Juuka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juuka
Juga
Juuka.vaakuna.svg Juuka sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°14′30″N, 029°15′10″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 176
Hallinnollinen keskus Juuan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 1 846,57 km²
53:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 1 501,70 km²
– sisävesi 344,87 km²
Väkiluku 4 509
184:nneksi suurin 31.3.2021 [2]
väestötiheys 3,00 as./km² (31.3.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,7 %
– 15–64-v. 52,6 %
– yli 64-v. 37,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 97,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 20,75 %
203:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Henri Tanskanen
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Vihr.

11
7
2
1
1
1
www.juuka.fi

Juuka (ruots. Juga) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 509 ihmistä,[2] joista noin 3 200 sen kirkonkylässä ja lähialueilla. Juuan pinta-ala on 1 846,57 km2, josta 344,87 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3 asukasta/km2. Juuka on saaristolain mukainen saaristokunta.

Juuan naapurikunnat ovat Kuopio, Kaavi, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi ja Rautavaara. Entisiä naapurikuntia ovat Nurmekseen vuonna 1973 liitetty Nurmeksen maalaiskunta, Lieksaan samoin vuonna 1973 liitetty Pielisjärvi ja Juankoskeen vuonna 1971 liitetty Säyneinen; Juankoski puolestaan liitettiin Kuopioon vuonna 2017.

Nimi Juuka tarkoittaa pientä järveä, jonka läpi virtaa joki.[7] Monet juukalaiset puhuvat sekoitusta Savon ja Pohjois-Karjalan murteista, jotka molemmat kuuluvat savolaismurteisiin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisen länsirannalla. Lähimmät kaupungit ovat Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Joensuu.[8]

Juuan luontoretkikohteita ovat Juuanharju, Keihäsjoki, Tahkovaara, Kuohusuot-suoalue lampineen ja hetteikköineenselvennä Iso-Karhun erästely- ja luontoalue, joka sijaitsee 15 kilometriä Juuan kirkonkylältä Juankoskelle päin, Maaselän harjualueella. Valkealammen luonnonsuojelualue tunnetaan erityisesti lehdoistaan ja soistaan. Hiiden hajuraoksi kutsuttu luola sijaitsee Halivaaran kylässä. Porttilouhi on 700 metriä pitkä kanjoni Pohjois-Vuokon kylässä. Myös UKK-reitti kulkee osittain Juuan alueella.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmovaara, Halivaara (Hali), Juuka, Kajoo, Kannas, Kuhnusta, Larinsaari, Matara, Nunnanlahti, Paalasmaa, Petrovaara, Pihlajavaara, Polvela, Raholanvaara (Rahola), Timovaara, Tuopanjoki, Vaikko, Vihtasuo, Vuokko.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuan kylä on peräisin 1500-luvulta. 1800-luvun loppupuolella asutus alkoi sijoittua maantien varteen ja sinne alettiin perustaa kauppaliikkeitä. Toisen maailmansodan jälkeen kirkonkylä kehittyi muualle, ja vanha Puu-Juuka säilyi ennallaan.[10]

Juuan seurakunta oli aluksi Pielisjärven ja Nurmeksen seurakuntien osista erotettu rukoushuonekunta, ja oma seurakuntansa vuodesta 1873.[11] Nykyinen kirkko on valmistunut 1850-luvulla, mutta sitä edelsi kaksi aikaisempaa kirkkoa.[12]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuan kunta tunnetaan erityisesti nunnanlahtelaisista vuolukivilouhoksista ja vuolukiviteollisuudesta. Vuolukiviteollisuudessa työskentelee noin 590 ihmistä kahdessa yrityksessä: Nunnanlahden Uuni Oy:ssä ja Tulikivi Oyj:ssä. Koko paikkakunnalla on teollisuustyöpaikkoja noin 800.[13]

Nunnanlahdessa sijaitsee myös Suomen Kivikeskus ja vuolukivimuseo.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat luontaistuote- ja terveysalalla toimiva Filix, Juuan dolomiittikalkki, Juuan SM-Sähkö, Juuan Auto ja metsäalan yritys Piema.[14]

Puu-Juuka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puu-Juukaa.

Juuan kirkonkylän puutaloalue tunnetaan Puu-Juukana. Alueen perintöä ja kehitystä vaalii Puu-Juuka-yhdistys. Puu-Juukaan kuuluu kirkonkylän vanha raitti eli Vanhantie sekä Apteekintie, Kirkkotie ja Rakkaudenkuja. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nuorimmat 1960-luvulta. Rakennukset ovat asuin- ja asuinliiketaloja sekä julkisia rakennuksia. Taloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia: frontoneita, koristeellisia ikkunanpuitteita ja räystäskonsoleita. Miljöön kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu kokonaisuudesta, kaikista rakennuksista yhdessä. Vikilän-taidetaloissa on eri näyttelyissä mukana taidemaalareita, kuvanveistäjiä, perinnetöiden taitajia, keraamikkoja, lasitaiteilijoita, ikonitaidetta. Myllymuseo sijaitsee Puu-Juuassa Herralankosken partaalla.

Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen kirja Puu-Juuasta. Puu-Juuan raitilta -kirjan on kirjoittanut juukalainen toimittaja Matti Puoskari.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Juuan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 875
1985
  
7 617
1990
  
7 317
1995
  
7 065
2000
  
6 583
2005
  
6 034
2010
  
5 589
2015
  
5 034
2020
  
4 594
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Juuassa oli 4 817 asukasta, joista 2 195 asui taajamassa, 2 552 haja-asutusalueilla ja 70:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juuan taajama-aste on 46,2 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Juuan kirkonkylä.[17]

Seurakunnat ja pyhäköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuan kirkko.

Juuassa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on nimeltään Juuan seurakunta.[18] Sen pyhäkköjä ovat Juuan kirkko, Erämaakirkko, Juuan siunauskappeli ja Paalasmaan rukoushuone.[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juuan alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[20] Kunnan alueella sijaitsevia ortodoksisia pyhäkköjä ovat Juuan profeetta Elian tsasouna (Pyhän profeetta Elian tsasouna, Juuan kirkonkylä), Keski-Vuokon kalastajatsasouna (Kristuksen kirkastumisen tsasouna, Keski-Vuokko), ja Pyötikön tsasouna (Ristin ylentämisen tsasouna, Pyötikkö).

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,9 −6,1 −0,4 6,1 13,8 18,5 21,3 18,3 12,5 5,6 −0,8 −4,9 ka. 6,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,1 −15,4 −10,1 −4,0 1,8 6,9 10,1 8,1 4,0 0,3 −6,0 −12,2 ka. −2,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,7 −10,5 −4,9 1,3 8,2 13,3 16,2 13,4 8,3 3,0 −3,2 −8,3 ka. 2,2
Sademäärä (mm) 49 37 40 33 47 74 82 79 66 61 58 55 Σ 681
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,9
−15,1
−6,1
−15,4
−0,4
−10,1
6,1
−4,0
13,8
1,8
18,5
6,9
21,3
10,1
18,3
8,1
12,5
4,0
5,6
0,3
−0,8
−6,0
−4,9
−12,2
S
a
d
a
n
t
a
49
37
40
33
47
74
82
79
66
61
58
55


Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunakukko ja maitokokkelo, sahti ja naurishuttu.[21]

Tunnettuja juukalaisia ja Juuassa syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M03* 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kuntavaalit 2017, Juuka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta, s. 8.
  8. Juuan esittely Juuka. Viitattu 13.1.2018.
  9. Luontokohteet Juuka. Viitattu 13.1.2018.
  10. Juuan kirkonkylän vanha keskusta RKY. Viitattu 13.1.2018.
  11. Historia Juuan seurakunta. Viitattu 13.1.2018.
  12. Kirkko Juuan seurakunta. Viitattu 13.1.2018.
  13. Juuka tilastoina Juuan kunta.
  14. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. Juuan kirkko ja muut tilat juuanseurakunta.fi. Viitattu 30.7.2020.
  20. Nurmeksen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko, ort.fi.
  21. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 131. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]