Raesärkät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Raesärkät on retkeilykohde Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa. Se sijaitsee 25 kilometriä Nurmeksesta länteen Kuopiontien länsipuolella. Pinta-ala on 7 neliökilometriä, joka muodostuu 5,9 neliökilometrin suuruisesta suojelumetsästä ja 1,2 neliökilometrin suuruisesta virkistysmetsästä. Aikaisemmin alue oli luonnonhoitometsänä. Alue kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Alueella on erikoinen harjumuodostuma, pienvesiä ja suoalueita. Siellä on myös merkittäviä vanhoja metsiä. Alueen halki kulkeva retkeilyreitti noudattelee vanhaa kärrytietä. Alue on saanut nimensä harjujakson mukaan.

Raesärkkien harju- ja pienvesialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raesärkkien maisemalle luovat leimansa pienvesien ympäröimä kapea harjujakso. Harju työntyy pitkänä niemenä Iso-Raejärveen. Harjujen lisäksi maisemaan kuuluvat kuivat kankaat, avosuot, kirkkaat järvet, lammet, purot ja vanhat mäntymetsät, jotka ovat jopa 170 vuotta vanhoja. Alueen luonnontilainen pienvesiketju on maakunnallisesti arvokas. Alueella on soita enemmän kuin metsää. Metsät ovat iältään vaihtelevia, kuivilla kankailla kasvavia karuja männiköitä. Harjujakso muodostaa alueen etelä- ja keskiosan ytimen. Ympäristöään 40 - 45 m korkeammalle nousevalta selänteeltä on paikoin laajat näkymät. Harjun rinteillä on suppia. Pohjoisosassa on luonnonsuojelullisesti merkittäviä vanhoja metsiä. Raesärkkiä ympäröivillä soilla pesii lokkeja sekä muita suolintuja, kuten metsähanhi, kurki, kapustarinta, liro ja valkoviklo.

Rummakonkangas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rummakonkankaan edustavassa luonnonmetsässä kasvaa reheviä kuusi- ja mäntysekametsiä, joilla on ikää osin yli 100 vuotta. Se onkin verrattain vanhaa lähiseudun metsiin nähden. Lahopuita on runsaasti ja Rummakonkankaalta on löytynyt valtakunnallisesti uhanalaisia kääpiä. Liito-orava elää alueella. Rummakonkangas on myös linnustollisesti hyvin merkittävää seutua. Pesiviin lintulajeihin kuuluu useita vanhan metsän ja kololintulajeja, kuten pikkusieppo ja pohjantikka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]