Juuka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juuka
Juga
Juuka.vaakuna.svg Juuka.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.juuka.fi
Sijainti 63°14′30″N, 029°15′10″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 1 846,58 km²
53:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 1 501,72 km²
– sisävesi 344,86 km²
Väkiluku 4 897
179:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 3,26 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 11,0 %
– 15–64-v. 55,8 %
– yli 64-v. 33,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Markus Hirvonen
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Vihr.

11
7
2
1
1
1

Juuka (ruots. Juga) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 897 ihmistä,[2] josta noin 3 200 sen kirkonkylässä ja lähialueilla. Juuan pinta-ala on 1 846,58 km2, josta 344,86 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,26 asukasta/km2. Juuka on saaristolain mukainen saaristokunta.

Juuan naapurikunnat ovat Kuopio, Kaavi, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi ja Rautavaara.

Nimi Juuka tarkoittaa pientä järveä, jonka läpi virtaa joki. [7] Monille juukalaisille on ominaista Savon murre. 1800-luvun lopussa Pohjois-Savolla ja Karjalalla ei ollut huomattavaa rajaa joten asukkaita sekoittui naapurikunnista myös Juukaan, ja siten Savon murre levisi myös Pohjois-Karjalan kuntiin.

Vuolukiviteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuan kunta tunnetaan erityisesti nunnanlahtelaisesta vuolukivilouhoksista ja vuolukiviteollisuudesta. Vuolukiviteollisuudessa työskentelee noin 590 ihmistä kahdessa yrityksessä Nunnanlahden Uuni Oy:ssä ja Tulikivi Oyj:ssä. Koko paikkakunnalla on teollisuustyöpaikkoja noin 800.[8]

Nunnanlahdessa sijaitsee myös Suomen Kivikeskus ja vuolukivimuseo.

Puu-Juuka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puu-Juukaa.

Juuan kirkonkylän puutaloalue tunnetaan Puu-Juukana. Alueen perintöä ja kehitystä vaalii Puu-Juuka-yhdistys. Puu-Juukaan kuuluu kirkonkylän vanha raitti eli Vanhantie sekä Apteekintie, Kirkkotie ja Rakkaudenkuja. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nuorimmat 1960-luvulta. Rakennukset ovat asuin- ja asuinliiketaloja sekä julkisia rakennuksia. Taloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia: frontoneita, koristeellisia ikkunanpuitteita ja räystäskonsoleita. Miljöön kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu kokonaisuudesta, kaikista rakennuksista yhdessä. Vikilän-taidetaloissa on eri näyttelyissä mukana taidemaalareita, kuvanveistäjiä, perinnetöiden taitajia, keraamikkoja, lasitaiteilijoita, ikonitaidetta. Myllymuseo sijaitsee Puu-Juuassa Herralankosken partaalla.

Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen kirja Puu-Juuasta. Puu-Juuan raitilta -kirjan on kirjoittanut juukalainen toimittaja Matti Puoskari.

Juuan kirkko.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmovaara, Halivaara (Hali), Juuka, Kannas, Kajoo, Kuhnusta, Larinsaari, Matara, Nunnanlahti, Paalasmaa, Petrovaara, Pihlajavaara, Polvela, Raholanvaara (Rahola), Timovaara, Tuopanjoki, Vaikko, Vihtasuo, Vuokko.

Tunnettuja juukalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Juuan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 875
1985
  
7 617
1990
  
7 317
1995
  
7 065
2000
  
6 583
2005
  
6 034
2010
  
5 589
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -6,9 -6,1 -0,4 6,1 13,8 18,5 21,3 18,3 12,5 5,6 -0,8 -4,9 ka. 6,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -15,1 -15,4 -10,1 -4 1,8 6,9 10,1 8,1 4 0,3 -6 -12,2 ka. -2,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) -10,7 -10,5 -4,9 1,3 8,2 13,3 16,2 13,4 8,3 3 -3,2 -8,3 ka. 2,2
Sademäärä (mm) 49 37 40 33 47 74 82 79 66 61 58 55 Σ 681
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-6,9
-15,1
-6,1
-15,4
-0,4
-10,1
6,1
-4
13,8
1,8
18,5
6,9
21,3
10,1
18,3
8,1
12,5
4
5,6
0,3
-0,8
-6
-4,9
-12,2
S
a
d
a
n
t
a
49
37
40
33
47
74
82
79
66
61
58
55


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Juuka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta, s. 8.
  8. Juuka tilastoina Juuan kunta.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.