Valtimo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Valtimosta anatomisena käsitteenä on erillinen artikkeli.
Valtimo
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Nurmes
Valtimo.vaakuna.svg Valtimo.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°40′45″N, 028°48′50″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta
Kuntanumero 911
Hallinnollinen keskus Valtimon kirkonkylä
Perustettu 1910
Liitetty 2020
– liitoskunnat Nurmes
Valtimo
– syntynyt kunta Nurmes
Pinta-ala 838,07 km² [1]
(1.1.2019)
– maa 800,32 km²
– sisävesi 37,75 km²
Väkiluku 2 103  [2]
(31.12.2019)
väestötiheys 2,63 as./km² (31.12.2019)

Valtimo on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. 1. tammikuuta 2020 kunta liittyi osaksi Nurmeksen kaupunkia.[3]

Ennen kuntaliitosta kunnassa asui 2 103 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 838,07 km2, josta 37,75 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 2,63 asukasta/km2. Valtimo oli väkiluvultaan Pohjois-Karjalan maakunnan pienin ja Suomen 257. suurin kunta.

Valtimon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylä-Valtimon maalaismaisemaa 2007.

Vuoden 2019 lopussa lakkautetun Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita ja vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Edes jääkauden jäämassat eivät runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta ole tasoittaneet vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: ”Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen.” Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa, ja sen laella on kaunis puukirkko.

Valtimolla on kahdeksan Natura-kohdetta: vanhoista metsistään tunnetut Syvälampien alue, Simanaisenlehto, Pykäläkangas, Piilopirtinaho-Marjomäki ja Murtovaaran alueen vanhat metsät, Kansikkovaaran ja Jysmänvaaran aarniometsät sekä Kuoppasuon luonnontilainen aapasuo .[4]

Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön. Valtimon kunnan alueella on osittain tai kokonaan 153 järveä. Niistä suurimmat ovat Haapajärvi, Koppelojärvi ja Valtimojärvi.[5]

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisemakyliä ovat Karhunpää, Rasimäki ja Ylä-Valtimo.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Valtimolla oli 2 143 asukasta, joista 955 asui taajamassa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valtimon taajama-aste on 45,0 %.[6] Kunnassa oli vain yksi taajama, Valtimon kirkonkylä.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssiesineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti satavuotisjuhlaansa.[8]

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. Vielä 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki 1600–1700-luvun vaihteessa vaikuttaneen kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon[9].selvennä Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä, ja näitä kielentaitajia on Valtimolla edelleen.lähde?

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanjohtaja vuodesta 2013 alkaen helmikuuhun 2019 asti oli Leena Mustonen.[10][11] Valtimon viimeisenä kunnanjohtajana toimi Kyösti Korhonen.[12] Kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa, joista yksitoista oli keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[13]

Lieksa, Nurmes ja Valtimo päättivät vuonna 2007 tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.[14] Vuonna 2014 Lieksa olisi halunnut kuntaliitoksen, mutta Valtimo ja Nurmes äänestivät sitä vastaan.[15]

Huhtikuussa 2019 Valtimon ja Nurmeksen kunnanvaltuustoissa päätettiin, että Valtimo liitetään Nurmekseen vuoden 2020 alusta alkaen.[16] Valtimon kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen äänin 11–10, ja Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti.[3]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maanrakennusyritys J ja P Timonen, koneiden ja laitteiden agentuuritoimintaa harjoittava Tomaki Services ja Ylä-Karjalan hoitokoti.[17]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtimon kautta kulkevat valtatie 6 (aiemmin valtatie 18) sekä Joensuu–Kontiomäki-rata. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1993, mutta Valtimon rautatieasemalla on edelleen tavaraliikennettä.[18]

Etäisyyksiä Valtimolta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Valtimon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 019
1985
  
3 880
1990
  
3 637
1995
  
3 370
2000
  
3 002
2005
  
2 671
2010
  
2 458
2015
  
2 324
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valtimolla oli seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valtimon alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[21]

Valtimon nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 3-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuisena viikonloppuna.
  • Ortodoksiset praasniekat eli temppelijuhlat helluntaina ja juhannuksena

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtimon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansoosi ja perunat sekä majavapaisti pihlajanmarjahyytelön kera.[22]

Tietoliikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat muun muassa julkaista omat internet-kotisivunsa ilmaiseksi.

Tunnettuja valtimolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiomon kunnan alueella olleet julkiset taideteokset ja muistomerkit on esitetty Nurmeksen kaupungin luettelossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laine, O. I. (toim.): Karjalan vaaroilta. Helsinki: Otava, 1963.
  • Valtimo. Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2.
  • Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. WSOY, 1971. ISBN 951-0-08803-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (pdf) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2020.
  2. a b Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 31.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 2.3.2020.
  3. a b Joutsensaari, Lea: Vuoden ainoa kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa – oman kunnan lakkauttaminen voi olla vaikea paikka, vaikka veroprosentti laskee Yle Uutiset. 31.12.2019. Viitattu 28.6.2021.
  4. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain (myös linkatut alisivut) Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 11.10.2018.
  5. Valtimo jarviwiki.fi. Järviwiki. Viitattu 11.10.2018.
  6. Taajama-aste alueittain 31.12.2018
  7. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018
  8. Valtimon kuntaesittely
  9. Valtimo.fi
  10. Leena Mustonen Valtimon kunnanjohtajaksi Karjalainen. 4.3.2013. Viitattu 14.1.2018.
  11. Rodriguez, Anni: Valtimon kunnanjohtaja jättää virkansa Karjalainen. 14.8.2018. Viitattu 1.1.2020.
  12. Joutsensaari, Lea: Vuoden ainoa kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa – oman kunnan lakkauttaminen voi olla vaikea paikka, vaikka veroprosentti laskee Yle uutiset. 31.12.2019. Viitattu 1.1.2020.
  13. https://www.ylakarjala.fi/kuntavaalit/item/1341-keskusta-on-nurmeksessa-ja-valtimolla-edelleen-vahva
  14. Karjalainen 16.1.2007.
  15. Nurmes ja Valtimo torppasivat kuntaliitoksen Karjalainen. 27.10.2014. Viitattu 14.1.2018.
  16. Väinämö, Jouki: Nurmes hyväksyi kuntaliitoksen Valtimon kanssa Yle Uutiset. 25.4.2019. Viitattu 28.6.2021.
  17. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  18. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikenneppaikat (2. painos), s. 364. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta
  22. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]