Tahkovuori
Tahko[1], Tahkomäki[1] tai Tahkovuori on mäki eli vaara Pohjois-Savossa, Kuopion Nilsiässä Syvärijärvestä lähtevän Tahkolahden rannalla noin 56 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen.[1] Tahkon korkeus on 201 metriä läheisestä järvenpinnasta ja 296 metriä merenpinnasta. Viereinen Välimäki on korkeampi, 314 metriä merenpinnasta, mutta korkeamman maaston ympäröimänä se ei erotu ympäristöstään yhtä selvästi kuin suoraan Syvärin rannasta nouseva Tahko.
Tahkon alue on Kuopion kaupunginosa numero 51 (Tahko).[1]
Tahkolla on Tahko Event Park -lomakeskus, joka ulottuu molemmin puolin Tahkolahtea. Lomakeskuksessa on noin 20 ravintolaa ja majoitustarjontaa. Loma-asuntoalueella on 8 500 vuodepaikkaa: loma-asuntoja, huoneistohotelleja sekä hotellimajoitusta. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden ja jäsenyritysten yhteistyöelimeksi on vuonna 2010 perustettu kyläyhdistys.
Harrastusmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tahkolla voi harrastaa sekä kesällä että talvella: lajeina ovat muiden muassa laskettelu, lähiliikuntapaikan kaukalossa luistelu, lumilautailu, hiihto, moottorikelkkailu, mönkijäsafarit, mini-golf, maastopyöräily, ratsastus, luontomelonta, veneily ja kalastus. Uintia voi harrastaa uimarantojen lisäksi myös virkistyskylpylässä. Monitoimihallissa voi keilailla sekä pelata erilaisia pallopelejä. Siellä kokoontuvat myös ohjatut liikuntaryhmät. Tahkolla on kaksi täysmittaista golfkenttää.
Tahkon vaellusreitit kulkevat Huutavanholman lehtojensuojelualueen kautta vuoren huipulle, josta on näkymä Syvärinjärven saaristoon. Tahkolta alkavaa vesireittiä pitkin pääsee Itämerelle saakka.
Tahko on etenkin venäläisten turistien suosima laskettelukeskus. Laskettelurinteitä on 24.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tahkovuoren matkailukeskuksen perustivat 1960-luvun lopulla matkatoimistoyrittäjä Kalevi Keihänen ja lehtikustantaja Urpo Lahtinen. Kolmantena osakkaana hankkeessa oli mukana kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donner. Aluksi Tahkovuoren rinteille raivattiin laskettelu- ja pujottelurinteet sekä rakennettiin hiihtohissi ja retkeilymaja. Syvärinjärven rannalle parin kilometrin päähän rinteistä valmistui vuoden 1971 alussa Hotelli Tahkovuori. Vuonna 1972 alueelle valmistui toinen hotellikompleksi, Hotelli Ukkotahko.[2] Myöhemmin Kalevi Keihänen joutui luopumaan Tahkovuori Oy:n osakkuudesta hänen omien yritystensä ajauduttua konkurssiin. Vuonna 1982 Tahkovuori Oy siirtyi kokonaan Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n omistukseen[3].
Vuonna 1989 hotelli Tahko myytiin Vesa ja Veli Palokarille, jotka uudistivat ja laajensivat hotellia. Rinnetoiminnan omistajaksi tuli SVULin omistama yhtiö. Palokari-yhtiöt teki konkurssin Suomen 1990-luvun alun lamassa lokakuussa 1992, ja myös rinneyhtiö ajautui rahoittajiensa käsiin.[4][5] Sen jälkeen hotellia pyöritti vuokralaisena kuopiolainen Reminet Oy, kunnes Kansallis-Osake-Pankki vuokrasi hotellin Lemminkäisen omistajiin kuuluneelle Erkki ”Ekku” Pentille ja tämän Tahko Chalet -yhtiölle, joka toteutti Tahkolla isot investoinnit: ratsastuskeskus Tahko-Areenan, golfkeskuksen, yökerho Piazzan ja Ski-Macin kiinteistön. Pentti tuli myös hotelli Tahkon ja Ukkotahkon omistajaksi. Vuonna 2005 valmistui Nilsiän kaupungin rakennuttama liikuntakeskus Tahko Spa. Vuonna 2006 Ekku Pentti myi hotelli Tahkon alueosuuskauppa PeeÄssälle ja kuoli pian sen jälkeen.[6] Hotelli toimii nykyisin nimellä Sokos Hotel Tahko.
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesällä järjestetään muun muassa Tahko Juhannus -festivaali, MTB-pyöräilytapahtuma sekä alkusyksyllä Oktoberfest-juhla. Talvisin tapahtumia on erityisen runsaasti. Yksi suosituimmista on Snowboarding Finnish Open kansainvälisine kärkilautailijoineen. Myös Extreme Run ja Tahko triathlon kokoavat runsaasti osallistujia ja yleisöä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuopion karttapalvelu (Aluejaot-kohdasta tehdään valinta Kaupunginosat. Kaupunginosan numero 051. Sääksniemen hotelli- ja asuinalue kulkee kartalla nimellä Tahko ja laskettelurinne sijainti on Tahkomäki.) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 2.9.2016.
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 352–353. Porvoo-helsinki: WSOY, 1973.
- ↑ Erkki Kanerva, Jukka Kuusisto, Rauno Männistö ja Olli Tasanen: Lehtimiesten legenda, s. 66. Tampere: Art Urpo, 2012.
- ↑ Palokarin hotellikonserni ajautumassa konkurssiin. Helsingin Sanomat, 29.9.1992, s. 29. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Palokarien Tahkovuori ja Bestica konkurssiin. Helsingin Sanomat, 2.10.1992, s. 28. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Rimpiläinen, Markku: 50 vuotta matkailua Nilsiän Alpeilla Kuopio Tahko -sivusto. Arkistoitu 7.8.2018. Viitattu 7.8.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tahkon oma kotisivu
- Savon Matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tahkon kyläyhdistys
- VisitTahko
- Tahko Experience
| Kaupunginosat (numerojärjestyksessä) |
001 Väinölänniemi · 002 Vahtivuori · 003 Maljalahti · 004 Multimäki · 005 Kuopionlahti · 006 Hatsala · 007 Niirala · 008 Haapaniemi · 009 Itkonniemi · 010 Männistö · 011 Linnanpelto · 012 Puijonlaakso · 013 Savilahti · 014 Peipposenrinne · 015 Särkiniemi · 016 Kettulanlahti · 017 Rahusenkangas · 018 Rönö · 019 Rypysuo · 020 Päiväranta · 021 Julkula · 022 Sorsasalo · 023 Kelloniemi · 024 Levänen · 025 Jynkkä · 026 Neulamäki · 027 Puijo · 028 Niuva · 029 Neulaniemi · 030 Kolmisoppi · 031 Neulalampi · 032 Litmanen · 033 Lehtoniemi · 034 Pirtti · 035 Pitkälahti · 036 Hiltulanlahti · 037 Rautaniemi · 038 Kiviharju · 039 Vanuvuori · 040 Melalahti · 041 Kurkimäki · 042 Vehmersalmi · 043 Karttula · 050 Nilsiä · 051 Tahko · 060 Maaninka · 061 Keskisaari · 070 Juankoski · 071 Säyneinen |
|---|---|
| Asuinalueita |
Inkilänmäki · Kettulanlahti · Petonen · Saarijärvi · Saaristokaupunki |