Koulupiiri
Koulupiiri tarkoittaa aluetta, jolta koulu saa oppilaansa. Koulupiirit on määritelty karttaan niin, että kunnan jokainen kouluikäinen kuuluu johonkin koulupiiriin. Suomen peruskoulujen koulupiirejä nimitetään nykyisin oppilasalueiksi tai oppilaaksiottoalueiksi. Monissa kunnissa koulupiirejä on voitu 2000-luvulla yhdistää niin, että yhteen oppilaaksiottoalueeseen kuuluu useita kouluja. Oppilasalueen omaa koulua kutsutaan lähikouluksi[1].
Suomessa kunnat velvoitettiin 24. toukokuuta 1898 annetulla piirijakoasetuksella jakamaan alueensa kansakoulupiireihin ja perustamaan koulupiiriin kansakoulun, jos alueelta ilmoitetaan kouluun vähintään 30 kouluikäistä lasta. Vuoden 1907 alussa koulupiirejä oli maalaiskunnissa 3 247, ja niistä 939 oli vielä vailla koulua.[2] Piirijakoasetukseen sisältyi määräys, että kuntien oli määriteltävä koulupiirinsä niin, ettei oppilaiden koulumatka olisi yli viiden kilometrin mittainen. Ennen toista maailmansotaa lukuvuonna 1937–1938 Suomen maalaiskunnissa oli 5 340 suomen- ja 562 ruotsinkielistä koulupiiriä[3].
Koulupiiri on monissa maissa Suomen järjestelmää itsenäisempi hallinnollinen elin ja osa paikallishallintoa. Koulupiiri päättää tällöin suuren osan koulun asioista. Yleensä koulupiirillä ei kuitenkaan ole verotusoikeutta, joten se on taloudellisesti riippuvainen kunnista. Koulupiirien alueet voivat myös poiketa kunnanrajoista.[4][5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mihin kouluun? Oulun kaupungin perusopetus. Viitattu 16.4.2017.
- ↑ Kansakoulu. Tietosanakirja 1909, palsta 230. Runeberg.org. Viitattu 16.4.2017.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (sivu 26) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 31.8.2017.
- ↑ School Districts. U. S. Census Bureau. Viitattu 16.4.2017.
- ↑ State and Local Government Special Studies: Governments in the United States 1951." Property Taxation 1941. U.S. Census Bureau. G-SS-No. 29, March 1952. sivu 2. (Google Books RA3-PA56).