Tahkovuori

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syvärinjärvi Tahkovuoren huipulta

Tahko[1], Tahkomäki[1] tai Tahkovuori on matkailukeskus, joka sijaitsee Kuopion Nilsiässä Syvärijärvestä lähtevän Tahkolahden molemmilla rannoilla, noin 56 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen.[1]

Tahkon alue on Kuopion kaupunginosa numero 51 (Tahko).[1]

Tahkomäen rinteitä.

Tahko Event Park on lomakeskus, jossa on noin 20 ravintolaa ja majoitustarjontaa. Loma-asuntoalueella on 8 500 vuodepaikkaa: loma-asuntoja, huoneistohotelleja sekä hotellimajoitusta. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden ja jäsenyritysten yhteistyöelimeksi on vuonna 2010 perustettu kyläyhdistys. Korkeus on 201 metriä läheisen järven pinnasta. Tahkovuoren korkeus merenpinnasta on 296 metriä. Alueen korkein huippu on Välimäki (314 m), joka sijaitsee Tahkovuoren huipulta 1,5 km lounaaseen[2].

Harrastusmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahkolla voi harrastaa sekä kesällä että talvella: lajeina ovat muun muassa laskettelu, lähiliikuntapaikan kaukalossa luistelu , lumilautailu, hiihto, moottorikelkkailu, mönkijäsafarit, luistelu, mini-golf, maastopyöräily, ratsastus, luontomelonta, veneily ja kalastus. Uintia voi harrastaa uimarantojen lisäksi myös virkistyskylpylässä. Monitoimihallissa voi keilailla sekä pelata erilaisia pallopelejä. Siellä kokoontuvat myös ohjatut liikuntaryhmät. Tahkolla on kaksi täysmittaista golf-kenttää.

Tahkon vaellusreitit kulkevat Huutavanholman lehtojensuojelualueen kautta vuoren huipulle, josta on näkymä Syvärinjärven saaristoon. Tahkolta alkavaa vesireittiä pitkin pääsee Itämerelle saakka.

Tahko on etenkin venäläisten turistien suosima laskettelukeskus. Laskettelurinteitä on 24.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahkovuoren matkailukeskuksen perustivat 1960-luvun lopulla matkatoimistoyrittäjä Kalevi Keihänen ja lehtikustantaja Urpo Lahtinen. Kolmantena osakkaana hankkeessa oli mukana kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donner. Aluksi Tahkovuoren rinteille raivattiin laskettelu- ja pujottelurinteet sekä rakennettiin hiihtohissi ja retkeilymaja. Syvärinjärven rannalle parin kilometrin päähän rinteistä valmistui vuoden 1971 alussa Hotelli Tahkovuori. Vuonna 1972 alueelle valmistui toinen hotellikompleksi, Hotelli Ukkotahko.[3] Myöhemmin Kalevi Keihänen joutui luopumaan Tahkovuori Oy:n osakkuudesta hänen omien yritystensä ajauduttua konkurssiin. Vuonna 1982 Tahkovuori Oy siirtyi kokonaan Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n omistukseen[4].

Vuonna 1989 hotelli Tahko myytiin Vesa ja Veli Palokarille, jotka uudistivat ja laajensivat hotellia. Rinnetoiminnan omistajaksi tuli SVULin omistama yhtiö. Palokari-yhtiöt teki konkurssin Suomen 1990-luvun alun lamassa lokakuussa 1992, ja myös rinneyhtiö ajautui rahoittajiensa käsiin.[5][6] Sen jälkeen hotellia pyöritti vuokralaisena kuopiolainen Reminet Oy, kunnes Kansallis-Osake-Pankki vuokrasi hotellin Lemminkäisen omistajiin kuuluneelle Erkki ”Ekku” Pentille ja tämän Tahko Chalet -yhtiölle, joka toteutti Tahkolla isot investoinnit: ratsastuskeskus Tahko-Areenan, golfkeskuksen, yökerho Piazzan ja Ski-Macin kiinteistön. Pentistä tuli myös hotelli Tahkon ja Ukkotahkon omistajaksi. Vuonna 2005 valmistui Nilsiän kaupungin rakennuttama liikuntakeskus Tahko Spa, jonka rakennutti Nilsiän kaupunki. Vuonna 2006 Ekku Pentti myi hotelli Tahkon alueosuuskauppa PeeÄssälle ja kuoli pian sen jälkeen.[7] Hotelli toimii nykyisin nimellä Sokos Hotel Tahko.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokos Hotel Tahkovuori

Kesällä järjestetään muun muassa Tahko Juhannus -festivaali, MTB-pyöräilytapahtuma sekä alkusyksyllä Oktoberfest-juhla. Talvisin tapahtumia on erityisen runsaasti. Yksi suosituimmista on Snowboarding Finnish Open kansainvälisine kärkilautailijoineen. Myös Extreme Run ja Tahko triathlon kokoavat runsaasti osallistujia ja yleisöä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kuopion karttapalvelu (Aluejaot-kohdasta tehdään valinta Kaupunginosat. Kaupunginosan numero 051. Sääksniemen hotelli- ja asuinalue kulkee kartalla nimellä Tahko ja laskettelurinne sijainti on Tahkomäki.) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 2.9.2016.
  2. [http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-4e8v.htm Tunnettuja tuntureita, vaaroja ja m�ki�] www.compuline.fi. Viitattu 26.10.2016.
  3. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 352–353. Porvoo-helsinki: WSOY, 1973.
  4. Erkki Kanerva, Jukka Kuusisto, Rauno Männistö ja Olli Tasanen: Lehtimiesten legenda, s. 66. Tampere: Art Urpo, 2012.
  5. Palokarin hotellikonserni ajautumassa konkurssiin. Helsingin Sanomat, 29.9.1992, s. 29. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. Palokarien Tahkovuori ja Bestica konkurssiin. Helsingin Sanomat, 2.10.1992, s. 28. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  7. Rimpiläinen, Markku: 50 vuotta matkailua Nilsiän Alpeilla Kuopio Tahko -sivusto. Viitattu 7.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]