Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjalan maakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
vaakuna | |
![]() |
|
sijainti |
|
Historialliset läänit |
Käkisalmen lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1960) Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
Maakuntakeskus | Joensuu |
Maakuntajohtaja | Risto Poutiainen (vt.) |
Kokonaispinta-ala |
21 583,67 km² 4:nneksi suurin 2017 [1] |
– maa | 17 761,27 km² |
– sisävesi | 3 822,40 km² |
Väkiluku |
160 478 14:nneksi suurin 31.10.2020 [2] |
– väestötiheys | 9,04 as./km² (31.10.2020) |
Maakuntalaulu | Karjalaisten laulu |
Nimikkolajit | |
– järvi | Pielinen |
– kala | järvilohi |
– kasvi | karjalanruusu |
– kivi | vuolukivi |
– lintu | käki |
Lyhenne | FI-13 |
Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Karjalan tasavaltaan.
Pohjois-Karjala muodosti oman lääninsä vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Karjalan väestömäärä oli 164 744 asukasta vuoden 2015 lopulla.[3] Maakunta jakaantuu 12 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 13. kunnaksi Heinävesi.
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eno
Kesälahti
Kiihtelysvaara
Nurmeksen maalaiskunta
- Pielisensuu (Ei vahvistettua vaakunaa)
Pielisjärvi
Pyhäselkä
- Pälkjärvi (Ei virallista vahvistettua vaakunaa)
Tuupovaara
Valtimo
Värtsilä
Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:
- Joensuun seutukunta: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi
- Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä
- Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2019 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 27 taajamaa.[4] Seuraavassa on lueteltu yli tuhannen asukkaan taajamat. Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
# | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2019)[4] |
---|---|---|---|
1 | Joensuun keskustaajama | Joensuu (61 659) Kontiolahti (6 272) Liperi (4 690) |
72 621 |
2 | Lieksan keskustaajama | Lieksa | 6 874 |
3 | Nurmeksen keskustaajama | Nurmes | 4 859 |
4 | Kiteen keskustaajama | Kitee | 4 604 |
5 | Outokummun keskustaajama | Outokumpu | 4 504 |
6 | Kontiolahden kirkonkylä | Kontiolahti | 3 356 |
7 | Ilomantsin kirkonkylä | Ilomantsi | 2 575 |
8 | Juuan kirkonkylä | Juuka | 2 106 |
9 | Enon kirkonkylä | Joensuu | 1 765 |
10 | Hammaslahti | Joensuu | 1 469 |
10 | Kemie | Tohmajärvi | 1 469 |
12 | Liperin kirkonkylä | Liperi | 1 410 |
13 | Uimaharju | Joensuu | 1 301 |
14 | Polvijärven kirkonkylä | Polvijärvi | 1 229 |
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Pohjois-Karjalan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Pohjois-Karjala sijaitsee pelkästään Karjalan historiallisen maakunnan pohjoisosassa, sen tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.
Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2003 tilastojen mukaan maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.lähde? Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut sekä verrattuna 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan että luonnollisesti sen jälkeen.
Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat metalli- ja muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Palvelutyöpaikoista merkittävä osa on julkisia palveluita.
Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2004 oli 17,1 % (koko maa 11,1 %).lähde? Suurinta työttömyys oli Enossa (23,7 %) ja pienintä Kontiolahdella (11,6 %).
Maisemia Pohjois-Karjalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 24.11.2020. Tilastokeskus. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ Väestötilastot, Pohjois-Karjala pohjois-karjala.fi. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2019 Tilastokeskus. Viitattu 20.1.2021.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Visitkarelia.fi - Pohjois-Karjalan tietosivusto ja matkailun verkkokauppa
- Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
- YLE Elävä arkisto: Pohjois-Karjalaa ja pohjoiskarjalaisia
- Pohjois-Karjalan julkiset taideteokset ja muistomerkit (Wikishoot me)
|
|