Pohjois-Karjalan maakunta
| Pohjois-Karjalan maakunta | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
lippu |
sijainti |
| Historialliset läänit |
Käkisalmen lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1960) Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Joensuu |
| Maakuntajohtaja | Risto Poutiainen (vt.) |
| Kokonaispinta-ala |
21 583,67 km² 4:nneksi suurin 2017 [1] |
| – maa | 17 761,27 km² |
| – sisävesi | 3 822,40 km² |
| Väkiluku |
161 189 14:nneksi suurin 31.12.2019 [2] |
| – väestötiheys | 9,08 as./km² (31.12.2019) |
| Maakuntalaulu | Karjalaisten laulu |
| Nimikkolajit | |
| – järvi | Pielinen |
| – kala | järvilohi |
| – kasvi | karjalanruusu |
| – kivi | vuolukivi |
| – lintu | käki |
| Lyhenne | FI-13 |
Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään Karjalan tasavaltaan.
Pohjois-Karjala muodosti oman läänin vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.
Sisällysluettelo
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjalan väestömäärä oli 164 744 asukasta vuoden 2015 lopulla.[3] Maakunta jakaantuu 12 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyy 13. kunnaksi Heinävesi.
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eno
Kesälahti
Kiihtelysvaara
Nurmeksen maalaiskunta- Pielisensuu (Ei vahvistettua vaakunaa)
Pielisjärvi
Pyhäselkä- Pälkjärvi (Ei virallista vahvistettua vaakunaa)
Tuupovaara
Valtimo
Värtsilä
Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:
- Joensuun seutukunta: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi
- Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä
- Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 28 taajamaa.[4] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[5] |
|---|---|---|---|
| 1 | Joensuun keskustaajama | Joensuu 57 015 Kontiolahti 6 188 Liperi 4 608 |
67 811 |
| 2 | Lieksan keskustaajama | Lieksa | 7 162 |
| 3 | Nurmeksen keskustaajama | Nurmes | 5 034 |
| 4 | Outokummun keskustaajama | Outokumpu | 4 691 |
| 5 | Kiteen keskustaajama | Kitee | 4 650 |
| 6 | Kontiolahden kirkonkylä | Kontiolahti | 3 442 |
| 7 | Reijola | Joensuu | 3 237 |
| 8 | Ilomantsin kirkonkylä | Ilomantsi | 2 758 |
| 9 | Juuan kirkonkylä | Juuka | 2 195 |
| 10 | Enon kirkonkylä | Joensuu | 1 827 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Pohjois-Karjalan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Pohjois-Karjala sijaitsee pelkästään Karjalan historiallisen maakunnan pohjoisosassa, sen tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.
Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2003 tilastojen mukaan maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.lähde? Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut sekä verrattuna 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan että luonnollisesti sen jälkeen.
Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat metalli- ja muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Palvelutyöpaikoista merkittävä osa on julkisia palveluita.
Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2004 oli 17,1 % (koko maa 11,1 %).lähde? Suurinta työttömyys oli Enossa (23,7 %) ja pienintä Kontiolahdella (11,6 %).
Maisemia Pohjois-Karjalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilomantsin ortodoksinen kirkko
Joensuun kaupungintalo
Pielinen Kolilta
Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa
Bomban talo, Nurmes
Paaterin kirkko, Lieksa
Liperin satama
Koitajoki, Ilomantsi
Joensuun tori
Pielisjoki linnoineen, Joensuu
Juuan kirkko
Pyhäselkä, Joensuu
Museotie Lieksassa
Joensuun kirkko
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 23.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Väestötilastot, Pohjois-Karjala pohjois-karjala.fi. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Visitkarelia.fi - Pohjois-Karjalan tietosivusto ja matkailun verkkokauppa
- Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
- YLE Elävä arkisto: Pohjois-Karjalaa ja pohjoiskarjalaisia
- Pohjois-Karjalan julkiset taideteokset ja muistomerkit (Wikishoot me)
| ||||||||
