Muolaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muolaa
Mohla
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Muolaan location map.PNG

sijainti

Sijainti 60°33′N, 29°34′E
Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Viipurin kihlakunta
Perustettu [1] 1870
Kuntaliitokset Kyyrölä (1934)
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 750,02 km²  [2]
(12.3.1940)
– maa 654,72 km²
– sisävesi 95,30 km²
Väkiluku 11 959  [3]
(31.12.1939)
väestötiheys 18,3 as./km²
Muolaan epävirallinen perinnevaakuna.

Muolaa (aiemmin Äyräpää ja Pyhä Risti, ruots. Mola) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Vuoden 1938 alussa Muolaan maapinta-ala oli 654,7 km²[2] ja asukasluku vuoden 1939 lopussa oli 11 959 henkeä.[3] Muolaan naapurikunnat olivat Heinjoki, Äyräpää, ja Vuoksela pohjoisessa, Valkjärvi idässä, Kivennapa, Kanneljärvi ja Uusikirkko etelässä sekä Kuolemajärvi lännessä.[4] Lisäksi Muolaan kunnan sisällä oli Kyyrölän kunta vuoteen 1934 asti, jolloin se liitettiin Muolaaseen. Vuoden 1940 aluejaotuksen mukaan Muolaa kuului Viipurin läänin Viipurin kihlakuntaan.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muolaa on vanhin Viipurin itäpuolella olevista pitäjistä. Se mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen vuonna 1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan vuosina 18121917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitus­maa­talon­poikia, eräänlaisia maaorjia. Tämä loppui kuitenkin 1800-luvun lopulla. Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Kyyrölän kunta liittyi Muolaaseen vuonna 1934.

Muolaan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinnan mlk, Jokioinen, Koijärvi, Kylmäkoski, Somerniemi, Somero, Sääksmäki, Urjala, Valkeakoski, Vanaja ja Ypäjä.[5]

Someron Lahdenkylässä on muolaalaisten asuttamalla alueella Someron Paltasta Lahdenkylään johtavalla yhdystiellä osoitenimenä 1990-luvulta alkaen Muolaantie. Forssassa niin ikään muolaalaisten asuttamalla alueella on kaupunginosa Pikku-Muolaa[6]. Kadun tai kaavatien nimenä Muolaantie esiintyy myös Akaassa, Espoossa, Hämeenlinnassa ja Jokioisilla.[7]

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muolaanjärven luoteisrantaa nykyään.

Pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muolaa sijaitsee Karjalankannaksen keskiosassa Vuoksen eteläpuolella. Korkeuserot Muolaan alueella ovat pieniä, sillä suurin osa Muolaasta kuuluu Laatokan ja Suomenlahden väliseen alanteeseen, joka oli jääkauden aikana pitkään merenpinnan alapuolella.[8] Alavimpia alueita ovat Muolaan pohjois- ja keskiosat, kun taas eteläosassa alkaa jo esiintyä moreeniselänteitä ja harjuja.[8] Muolaan korkeinta aluetta on mäkinen ja harjuinen kaakkoisosa, jonka kyliä nimitettiin yhteisnimellä Ylämaa.[9]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muolaa on järvirikasta seutua. Suurin järvi on entisen Muolaan kunnan länsiosassa sijainnut noin 12 kilometriä pitkä ja noin 20 neliökilometrin laajuinen Muolaanjärvi (Muolajärvi). Muita suuria järviä ovat 6,5 kilometriä pitkä Yskjärvi ja 10 kilometrin pituinen Kirkkojärvi Muolaan keskiosassa. Näiden lisäksi ovat suurehkoja järviä vielä Punnusjärvi aiemmalla Valkjärven vastaisella rajalla Muolaan itäosassa, Suulajärvi Kanneljärven ja Kivennavan vastaisella rajalla Muolaan eteläosassa sekä Äyräpäänjärvi Heinjoen ja Äyräpään vastaisella rajalla Muolaan pohjoisosassa. Äyräpäänjärvi tosin oli Vuoksen laskun myötä menettänyt suuren osan pinta-alastaan ja muuttunut kahteen altaaseen jakautuneeksi lietejärveksi. Näiden suurempien järvien lisäksi Muolaan alueella on joukko pienempiä järviä: Vuotjärvi Kivennavan vastaisella etelärajalla, Perkjärvi ja Perkoisenjärvi länsiosassa Muolaanjärven lounaispuolella sekä Särkijärvi sekä Pien ja Suur Mikkelinjärvet Uudenkirkon vastaisella lounaisrajalla. Näiden lisäksi on Muolaan alueella vielä suuri määrä lampia.[4][10]

Muolaa sijaitsee Suomenlahden ja Laatokan välisellä vedenjakaja-alueella, jonka vuoksi sen alueen järvet laskevat eri suuntiin. Suurin osa järvistä kuuluu Vuoksen vesistöön, jonka laskujoki Vuoksi virtasi jonkin matkaa Muolaan puolella kunnan koillisosassa. Muolaanjärvi laski Muolaanjokea pitkin pienen Muolaanlammen kautta Äyräpäänjärven länsipäähän, Yskjärvi Yskjokea pitkin Äyräpäänjärven eteläosaan sekä Punnusjärvi ja Vuotjärvi Kirkkojärven kautta Kannilanjokea pitkin Äyräpäänjärven itäosaan. Äyräpäänjärvi puolestaan laskee Salmenkaitajokea pitkin Vuokseen. Perkäjrvi ja Perkoisenjärvi laskevat Peronjokea pitkin luoteeseen Viipurinlahden pohjukkaan Suomenvedenpohjaan. Suulajärvi ja Uudenkirkon rajalla sijainneet pikkujärvet puolestaan kuuluvat Vammeljoen vesistöön, joka laskee Suomenlahteen.[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muolaan kirkko ennen talvisotaa.
Muolaan väestöä siirtymässä länteen talvisodan tieltä.

Vuonna 1939 kunnassa sijaitsivat seuraavat kylät: Ala-Kuusaa, Hanttula,3 Harvola, Hattula, Heikkilä,4 Heimala,6 Himala, Hotokka, Ilola, Jaarila,6 Jääskelä,1 Kallainen,6 Kangaspelto,2 Kannila, Karhula,3 Kiltee, Kirkkoranta (kirkonkylä), Koirala, Kurkela,4 Kyyrölä,2 Lattula, Lavola, Lehtokylä,6 Leipäsuo, Leirilä,4 Muolaankylä, Myhkyrilä,5 Määttälä, Norkkola,1 Oinala (Oinaala), Oravala,5 Orola,1 Paakeli, Parkkila,2 Passila, Peikola, Peippola, Perkjärvi, Perkjärvi as, Pihkala,6 Punnus, Pyykkölä,1 Pällilä, Retukylä, Saavola,5 Sakkalila,6 Selola,6 Soittola,3 Sokiala, Sormula, Sudenoja,2 Taaperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Ylä-Hotokka, Ylä-Kuusaa.[12]

1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.[13]
2 Kangaspelto, Kyyrölä, Parkkila ja Sudenoja liitettiin Muolaaseen vuonna 1934 Kyyrölän kunnan lakkauttamisen yhteydessä.
3 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.[9]
4 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii[14]
5 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala[15]
6 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.[9]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 24 koulupiiriin.[16] Muolaassa oli vuonna 1939 toiminnassa 23 kansakoulua.[12][17] Lisäksi Perkjärven asemakylässä toimi kotiteollisuuskoulu.[18]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muolaan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Muolaan väestönkehitys 1880–1940
Vuosi Asukkaita
1880
  
9 937
1890
  
12 037
1900
  
14 637
1910
  
15 758
1920
  
14 913
1930
  
10 326
1940
  
11 301
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Kyyrölän asukkaat sisältyvät Muolaan väkilukuun vuosina 1880–1910. Vuosien 1920 ja 1930 osalta Kyyrölän väestö on tilastoitu erikseen. Vuonna 1914 perustettiin Vuokselan seurakunta, johon liitettiin Muolaasta alue, jossa oli 598 asukasta. Vuonna 1926 perustettiin Äyräpäään seurakunta, johon liitettiin Muolaasta alue, jossa oli 4 239 asukasta. Kyyrölä liitettiin Muolaahan vuonna 1934.[19]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliitossa Suomen luovuttamille alueille muodostettiin piirejä ja niiden alaisia kyläneuvostoja. Neuvostoliiton keskushallinto määräsi Leningradin alueeseen liitetyn alueen nimet muutettavaksi 1948–1949. Näin myös Muolaan entinen kirkonkylä, Kirkkoranta, sai venäläisen nimen Pravdino, mutta hallinnollista keskusta siitä ei Neuvostoliitossa tullut.[20] Luovutetulla alueella 1990-luvun vaihteessa voimassa olleen aluejaon mukaan suurin osa entisestä suomalaisesta Muolaan kunnasta kuului Kyyrölän kyläneuvostoon.[20] Muolaan länsiosa puolestaan muodosti Perkjärven kyläneuvosto, joka käsitti Muolaanjärven länsi- ja eteläpuolen kylät.[20] Kyyrölän ja Perkjärven kyläneuvostot kuuluivat Viipurin piiriin. Muolaan itä- ja koillisosat Kirkkojärven itäpuolella puolestaan kuuluivat Käkisalmen piirin Valkjärven kyläneuvostoon.[20] Lisäksi aivan Muolaan eteläisimmät kylät: Ilola ja Vuotjärven ympäristökylät kuuluivat Viipurin piiriin kuuluneeseen Kaukolempiälän kyläneuvostoon.[20] Vuonna 2006 Venäjällä suoritettiin kuntauudistus, jolloin Kyyrölän ja Perkjärven kylähallinnot yhdistettiin Kyyrölän maalaiskunnaksi, Kaukolempiälän kyläneuvosto yhdistettiin Raivolan kaupunkikuntaan ja Muolaan itäosan kylät tulivat kuulumaan Punnuksen maalaiskuntaan.

Tunnettuja muolaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  • Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu: Karjala kuvina, Viipurin Karjala. Helsinki: Kustannus Oy Constator, 1997. ISBN 951-97086-6-9.
  • toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat. Helsinki: Tammi & Karjalan Liitto ry, 1997. ISBN 951-31-0972-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 200. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  2. a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. a b Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  4. a b Rapo Seppo: Muolaan kartta v. 1939 www.luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 16.2.2010.
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
  6. Erkki rakensi Karjalan takaisin Turun Sanomat Extra. 7.7.2007. Turun Sanomat. Viitattu 19.8.2012.
  7. Kansalaisen karttapaikka
  8. a b Nurmiluoto 1997, s. 114
  9. a b c Jaatinen 1997, s. 73
  10. Jaatinen 1997, s. 70–71
  11. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 16.2.2010)
  12. a b Kylät ja koulupiirit (Kylät Muolaassa) Muolaa.fi. Muolaalaisten Seura ry. Viitattu 16.2.2010.
  13. Repo 1952, s. 478
  14. Repo 1952, s. 483–484
  15. Repo 1952, s. 491
  16. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
  17. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 227–240. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  18. Repo 1952, s. 477
  19. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  20. a b c d e Suviranta Sami: Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello, , nro 2/2001, s. 12–18. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  21. Jooseppi Kauranen Edustajamatrikkeli. 13.11.2007. Eduskunta. Viitattu 16.2.2010.
  22. Bertta Leppälä Edustajamatrikkeli. 24.10.2007. Eduskunta. Viitattu 16.2.2010.
  23. Eemil Luukka Edustajamatrikkeli. 9.11.2009. Eduskunta. Viitattu 16.2.2010.
  24. Aleksanteri Mero Edustajamatrikkeli. 9.1.2008. Eduskunta. Viitattu 16.2.2010.
  25. Aapo Nuora Edustajamatrikkeli. 16.10.2009. Eduskunta. Viitattu 16.2.2010.
  26. Kalle Kustaa Pykälä Edustajamatrikkeli. 24.10.2007. Eduskunta. Viitattu 16.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muolaa.