Nurmes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Nurmes on myös saari Rauman saaristossa.
Nurmes

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°32′40″N, 029°08′00″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta
Kuntanumero 541
Hallinnollinen keskus Nurmeksen keskustaajama
Perustettu 1810
– kaupungiksi 1974 lähde?
Kuntaliitokset Nurmeksen mlk (1973)
Valtimo (2020)
Kokonaispinta-ala 2 692,84 km²
30:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 2 401,37 km²
– sisävesi 291,47 km²
Väkiluku 9 016
108:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
väestötiheys 3,75 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 52,7 %
– yli 64-v. 35,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen[6]
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD
 • Vas.
 • VL
 • Kok.

14
9
5
2
2
2
1
www.nurmes.fi
Nurmeksen rukoushuone

Nurmes on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Pielisen pohjoispäässä. Kaupungissa asuu 9 016 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 2 692,84 km2, josta 291,47 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,75 asukasta/km² ja maapinta-ala 2401.37 km². Nykyinen Nurmeksen kaupunki käsittää entisen Nurmeksen kauppalan sekä siihen liitetyn Nurmeksen maalaiskunnan ja Valtimon kunnan.

Nurmeksen naapurikunnat ovat Juuka etelässä, Lieksa kaakossa, Kuhmo koillisessa, Sotkamo pohjoisessa ja Rautavaara lännessä. Valtimon kunta liitettiin Nurmekseen 1. tammikuuta 2020.

Nimen alkuperä on Nurmesjärvessä. Sana nurmes on lähtöisin karjalan kielen sanasta nurmi, joka merkitsee niittyä kuten rantaniittyä.[8] Nurmeksen keskustan keskeisin osa sijaitsee harjulla Nurmesjärven ja Pielisen välissä.

Nurmeksessa järjestetään joulun alla paljon musiikillista toimintaa, kuten erilaisia konsertteja ja tapahtumia. Nurmes julistautui Suomen joululaulukaupungiksi vuonna 2005 ja Euroopan joululaulukaupungiksi 2009.[9]

Nurmes sijaitsee Pielisen rannalla, Pohjois-Karjalan maakunnassa Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla. Nurmeksen naapurikunnat ovat Juuka, Kuhmo, Lieksa, Rautavaara ja Sotkamo. Lähimmät kaupungit maanteitse ovat Kuopio (128 km), Joensuu (127 km) ja Kajaani (113 km). Rautateitse Nurmeksesta Joensuuhun on matkaa 160 kilometriä. Helsinkiin Nurmeksesta on matkaa maanteitse 518 km. Nurmeksen lähistöllä sijaitsee Tahkon matkailukeskus (121 km), Vuokatin laskettelukeskus (88 km), Kolin kansallispuisto (78 km), Tiilikkajärven kansallispuisto (56 km) ja Hiidenportin kansallispuisto (44 km).

Nurmeksen luontoa luonnehtivat vaaramaisemat, metsät ja runsaat vesistöt. Nurmeksessa on kaiken kaikkiaan 409 järveä[10], joista suurin ja tunnetuin on Pielinen, Muita järviä keskustan lähistöllä ovat muun muassa Lautiainen, Nurmesjärvi ja Kuohattijärvi. Pielisen suurimmat saaret Nurmeksen puolella ovat Kynsisaari, Kuusisaari ja Retusaari.

Metsähallitus ylläpitää kolmea retkeilyaluetta Nurmeksessa. Raesärkkien alue muodostuu 5,9 km²:n suuruisesta suojelumetsästä ja 1,2 km²:n suuruisesta virkistysmetsästä.[11] Metsän lisäksi Raesärkiltä löytyy harjumaastoa, soita, järviä ja jokia. Mujejärven alue muodostuu 20 km²:n kokoisesta retkeilyalueesta, jossa on kallioita, harjuja, rotkoja ja järviä. Alueella voi valita yösijakseen laavujen lisäksi joko autiotuvan tai vuokrakämpän.[12] Peurajärvi sopii lapsiperheille ja kalastajille hyvin. Alueella on paljon kalaisia järviä, lampia ja jokia, joiden ympäri kulkee helppokulkuisia reittejä.[13]

Muinaislöydöt osoittavat, että ihmisiä on liikkunut Nurmeksessa ainakin neljä vuosituhatta[14]. Ihmiset ovat kalastaneet Pielisen rannoilla, jotka olivat 3–4 metriä nykyistä järvenpintaa ylempänä. Esihistoriallisena aikana alue jäi lappalaisille, kuten joukko heihin viittaavia paikannimiä osoittaa: Jurtti, Kurtsunpuro ja Kujanki.[15]

Nurmes mainittiin asutuspaikkana asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1556[14]. Nurmeksessa ilmoitettiin asuvan viitisenkymmentä ”ryssää” eli ortodoksikarjalaista.lähde? Alue kuului Käkisalmen läänin mukana Venäjän valtakuntaan. Alueen siirryttyä 1600-luvun alussa Ruotsille, karjalaiset muuttivat Venäjälle ja Nurmekseen muutti Savosta ja Kainuusta tulleita luterilaisia ja asutus alkoi levitä nopeasti.[14]

Vuonna 1638 perustettiin Pielisjärven luterilainen seurakunta ja sen ensimmäinen kirkko rakennettiin. Emäkirkko siirrettiin kuitenkin Lieksaan ja Nurmeksen kirkko jäi kappeliksi ensimmäisenä pappinaan Lauritsa Laurinpoika Hallitius. Vuosina 1656–1657 hän johti ruptuurisodassa talonpoikia venäläisten ja ortodoksikarjalaisten yrittäessä ryöstellä Nurmesta.

Vuonna 1652 Nurmes joutui osaksi Kajaania, Pietari Brahen alaiseksi. Tuona aikana pitäjä kehittyi ja liikenneyhteydet Kajaaniin ja Ouluun vahvistuivat. 1680-luvulla alkaneella veronvuokraajien eli arrendaattorien valtakaudella kehitys kääntyi päinvastaiseksi. Arrendaattorit, kuuluisimpana Simon Affleck eli Simo Hurtta, yrittivät alistaa talonpojat maaorjiksi. Väkeä muutti etelään ja asutus harveni. Vuonna 1697 talonpojat kapinoivat ja karkottivat veronvuokraajat.

Isonvihan jälkeen puolet pitäjästä oli autiona. 1700-luvulla vaikuttivat voimakkaasti Stenius-kirkkoherrat. Heistä Jakob Stenius vanhempi, kansan suussa Korpi-Jaakko, opetti seurakuntalaisiaan viljelemään soita. Kaskiviljely alkoi syrjäytyä ja peltomaan tarve pakotti talot hajautumaan takamaille. Pelto- ja niittyala laajeni jyrkästi vuodesta 1775 alkaen ja Nurmes alkoi kehittyä karjapitäjäksi.

Vuonna 1808 kenties kuuluisin nurmekselainen, rautavaaralaissyntyinen räätälinoppipoika Olli Tiainen, kohosi Pielisjärven talonpoikien johtajaksi ja sissipäälliköksi heidän ryhtyessään puolustamaan kotipitäjäänsä venäläistä hyökkääjää vastaan. Neuvokkaana ja taitavana soturina hän saavutti sekä alaistensa että Savoa puolustavan eversti Sandelsin luottamuksen. Venäläiset pidettiin poissa siihen asti, kun Suomen armeija vetäytyi Ruotsin puolelle.lähde?

Porvoon valtiopäivillä 1809 Karjalan ylistä kihlakuntaa edusti nurmeslainen Henrik Ullgren (1762–1836),[16] pitäjän luottamusmies ja esikuvallinen maanviljelijä.

Nurmeksen aluemuutokset. Nurmeksen pitäjään kuului sen perustamisen aikana kaikki värilliset alueet, pienimmillään Nurmeksen kauppala ja maalaiskunta kattoivat keltaiset alueet. Nyky-Nurmes kattaa näiden lisäksi myös entisen Valtimon kunnan, joka liittyi Nurmekseen vuonna 2020.

Itsenäiseksi pitäjäksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmes oli pitkään Pielisjärven seurakunnan kappeli, josta se itsenäistyi vuonna 1810. Vuonna 1868 Pielisjärven pitäjän länsiosista perustettiin Juuka, johon liitettiin myös Nurmeksen pitäjän eteläisiä kyliä. Nurmeksen länsiosista muodostettiin Rautavaara vuonna 1874 yhdessä Nilsiästä liitettyjen alueiden kanssa. Nurmeksestä liitettiin vuonna 1903 Jonkerin alue Kuhmoniemeen[17] ja vuonna 1910 Nurmeksen luoteisosista muodostettiin Valtimo, joka liittyi takaisin Nurmekseen vuoden 2020 alusta.

Kauppalan perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmeksen kirkko talviasussa

Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876 lähes asumattomalle harjulle parin kilometrin päähän kirkonkylästä. Kauppalan asemakaavan piirsi Ferdinand Öhmanin suunnitelmien pohjalta Julius Basilier. Asemakaavassa erityistä huomiota kiinnitettiin paloturvallisuuteen, johon pyrittiin säännöllisellä ja väljällä rakentamisella sekä leveillä kaduilla ja puuistutuksilla.[14] Nurmes oli Suomen ensimmäinen omana, maalaiskunnasta erillisenä kuntana toiminut kauppala, sillä aiemmin perustetut Ikaalinen ja Iisalmi olivat epäitsenäisiä kauppaloita.

Johtuen kauppalan pienestä pinta-alasta sen väkiluku ei ollut koskaan suuri. Vuonna 1972 eli ennen maalaiskunnan liittämistä Nurmeksen kauppalaan asukasluku oli 2 652.[18] Kauppalan tärkeimmät elinkeinot olivat teollisuus ja palvelut. Lisäksi kunnan asukaista moni oli opettaja tai muu virkamies, minkä johdosta kauppalasta käytettiin nimitystä ”herrojen kauppala”.

Ennen kuntaliitosta kauppalan poliittinen rakenne oli hyvin oikeistolainen. 1930-luvulla kunnallisvaaleissa eniten kannatusta sai isänmaallinen kansanliike.[19] Sodan jälkeen suosituimmat puolueet olivat liberaalinen kansanpuolue ja kokoomus. Sen sijaan SKDL ei saanut koskaan yhtään valtuutettua kauppalan valtuustoon ennen maalaiskunnan liittämistä.[20] Maalaiskunnan liittämisen jälkeen suurimpia puolueita Nurmeksessa ovat olleet keskusta ja SDP.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Nurmeksessa vuonna 1950.[21]

Vuoden 1973 alussa Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan. Ennen kuntaliitosta kauppalan ja maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta. Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli kauppalan vaakuna.

Nurmeksen kaupunginjohtajana toimii Pasi Parkkinen[6], talousjohtajana Salla Ovaskainen ja hallintojohtajana Leena Timonen.

Nurmeksen kaupungissa ja kaupungin toimielinorganisaatiossa ylintä päätösvaltaa käyttää 35-jäseninen kaupunginvaltuusto. Kaudella 2021–2025 keskustalla on valtuustossa 14 paikkaa ja SDP:llä 9 paikkaa.[7] Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Matti Kämäräinen (Kesk.), 1. varapuheenjohtajana Marko Rautiainen (SDP) ja 2. varapuheenjohtajana Kari Ruutinen (ps.).[22] Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Hannu Pääkkönen (SDP), 1. varapuheenjohtajana Reetta Rönkkö (Kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Henty Määttä (ps.).[23]

Nurmeksen rautatieasema

Vuonna 2015 kunnassa oli 2 731 työpaikkaa. Niistä 15 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64 % palveluissa ja 20 % jalostuksessa. Vuonna 2016 työttömiä oli 18,9 %, noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin.[24]

Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Pielisen Osuuspankki, Porokylän leipomo ja Koneurakointi S. Kuittinen.[25]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksen väkiluku kasvoi pitkään tasaisesti. 1700-luvun puolivälissä Nurmeksessa oli noin 1 700 asukasta ja 1800-luvun alussa asukkaita oli jo yli 5 000. Eniten asukkaita oli vuonna 1960, jolloin väkiluku oli 14 990. Viime vuosikymmeninä väkiluku on ollut jyrkässä laskussa ollen vuonna 2014 hieman alle 8 200.[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2021 tilanteen mukainen.

Nurmeksen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 569
1985
  
15 299
1990
  
14 581
1995
  
14 088
2000
  
12 783
2005
  
11 822
2010
  
10 966
2015
  
10 320
2020
  
9 501
Lähde: Tilastokeskus.[26][27]

Nurmeksella on kaksi keskustaa, Porokylä ja Nurmes eli entinen kauppala. Vanha Kauppala sijaitsee Pielisen ja Nurmesjärven välissä harjun päällä. Taajamat halkoo kantatie 75. Suurimmaksi osaksi Nurmeksen kaupunki on haja-asutusaluetta. Porokylä sai nimensä 20. heinäkuuta 1891 sattuneen suurpalon seurauksena, kun suuri osa silloista kirkonkylää ”paloi poroksi”.[14]

Vuoden 2018 lopussa Nurmeksessa oli 9 784 asukasta, joista 5 929 asui taajamissa, 3 768 haja-asutusalueilla ja 87:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nurmeksen taajama-aste on 60,6 %.[28] Nurmeksen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[29]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Nurmeksen keskustaajama 4 974
2 Valtimon kirkonkylä 955

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2020 aluejaon mukaan Nurmeksessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Nurmeksessa toimii Nurmeksen helluntaiseurakunta.[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nurmeksen alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[32]

Sotilaalliset järjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimilla on Nurmeksessa Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueella. Myös Itä-Suomen huoltorykmenttiin kuuluva Sotinpuron varastoalue sijaitsee kaupungin alueella Rautavaaran rajan tuntumassa.

Nurmeksessa perusopetusta annetaan kahdessa luokka-asteiden 1–9 yhtenäiskoulussa (Kirkkokadun koulu ja Valtimon koulu) sekä luokka-asteen 1–6 Porokylän koulussa. Elokuussa 2019 perusopetuksen piirissä oli yhteensä 784 oppilasta.[33] Toisen asteen yleissivistävää opetusta tarjoaa Nurmeksen lukio ja toisen asteen ammatillista koulutusta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammattioppilaitos Riveria.[34][35] Riveriassa voi halutessaan suorittaa myös kaksoistutkinnon (ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon), tai Karelia-ammattikorkeakouluun jatkamista helpottavia väyläopintoja.[36][37]

Nurmeksessa toimi vuonna 2009 Suomen ensimmäinen karjalankielinen kielipesä.[38]

Muita palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksen terveysasema tarjoaa perusterveydenhoitoa Nurmeksessa arkipäivisin, päivystystapauksissa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Valtimolla toimii puolestaan Valtimon terveysasema.[39] Öisin kiireellisiä terveyspalveluja saa Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksestä Joensuussa.[40]

Nurmeksen kaupunginkirjasto palvelee pääkirjaston ja Valtimon kirjaston toimipisteissä, sekä Nurmeksen kirjastoauton ja Vaara-kirjastojen verkkopalvelujen välityksellä.[41][42][43][44][45]

Lajeja ja seuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksessa oli vuonna 2018 toiminnassa 11 liikuntaseuraa:[46]

  • Nurmeksen Sepot
  • FC-Nurmes ry
  • Nurmeksen Ampumaseura ry
  • Nurmeksen Naisvoimistelijat ry
  • Nurmeksen tennisseura
  • Nurmeksen Tsunami ry
  • Nurmeksen Urheilusukeltajat ry
  • Pielis-Golf ry
  • Tanssikerho Täysikuu ry
  • Pielisen Liitokiekkoilijat ry
  • Nurmeksen Kyykkäseura ry

Nurmeksessa voi harrastaa muun muassa golfia, lentopalloa, jääkiekkoa, kamppailulajeja ja tanssia. Nurmeksessa järjestetään myös uimakouluja ja vesiurheilua Break Sokos Hotel Bomban kylpylässä.

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksessa on runsaasti ulkoiluun sopivia alueita ja reittejä, uimarantoja, luistelukenttiä ja runsas latuverkosto. Lähellä keskustaa olevia retkeilypaikkoja ovat muun muassa Ellun kalliot, jossa valaistu pururata ja hiihtolatu, Kohtavaaran luonto- ja historiapolku, jossa on Toivontorni-näköalatorni, Joukon polku, joka päättyy lintutornille ja Kotilanvaaran hiihtokeskus, jossa on valaistu pururata, jonka varrella on kuntoilulaitteita.

Nurmeksessa on 54 Nurmeksen kaupungin ylläpitämää liikuntapaikkaa. Muiden tahojen, seurojen ja yhdistysten, hoitamia liikuntapaikkoja on noin 15, joihin kuuluu muun muassa ratoja, kenttiä ja uimarantoja. Kaikki neljä kuntosalia ovat yksityisten ja yritysten ylläpitämiä. Kuntosaleja ovat ActiveGym Meijeri, Karjalan Kuntopaja, Nurmeksen kuntoilukeskus, Bomban kylpylän kuntosali ja Nurmeskodin seniorikuntosali.[47] Nurmeksen Laamilassa sijaitsee jäähalli, minkä lisäksi talvisin ympäri taajamaa on useita ylläpidettyjä ulkojäitä.

Hyvärilän matkailu- ja nuorisokeskuksen alueella on beach volley-kenttiä, frisbee-golf rata, pururata, valaistu latu sekä useita vuokravälineitä. Hyvärilän ja Bomban välillä kulkee ensilumenlatu, jossa voi hiihtää alkusyksystä loppu kevääseen saakka. Hyvärilän alueella sijaitsee myös Pielisareena, jossa voi harrastaa seinäkiipeilyä, boulderointia, voi vuokrata tiloja urheilua muita tapahtumia varten. Pielisareenalla on myös kuntosali. [48]

Nurmes-talo on Nurmeksen kulttuurikeskus, jossa toimii Nurmeksen kaupungin kirjasto, elokuvateatteri Kino Hannikainen, Galleria Tyko ja Kötsin museo. Kötsin museon lisäksi Nurmeksessa on toinen Nurmeksen kaupungin ylläpitämä museo Ikolan museo, joka toimii pääasiassa kesäisin.

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksen taajaman arkkitehtuuri on pääasiassa 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin. Vanhan Kauppalan puutalot on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Muutoin taajamassa näkyy myös funktionalismin tyylisuuntaus. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä eli RKY-kohteita on Nurmeksessa kolme. Nämä ovat Nurmeksen rautatieasema, Nurmeksen Vanhan Kauppalan alue ja Ylikylä.

  • Nurmeksen Joulumusiikki on vuodesta 1993 järjestetty valtakunnallinen joulumusiikkitapahtuma.
  • Immanuel-joulunäytelmää on esitetty keskustan kaduilla vuodesta 1989.
  • Drive-in&Rock – amerikkalaisia autoja, rock-musiikkia ja drive-in-elokuva.
  • Nurmeksen kesäakatemia & konsertit

Kesäteatterit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksessa toimii aktiivisesti kaksi kesäteatteria, Höljäkän kesäteatteri ja Bomban kesäteatteri, minkä lisäksi Kynsiniemen kesäteatteri toimii epäsäännöllisemmin.

Karjalainen ruokakulttuuri vaikuttaa voimakkaasti Nurmeksessa. Luonnonantimia kuten sieniä ja kalaa käytetään paljon ruoanlaitossa ja monet ruoista valmistuu uunissa. Karjalaista ruokaa voi maistaa kesäisin Bomban kesätorilla ja Bomban ravintolassa. Sultsinat, karjalanpiirakat ja karjalanpaisti ovat tunnetuimpia karjalaisruokia. Nurmeslaisia karjalanpiirakoita voi löytää ympäri Suomen niin Pielispakarin, Porokylän Leipomon ja Männikkölän Pirtin valmistamina. Elintarvikeala on Nurmeksessa vahva ja kasvava ala, karjalanpiirakoiden lisäksi Nurmeksesta lähtee muun muassa kalaa ja marjatuotteita ympäri Suomen.

Nurmeksen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sekapotakka eli perunat maitoliemessä sekä marjatassi eli mustikkaa tai puolukkaa kaurahiutaleiden ja ruisjauhon kera.[49]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmes tunnetaan koivujen kaupunkina, sillä Nurmeksen keskustassa, Vanhassa Kauppalassa, on tuhansia koivuja. Nurmeksessa sijaitsee Bomban karjalaiskylä ja kylpylä sekä Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus. Bomban kylpylähotelliin rakennetaan vuosina 2021–2022 uusi viisikerroksinen laajennusosa, johon tulee 93 järvinäköhuonetta sekä ravintola. Pohjois-Karjalan osuuskauppa PKO investoi Bomban kehittämiseen kaikkiaan 16 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä uudistetaan kylpylähotellin nykyisiä kokous- ja aulatiloja sekä 17 vanhaa huonetta.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Elsinen, Pertti (toim.): Nurmeksen kunnallishallinto 1865–1972. Nurmes: Nurmeksen kaupunki, 1984. ISBN 951-99583-4-7.
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Pasi Parkkinen aloittaa kaupunginjohtajana. Nurmeksen kaupunki 3.4.2023. Viitattu 13.4.2023.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Nurmes Oikeusministeriö. Viitattu 7.1.2022.
  8. Paikkala, Sirkka ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 295. Helsinki: Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 9789515939760 sid.. Näköisversio (PDF) (viitattu 12.1.2020).
  9. Nurmes - Euroopan joululaulukaupunki Uusi joululaulu. Nurmeksen kaupunginkirjasto. Viitattu 27.12.2015.
  10. Nurmes Järviwiki. Viitattu 18.10.2018.
  11. Raesärkät - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 18.10.2018.
  12. Mujejärven alue - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 18.10.2018.
  13. Peurajärven virkistysalue - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 18.10.2018.
  14. a b c d e f Nurmeksen historiaa Nurmeksen kaupunki. Viitattu 27.12.2015.
  15. Veijo Saloheimo (lähdeteksti), Mikko Savolainen & Reino Turunen: Nurmes: Nurmeksen kaupunki. Nurmes: Nurmeksen kaupunki, 1980. ISBN 951-99234-2-X.
  16. Saloheimo, Veikko: Ullgren, Heikki Heikinpoika (1762 - 1836) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.11.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.12.2015.
  17. Jonkeri Kainuunnuotta. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu 24.8.2020.
  18. Elsinen 1984, s. 34
  19. Elsinen 1984, s. 149
  20. Elsinen 1984, s. 150
  21. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  22. Kaupunginvaltuusto Nurmeksen kaupunki. Viitattu 20.9.2021.
  23. Kaupunginhallitus Nurmeksen kaupunki. Viitattu 20.9.2021.
  24. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 12.10.2018.
  25. Alueen Nurmes yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 12.10.2018.
  26. 011 -- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 3.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 10.5.2021.[vanhentunut linkki]
  27. Kuntien avainluvut 1987-2020 22.4.2021. Tilastokeskus. Viitattu 10.5.2021.
  28. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  31. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  32. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. Perusopetus nurmes.fi. Viitattu 31.5.2020.
  34. Nurmeksen lukio Nurmeksen kaupunki, nurmes.fi. Viitattu 31.5.2020.
  35. Opiskelu Riveriassa ammattioppilaitos Riveria, riveria.fi. Viitattu 31.5.2020.
  36. Kaksi tutkintoa (kaksoistutkinto) ammattioppilaitos Riveria, riveria.fi. Arkistoitu 22.6.2020. Viitattu 31.5.2020.
  37. Väyläopinnot ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun ammattioppilaitos Riveria, riveria.fi. Viitattu 31.5.2020.
  38. Nurmeksen kielipesässä lapsista tulee karjalankielisiä 17.9.2009. Yle. Arkistoitu 15.1.2012. Viitattu 10.1.2019.
  39. Terveysasemien vastaanotot ja ajanvaraus Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote), siunsote.fi. Viitattu 12.7.2020.
  40. Päivystys Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote), siunsote.fi. Viitattu 12.7.2020.
  41. Nurmeksen kaupunginkirjasto (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 19.2.2021.
  42. Nurmeksen kaupungin kirjastopalvelut Nurmeksen kaupunki, nurmes.fi. Viitattu 19.2.2021.
  43. Nurmeksen kaupunginkirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 19.2.2021.
  44. Nurmeksen kirjastoauto (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Arkistoitu 28.7.2021. Viitattu 19.2.2021.
  45. Nurmeksen kirjastoauton aikataulu 26.2.2020. Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Arkistoitu 11.7.2021. Viitattu 19.2.2021.
  46. Seurat ja järjestöt - Nurmes www.nurmes.fi. Arkistoitu 19.10.2018. Viitattu 18.10.2018.
  47. Liikuntapaikat - Nurmes www.nurmes.fi. Viitattu 18.10.2018.
  48. Pielisareenan 3D-malli.
  49. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Saloheimo, Veijo: Nurmeksen historia (Savon Sanomain kirjapaino Oy, 1953)
  • Turunen, Reino (kuvat) & Törrönen, Pekka (teksti): Nurmes: Nurmeksen kaupunki 1991. Nurmes: Nurmeksen kaupunki, 1991. ISBN 952-90-3548-9.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: