Tohmajärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tohmajärvi
Tohmajärvi.vaakuna.svg Tohmajärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Tohmajärven kuntakeskus Kemie.
Tohmajärven kuntakeskus Kemie.
www.tohmajarvi.fi
Sijainti 62°13′35″N, 030°19′55″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Hallinnollinen keskus Kemie
Perustettu 1869 [1]
Kuntaliitokset Pälkjärvi (1946, osa)
Värtsilä (2005)
Kokonaispinta-ala 895,36 km²
127:nneksi suurin 2018 [2]
– maa 837,76 km²
– sisävesi 57,60 km²
Väkiluku 4 542
188:nneksi suurin 30.4.2018 [3]
väestötiheys 5,42 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 28,8 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 95,3 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [6]
Kunnanjohtaja Olli Riikonen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

13
8
3
2
1

Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9 itäisessä päätepisteessä. Kunnassa asuu 4 542 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 895,36 km2, josta 57,60 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 5,42 asukasta/km2.

Tohmajärven kunnassa sijaitsee Pohjois-Karjalan kansainvälinen rajanylityspaikka, Niirala.

Eskil Colleniuksen 1751 rakentama Tohmajärven kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tohmajärven naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee ja Rääkkylä.

Tohmajärven Natura-kohteita ovat Värtsilän laakson luontokokonaisuus, Tohmajärven lehdot, Särkijärvi, Peijonniemenlahti ja sen vesialue, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Multasärkkä-Likolamminkangas ja Kannusvaara, soiden ympäröimät Kangasvaaran-Kenraalinkylän lammet ja Hirvisuo.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema, Akkala, Jouhkola, Järventaus, Kantosyrjä, Kaurila (Kaurilanvaara), Kemie (kuntakeskus), Kenraalinkylä, Kutsu (Kutsunvaara), Murtoi, Niirala, Onkamo, Patsola, Peijonniemi, Petravaara, Riikola, Ristee, Saario, Tenka, Tikkala, Uusikylä, Vatala, Timola, Vepsä, Uusi-Värtsilä, Värtsilä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Tohmajärven alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Kiteen ja Pälkjärven rajalla sekä Pälkjärven ja Värtsilän rajalla sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.[9][10] Toisaalta Tohmajärveen liitettiin Pälkjärven alueen Suomessa pysynyt osa, joten Tohmajärvi on Ruokolahden ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

Tohmajärven ja Värtsilän kunta yhdistyivät 2005. Yhdistyminen toteutettiin lakkauttamalla molemmat vanhat kunnat ja perustamalla uusi Tohmajärven kunta. Samassa yhteydessä Tohmajärvi luopui 1953 vahvistetusta vaakunastaan ja entisestä Värtsilän kunnanvaakunasta tuli Tohmajärven vaakuna.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tohmajärven kunnanjohtaja vuodesta 2005 on Olli Riikonen.[11] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1374 työpaikkaa. Niistä 18% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70% palveluissa ja 10% jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[12]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kutsu-Ohkolan yhteismetsä, K-marketia pitävä Taru Tiilikainen Oy ja Metsä-Karvinen.[13] Tiilikaisen suku on pitänyt kauppaa Kemiessä kolmen sukupolven ajan.[14]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tohmajärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 151
1985
  
7 005
1990
  
6 666
1995
  
6 378
2000
  
5 873
2005
  
5 446
2010
  
5 008
2015
  
4 738
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kemien (kuntakeskus), Tikkalan ja Värtsilän koulu. (Alakoulut)
  • Tietäväisen koulu. (Yläkoulu, Lukio)

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Potsipäivät. Kesäjuhla, jota vietetään juhannusta seuraavana viikonloppuna.

Kuuluisia tohmajärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rajattomien mahdollisuuksien Tohmajärvi (Historiaa) 23.4.2007 Julkaisija = Tohmajärven kunta. Viitattu 5.11.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Tohmajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 21.1.2018.
  9. Rapo Seppo: Pälkjärven kartta luovutettukarjala.fi. 6.12.2001. Viitattu 24.1.2010.
  10. Karjalan kartat Maanmittauslaitos.fi. 13.6.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.1.2010.
  11. Olli Riikonen pyrkii keskustan puoluesihteeriksi Keskisuomalainen. 14.4.2016. Viitattu 13.1.2018.
  12. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  13. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  14. Tiilikaisten taru jatkuu Tohmajärvellä Kesko. 2013. Viitattu 13.1.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]