Pohjois-Karjalan maakunta
| Pohjois-Karjalan maakunta | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Historialliset läänit |
Käkisalmen lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1960) Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Joensuu |
| Maakuntajohtaja | Markus Hirvonen |
| Kokonaispinta-ala |
22 903,22 km² kolmanneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 18 791,07 km² |
| – sisävesi | 4 112,15 km² |
| Väkiluku |
163 318 14:nneksi suurin 30.4.2021 [2] |
| – väestötiheys | 8,69 as./km² (30.4.2021) |
| Maakuntalaulu | Karjalaisten laulu |
| Nimikkolajit | |
| – järvi | Pielinen |
| – kala | järvilohi |
| – kasvi | karjalanruusu |
| – kivi | vuolukivi |
| – lintu | käki |
| Lyhenne | FI-13 |
Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Karjalan tasavaltaan.
Pohjois-Karjala muodosti oman lääninsä vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjalan väestömäärä oli 164 744 asukasta vuoden 2015 lopulla.[3] Maakunta jakaantuu 13 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 13. kunnaksi Heinävesi.
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eno
Kesälahti
Kiihtelysvaara
Nurmeksen maalaiskunta- Pielisensuu (Ei vahvistettua vaakunaa)
Pielisjärvi
Pyhäselkä- Pälkjärvi (Ei virallista vahvistettua vaakunaa)
Tuupovaara
Valtimo
Värtsilä
Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:
- Joensuun seutukunta: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi
- Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä
- Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2019 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 27 taajamaa.[4] Seuraavassa on lueteltu yli tuhannen asukkaan taajamat. Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2019)[4] |
|---|---|---|---|
| 1 | Joensuun keskustaajama | Joensuu (61 659) Kontiolahti (6 272) Liperi (4 690) |
72 621 |
| 2 | Lieksan keskustaajama | Lieksa | 6 874 |
| 3 | Nurmeksen keskustaajama | Nurmes | 4 859 |
| 4 | Kiteen keskustaajama | Kitee | 4 604 |
| 5 | Outokummun keskustaajama | Outokumpu | 4 504 |
| 6 | Kontiolahden kirkonkylä | Kontiolahti | 3 356 |
| 7 | Ilomantsin kirkonkylä | Ilomantsi | 2 575 |
| 8 | Juuan kirkonkylä | Juuka | 2 106 |
| 9 | Enon kirkonkylä | Joensuu | 1 765 |
| 10 | Hammaslahti | Joensuu | 1 469 |
| 10 | Kemie | Tohmajärvi | 1 469 |
| 12 | Liperin kirkonkylä | Liperi | 1 410 |
| 13 | Uimaharju | Joensuu | 1 301 |
| 14 | Polvijärven kirkonkylä | Polvijärvi | 1 229 |
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Pohjois-Karjalan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjalan tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.
Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.
Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat teknologiateollisuus sekä metsäteollisuus. Maakunnan keskus Joensuu on tunnettu metsäbiotalouden ja fotoniikan osaamisesta. Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Palveluista merkittävä osa on julkisia palveluita. Maakunta on merkittävä koulutusmaakunta. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä.
Työttömien osuus työvoimasta koronavuoden 2020 lopussa oli 16,8 % (koko maa 13,6 %).
Maisemia Pohjois-Karjalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilomantsin ortodoksinen kirkko
Joensuun kaupungintalo
Pielinen Kolilta
Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa
Bomban talo, Nurmes
Paaterin kirkko, Lieksa
Liperin satama
Koitajoki, Ilomantsi
Joensuun tori
Pielisjoki linnoineen, Joensuu
Juuan kirkko
Pyhäselkä, Joensuu
Museotie Lieksassa
Joensuun kirkko
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 25.5.2021. Tilastokeskus. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Väestötilastot, Pohjois-Karjala pohjois-karjala.fi. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2019 Tilastokeskus. Viitattu 20.1.2021.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Visitkarelia.fi - Pohjois-Karjalan tietosivusto ja matkailun verkkokauppa
- Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
- YLE Elävä arkisto: Pohjois-Karjalaa ja pohjoiskarjalaisia
- Pohjois-Karjalan julkiset taideteokset ja muistomerkit (Wikishoot me)
| ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||