti Kaikkonen jättää Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajuuden (Helsingin Sanomat 22.9.2009)
  19. Vaalirahatutkinta paisuu: Nuorisosäätiöstä luultua enemmän rahaa keskustalle Iltalehti.fi. 17.8.2010. Viitattu 27.7.2015.
  20. ARA tutkii, menikö vuokralaisten rahoja vaalitukeen Savon Sanomat. 23.9.2009. Viitattu 27.7.2015.
  21. Syyttäjä vaatii Antti Kaikkoselle vankeutta Nuorisosäätiöjutussa HS.fi. 16.1.2012. Viitattu 27.7.2015.
  22. Vanhasen hallitus hyväksynyt Nuorisosäätiölle tukia 16 miljoonalla eurolla Iltalehti.fi. 28.1.2010. Viitattu 27.7.2015.
  23. Asuntokohteet: Koskelantie 72 Nuoristosäätiö
  24. HS: "Tämä asunto voi aiheuttaa kuulovaurion" Taloussanomat.fi. 27.5.2010. Viitattu 27.7.2015.
  25. Esko Varho, Jarno Liski & Jyri Hänninen: Vaalirahakohussa ryvettyneellä Nuorisosäätiöllä ja sen johdolla vaiettuja kiinteistöbisneksiä Yle Uutiset. 24.8.2016. Viitattu 26.10.2016.
  26. a b GF Moneyn taival pörssiin katkesi Nuorisosäätiön kanssa tehtyihin kauppoihin yle.fi. Viitattu 9.8.2018.
  27. GF Money on hoitanut päätökseen sopimusasiat Nuorisosäätiön kanssa GF Money. 5.7.2018. Viitattu 9.8.2018.
  28. MOT: Nuorisosäätiön rahoista kateissa miljoonia – säätiö teki tutkintapyynnön, Yle.fi, uutiset, 10.6.2018
  29. Nuorisosäätiön hallitus 6/2018 - Nuorisosäätiö. Viitattu 9.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]