Nurmes

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nurmes on myös saari Rauman saaristossa.
Nurmes
Nurmes.vaakuna.svg Nurmes.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nurmes.fi
Sijainti 63°32′40″N, 029°08′00″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Pielisen seutukunta
Perustettu 1810
– kaupungiksi 1973
Kuntaliitokset Nurmeksen mlk (1973)
Kokonaispinta-ala 1 854,80 km²
52:nneksi suurin 2015 [1]
– maa 1 601,05 km²
– sisävesi 253,75 km²
Väkiluku 8 004
128:nneksi suurin 31.12.2015 [2]
väestötiheys 5,00 as./km² (31.12.2015)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 12,5 %
– 15–64-v. 57,3 %
– yli 64-v. 30,2 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,5 %
168:nneksi suurin 2016 [5]
Kaupunginjohtaja Asko Saatsi
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD

17
10
5
2
1

Nurmes on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungin väkiluku on 8 004 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 854,80 km2, josta 253,75 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 5 asukasta/km2. Nykyinen Nurmeksen kaupunki käsittää entisen Nurmeksen kauppalan ja siihen liitetyn Nurmeksen maalaiskunnan. Nurmeksen naapurikunnat ovat Juuka, Kuhmo, Lieksa, Rautavaara, Sotkamo ja Valtimo.

Nurmeksella on kaksi keskustaa, Porokylä ja Nurmes eli entinen kauppala. Taajamat halkoo kantatie 75. Suurimmaksi osaksi Nurmeksen kaupunki on haja-asutusaluetta. Porokylä sai nimensä 20. heinäkuuta 1891 sattuneen suurpalon seurauksena; suuri osa silloista kirkonkylää ”paloi poroksi”.[7]

Nurmeksessa järjestetään joulun alla paljon musiikillista toimintaa, kuten erilaisia konsertteja ja tapahtumia. Nurmes julistautui Suomen joululaulukaupungiksi vuonna 2005 ja Euroopan joululaulukaupungiksi 2009.[8]

Puolustusvoimat toimii Nurmeksessa Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueella. Myös Itä-Suomen huoltorykmenttiin kuuluva Sotinpuron varastoalue sijaitsee kaupungin alueella Rautavaaran rajan tuntumassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaislöydöt osoittavat, että ihmisiä on liikkunut Nurmeksessa ainakin neljä vuosituhatta[7]. Ihmiset ovat kalastaneet Pielisen rannoilla, jotka olivat 3–4 metriä nykyistä järvenpintaa ylempänä. Myöhemmin alue jäi lappalaisille, kuten joukko heihin viittaavia paikannimiä osoittaa: Jurtti, Kurtsunpuro ja Kujanki.[9]

Nurmes mainittiin asutuspaikkana asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1556[7]. Nurmeksessa ilmoitettiin asuvan viitisenkymmentä ”ryssää” eli ortodoksikarjalaista.lähde? Alue kuului Käkisalmen läänin mukana Venäjän valtakuntaan. Alueen siirryttyä 1600-luvun alussa Ruotsille, karjalaiset muuttivat Venäjälle ja Nurmekseen muutti Savosta ja Kainuusta tulleita luterilaisia ja asutus alkoi levitä nopeasti.[7]

Vuonna 1638 perustettiin Pielisjärven luterilainen seurakunta ja sen ensimmäinen kirkko rakennettiin. Emäkirkko siirrettiin kuitenkin Lieksaan ja Nurmeksen kirkko jäi kappeliksi ensimmäisenä pappinaan Lauritsa Laurinpoika Hallitius. Vuosina 1656–1657 hän johti ruptuurisodassa talonpoikia venäläisten ja ortodoksikarjalaisten yrittäessä ryöstellä Nurmesta.

Vuonna 1652 Nurmes joutui osaksi Kajaania, Pietari Brahen alaiseksi. Tuona aikana pitäjä kehittyi ja liikenneyhteydet Kajaaniin ja Ouluun vahvistuivat. 1680-luvulla alkaneella veronvuokraajien eli arrendaattorien valtakaudella kehitys kääntyi päinvastaiseksi. Arrendaattorit, kuuluisimpana Simon Affleck eli Simo Hurtta, yrittivät alistaa talonpojat maaorjiksi. Väkeä muutti etelään ja asutus harveni. Vuonna 1697 talonpojat kapinoivat ja karkottivat veronvuokraajat.

Isonvihan jälkeen puolet pitäjästä oli autiona. 1700-luvulla vaikuttivat voimakkaasti Stenius-kirkkoherrat. Heistä Jakob Stenius vanhempi, kansan suussa Korpi-Jaakko, opetti seurakuntalaisiaan viljelemään soita. Kaskiviljely alkoi syrjäytyä ja peltomaan tarve pakotti talot hajautumaan takamaille. Pelto- ja niittyala laajeni jyrkästi vuodesta 1775 alkaen ja Nurmes alkoi kehittyä karjapitäjäksi.

Vuonna 1808 kenties kuuluisin nurmekselainen, rautavaaralaissyntyinen räätälinoppipoika Olli Tiainen, kohosi Pielisjärven talonpoikien johtajaksi ja sissipäälliköksi heidän ryhtyessään puolustamaan kotipitäjäänsä venäläistä hyökkääjää vastaan. Neuvokkaana ja taitavana soturina hän saavutti sekä alaistensa että Savoa puolustavan eversti Sandelsin luottamuksen. Venäläiset pidettiin poissa siihen asti, kun Suomen armeija vetäytyi Ruotsin puolelle.lähde?

Porvoon valtiopäivillä 1809 Karjalan ylistä kihlakuntaa edusti nurmeslainen Henrik Ullgren (17621836),[10] pitäjän luottamusmies ja esikuvallinen maanviljelijä.

Itsenäiseksi pitäjäksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmes oli pitkään Pielisjärven seurakunnan kappeli ja siihen kuuluivat nykyisin itsenäiset kunnat Rautavaara ja Valtimo sekä osia Juuasta ja Kuhmosta.[7]

Nurmeksen pitäjä itsenäistyi vuonna 1810 ja sai nykyiset rajansa vuonna 1910 Valtimon erotessa itsenäiseksi kunnaksi.[7]

Kauppalan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksen kirkko talviasussa.

Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876 lähes asumattomalle harjulle parin kilometrin päähän kirkonkylästä. Kauppalan asemakaavan piirsi Ferdinand Öhmanin suunnitelmien pohjalta Julius Basilier. Asemakaavassa erityistä huomiota kiinnitettiin paloturvallisuuteen, johon pyrittiin säännöllisellä ja väljällä rakentamisella sekä leveillä kaduilla ja puuistutuksilla.[7]

Johtuen kauppalan pienestä pinta-alasta sen väkiluku ei ollut koskaan suuri. Vuonna 1972 eli ennen maalaiskunnan liittämistä Nurmeksen kauppalaan asukasluku oli 2 652.[11] Kauppalan tärkeimmät elinkeinot olivat teollisuus ja palvelut. Lisäksi kunnan asukaista moni oli opettaja tai muu virkamies, minkä johdosta kauppalasta käytettiin nimitystä "herrojen kauppala".

Ennen kuntaliitosta kauppalan poliittinen rakenne oli hyvin oikeistolainen. 1930-luvulla kunnallisvaaleissa eniten kannatusta sai isänmaallinen kansanliike.[12] Sodan jälkeen suosituimmat puolueet olivat liberaalinen kansanpuolue ja kokoomus. Sen sijaan SKDL ei saanut koskaan yhtään valtuutettua kauppalan valtuustoon ennen maalaiskunnan liittämistä.[13] Maalaiskunnan liittämisen jälkeen suurimpia puolueita Nurmeksessa ovat olleet keskusta ja SDP.

Kaupungiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1973 alussa Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan. Ennen kuntaliitosta kauppalan ja maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta. Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli kauppalan vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmeksen väkiluku kasvoi pitkään tasaisesti. 1700-luvun puolivälissä Nurmeksessa oli noin 1 700 asukasta ja 1800-luvun alussa asukkaita oli jo yli 5000. Eniten asukkaita oli vuonna 1960, jolloin väkiluku oli 14 990. Viime vuosikymmeninä väkiluku on ollut jyrkässä laskussa ollen vuonna 2014 hieman alle 8 200.[7]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Nurmeksen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 550
1985
  
11 419
1990
  
10 944
1995
  
10 718
2000
  
9 781
2005
  
9 151
2010
  
8 508
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Kohtavaara, Kopras, Kuikka, Kuohatti, Kuokanvaara, Kynsiniemi, Lipinlahti, Mujejärvi, Nurmes, Palojärvi, Petäiskylä, Porokylä, Porosaari, Salmenkylä, Saramo, Savikylä, Särkivaara ja Ylikylä

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntayhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmes ja Lieksa ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.[16]

Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.[17]

Nurmes ja Valtimo ovat neuvotelleet yhdistymisestä. Nurmeksen kaupunginvaltuusto olisi hyväksynyt liitoksen 26.4.2012,[18] mutta Valtimon kunnanvaltuusto torjui sen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elsinen, Pertti (toim.): Nurmeksen kunnallishallinto 1865–1972. Nurmes: Nurmeksen kaupunki, 1984. ISBN 951-99583-4-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Pohjois-Karjalan vaalipiiri - Nurmes - Puolueiden kannatus 6.11.2012, klo 12.23. Yleisradio Oy. Viitattu 7.3.2013.
  7. a b c d e f g h Nurmeksen historiaa Nurmeksen kaupunki. Viitattu 27.12.2015.
  8. Nurmes - Euroopan joululaulukaupunki Uusi joululaulu. Nurmeksen kaupunginkirjasto. Viitattu 27.12.2015.
  9. Veijo Saloheimo (lähdeteksti), Mikko Savolainen & Reino Turunen: Nurmes: Nurmeksen kaupunki. Nurmes: Nurmeksen kaupunki, 1980. ISBN 951-99234-2-X.
  10. Saloheimo, Veikko: Ullgren, Heikki Heikinpoika (1762 - 1836) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.11.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.12.2015.
  11. Elsinen 1984, s. 34
  12. Elsinen 1984, s. 149
  13. Elsinen 1984, s. 150
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Nurmeksen elokuvajuhlat
  16. Karjalainen 28.11.2006
  17. Nurmeksen kaupunginvaltuusto pöytäkirja 30.08.2007
  18. Nurmeksen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 26.4.2012. Viitattu 5.5.2012.

Kirjallisuuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saloheimo, Veijo: Nurmeksen historia (Savon Sanomain kirjapaino Oy, 1953)
  • Turunen, Reino (kuvat) & Törrönen, Pekka (teksti): Nurmes: Nurmeksen kaupunki 1991. Nurmes: Nurmeksen kaupunki, 1991. ISBN 952-90-3548-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: