Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjalan maakunta
	vaakuna
lippu	sijainti
Historialliset läänit	Käkisalmen lääni (1634–1721); Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747); Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775); Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) ; Kuopion lääni (1831–1960) ; Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997) ; Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus	Joensuu
Maakuntajohtaja	Markus Hirvonen
Kokonaispinta-ala	22 903,22 km²; kolmanneksi suurin 2021
– maa	18 791,07 km²
– sisävesi	4 112,15 km²
Väkiluku	163 031; 14:nneksi suurin 31.3.2022
– väestötiheys	8,68 as./km² (31.3.2022)
Maakuntalaulu	Karjalaisten laulu
Nimikkolajit
– järvi	Pielinen
– kala	järvilohi
– kasvi	karjalanruusu
– kivi	vuolukivi
– lintu	käki
Lyhenne	FI-13
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee maakuntaa. Pohjois-Karjalalla on myös muita merkityksiä.

Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Karjalan tasavaltaan.

Pohjois-Karjala muodosti oman lääninsä vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu

Kontiolahti

Liperi

Lieksa

Kitee

Nurmes

Outo-
kumpu

Pyhä-
selkä

Höytiäinen

Koitere

Pielinen

Venäjä,
Karjalan
tasavalta

Kainuu

Pohjois-
Savo

Etelä-
Savo

Kuntakeskukset

30 000–100 000 as. kunta

10 000–30 000 as. kunta

3 000–10 000 as. kunta

< 3 000 as. kunta

Pohjois-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.

Pohjois-Karjalan väestömäärä oli 164 744 asukasta vuoden 2015 lopulla.^[3] Maakunta jakaantuu 13 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 13. kunnaksi Heinävesi.

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eno
Kesälahti
Kiihtelysvaara
Nurmeksen maalaiskunta
Pielisensuu (Ei vahvistettua vaakunaa)
Pielisjärvi
Pyhäselkä
Pälkjärvi (Ei virallista vahvistettua vaakunaa)
Tuupovaara
Valtimo
Värtsilä

Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:

Joensuun seutukunta: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi
Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä
Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes

Entisiä vuonna 2005 Joensuun seutukuntaan yhdistettyjä seutukuntia ovat:

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 27 taajamaa.^[4] Seuraavassa on lueteltu yli tuhannen asukkaan taajamat. Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

#	Taajama	Kunta	Väkiluku (31.12.2019)^[4]
1	Joensuun keskustaajama	Joensuu (61 659) Kontiolahti (6 272) Liperi (4 690)	&&&&&&&&&&072621.&&&&0072 621
2	Lieksan keskustaajama	Lieksa	&&&&&&&&&&&06874.&&&&006 874
3	Nurmeksen keskustaajama	Nurmes	&&&&&&&&&&&04859.&&&&004 859
4	Kiteen keskustaajama	Kitee	&&&&&&&&&&&04604.&&&&004 604
5	Outokummun keskustaajama	Outokumpu	&&&&&&&&&&&04504.&&&&004 504
6	Kontiolahden kirkonkylä	Kontiolahti	&&&&&&&&&&&03356.&&&&003 356
7	Ilomantsin kirkonkylä	Ilomantsi	&&&&&&&&&&&02575.&&&&002 575
8	Juuan kirkonkylä	Juuka	&&&&&&&&&&&02106.&&&&002 106
9	Enon kirkonkylä	Joensuu	&&&&&&&&&&&01765.&&&&001 765
10	Hammaslahti	Joensuu	&&&&&&&&&&&01469.&&&&001 469
10	Kemie	Tohmajärvi	&&&&&&&&&&&01469.&&&&001 469
12	Liperin kirkonkylä	Liperi	&&&&&&&&&&&01410.&&&&001 410
13	Uimaharju	Joensuu	&&&&&&&&&&&01301.&&&&001 301
14	Polvijärven kirkonkylä	Polvijärvi	&&&&&&&&&&&01229.&&&&001 229

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pohjois-Karjalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			176 650
1985			177 567
1990			176 836
1995			177 271
2000			171 609
2005			168 322
2010			165 866
2015			164 755
2020			160 968
Lähde: Tilastokeskus.^[5]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Karjalassa herännäisyydellä, evankelisuudella ja lestadiolaisuudella on ollut vanhastaan kannatusta. Herätysliikkeiden vaikutus on antanut leimansa alueen hengelliseen elämään, mutta erillisinä liikkeinä ne esiintyvät harvakseltaan. Herännäisyyttä on erityisesti Nurmeksen ja Juuan alueella. Evankelisuuden kannatusta on muutamissa seurakunnissa. Vanhoillislestadiolaisuutta on esiintynyt Joensuussa, Liperissä ja Outokummussa.^[6]

Evankelioiva herätyskristillisyys levisi voimakkaasti Pohjois-Karjalaan 1960-luvulla. Evankelioivan herätyskristillisyyden vaikutus on voimakasta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Pohjois-Karjala muodostaa yhdessä Kainuun kanssa liikkeen vahvan alueen.^[6]

Pohjois-Karjalan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.

Pohjois-Karjalan tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.

Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.^lähde?

Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat teknologiateollisuus sekä metsäteollisuus. Maakunnan keskus Joensuu on tunnettu metsäbiotalouden ja fotoniikan osaamisesta. Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Palveluista merkittävä osa on julkisia palveluita. Maakunta on merkittävä koulutusmaakunta. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä.^lähde?

Työttömien osuus työvoimasta koronavuoden 2020 lopussa oli 16,8 % (koko maa 13,6 %).^lähde?