Pohjois-Karjalan maakunta
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Historialliset läänit | Käkisalmen lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1960) Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Joensuu |
| Maakuntajohtaja | Pentti Hyttinen |
| Kokonaispinta-ala | 21 583,67 km² 4:nneksi suurin 2017 [1] |
| – maa | 17 761,27 km² |
| – sisävesi | 3 822,40 km² |
| Väkiluku | 163 607 14:nneksi suurin 30.4.2017 [2] |
| – väestötiheys | 9,21 as./km² (30.4.2017) |
| Maakuntalaulu | Karjalaisten laulu |
| Nimikkolajit | |
| – järvi | Pielinen |
| – kala | järvilohi |
| – kasvi | karjalanruusu |
| – kivi | vuolukivi |
| – lintu | käki |
| Lyhenne | FI-13 |
Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään Karjalan tasavaltaan.
Pohjois-Karjala muodosti oman läänin vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjalan väestömäärä oli 164 744 asukasta vuoden 2015 lopulla.[3] Maakunta jakaantuu 13 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja.
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eno
Kesälahti
Kiihtelysvaara
Nurmeksen maalaiskunta- Pielisensuu (Ei vahvistettua vaakunaa)
Pielisjärvi
Pyhäselkä- Pälkjärvi (Ei virallista vahvistettua vaakunaa)
Tuupovaara
Värtsilä
Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:
- Joensuun seutukunta: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi
- Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä
- Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes, Valtimo
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Pohjois-Karjalan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Pohjois-Karjala sijaitsee pelkästään Karjalan historiallisen maakunnan pohjoisosassa, sen tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.
Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2003 tilastojen mukaan maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.lähde? Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut sekä verrattuna 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan että luonnollisesti sen jälkeen.
Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat metalli- ja muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Palvelutyöpaikoista merkittävä osa on julkisia palveluita.
Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2004 oli 17,1 % (koko maa 11,1 %).lähde? Suurinta työttömyys oli Enossa (23,7 %) ja pienintä Kontiolahdella (11,6 %).
Maisemia Pohjois-Karjalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Ilomantsin ortodoksinen kirkko
-
Joensuun kaupungintalo
-
Pielinen Kolilta
-
Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa
-
Bomban talo, Nurmes
-
Paaterin kirkko, Lieksa
-
Liperin satama
-
Koitajoki, Ilomantsi
-
Joensuun tori
-
Pielisjoki linnoineen, Joensuu
-
Juuan kirkko
-
Pyhäselkä, Joensuu
-
Museotie Lieksassa
-
Joensuun kirkko
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat / Taulukko: Ennakkoväkiluku muuttujina sukupuoli, alue ja kuukausi 30.4.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ Väestötilastot, Pohjois-Karjala Viitattu 26.3.2016.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
