Suomen presidentinvaali 2000

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen presidentinvaali 2000
Suomi
1994 ←
6. helmikuuta 2000
→ 2006

  Tarja Halonen 2003.jpg Esko Aho-crop.jpg
Ehdokas Tarja Halonen Esko Aho
Puolue SDP Suomen Keskusta
Ääniä 1 644 532 1 540 803
Kannatus 51,6 % 48,4 %

Finnish presidential election, 2000 results by constituency (II round result).svg


Presidentti ennen vaaleja

Martti Ahtisaari
SDP

Uusi presidentti

Tarja Halonen
SDP

Suomen presidentinvaali 2000 järjestettiin tammi-helmikuussa. Koska kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella 16. tammikuuta vaadittua yli puolta annetuista äänistä, pidettiin 6. helmikuuta toinen kierros, jossa Suomen historian ensimmäiseksi naispuoliseksi tasavallan presidentiksi valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ehdokas, ulkoasiainministeri Tarja Halonen.

Presidentti Martti Ahtisaarella olisi ollut mahdollisuus asettua ehdolle toiselle perättäiselle kaudelleen, mutta hän päätti kieltäytyä ehdokkuudesta. Ahtisaaren mielestä SDP ei ollut kiinnostunut hänen ehdokkuudestaan, minkä lisäksi Tarja Halosella oli hänen sanojensa mukaan ”hirveä hinku” presidentiksi.[1] Seitsemästä ehdokkaasta neljä oli naisia, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin Suomen presidentinvaalissa.

Vihreä liitto asetti ensimmäistä kertaa oman ehdokkaan presidentinvaaleissa, Heidi Hautalan.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentinvaalin 16. tammikuuta ja 6. helmikuuta 2000 tulokset
Ehdokas Puolue 1. kierros 2. kierros
Ääniä  % Ääniä  %
Tarja Halonen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 1 224 431 40,0 1 644 532 51,6
Esko Aho Suomen Keskusta KESK 1 051 159 34,4 1 540 803 48,4
Riitta Uosukainen Kansallinen Kokoomus KOK 392 305 12,8
Elisabeth Rehn Ruotsalainen Kansanpuolue RKP 241 877 7,9
Heidi Hautala Vihreä liitto VIHR 100 740 3,3
Ilkka Hakalehto Perussuomalaiset PS 31 405 1,0
Risto Kuisma Remonttiryhmä 16 943 0,6
Yhteensä 3 058 860 100 3 185 335 100

Lähde: Tilastokeskus[2][3]

Halosen kannatus oli suurinta Helsingin (66,3 %) ja Uudenmaan (59,3 %) vaalipiireissä[4]. Kaikkein vahvinta hänen kannatuksensa oli etelän keskisuurissa vanhoissa teollisuuskaupungeissa.

Ahon vahvimmat kannatusalueet olivat maaseudulla, erityisesti Pohjanmaan pienissä kunnissa. Suurimman ääniosuuden hän sai Vaasan (70,0 %), Ahvenanmaan (60,6 %), Oulun (58,9 %) ja Lapin vaalipiireissä (55,8 %)[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]