Humppila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Humppila
Humppilan vaakuna.svg Humppila.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.humppila.fi
Sijainti 60°55′25″N, 023°22′05″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Perustettu 1874
Kokonaispinta-ala 148,61 km²
297:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 147,96 km²
– sisävesi 0,65 km²
Väkiluku 2 327
251:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 15,73 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 59,8 %
– yli 64-v. 25,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 9,1 % (30.11.2012[6])
Kunnanjohtaja Jari Keskitalo
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.

8
6
5
1
1
Humppilan kirkko kesällä 2006.
Humppilan rautatieasema.
Lasitehtaan ostoskeskus kesällä 2006.

Humppila on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 327 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 148,61 km², josta 0,65 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,73 asukasta/km². Humppilan naapurikuntia ovat Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Loimaa, Punkalaidun ja Urjala.

Humppilan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1957.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla Humppila oli jaettu hallinnollisesti Saarion (nykyisen Urjalan) ja Portaan (nykyisen Tammelan) pitäjien keskenlähde?. Koiviston, Humppilan ja Venäjän kylät kuuluivat Saarion pitäjään, Koivisto Airanteen, Humppila ja Venäjä Jalannin neljäskuntaan. Huhtaan ja Taipaleen kylät kuuluivat Portaan pitäjän Jokioisten neljäskuntaan. Humppilaa alettiin hallinnollisestikin hoitaa 1800-luvun alussa Tammelan yhteydessä. Se liitettiin Tammelan käräjäkuntaan ja nimismiespiiriin. Vuonna 1874 Humppila erotettiin Tammelan emäpitäjästä omaksi kunnaksi. Humppilan alueesta on jo varhain laadittu erilaisia tiluskarttoja.

Humppilan nimen alkuperää on tutkinut kirkkoherra Ad. Neoviuslähde?. Hän on saanut eräistä Lohjaa käsittelevistä kirjoista selville, että Lohjalla sijaitsi talo nimeltä Humppila eli Humppela vähän toista kilometriä Paloniemen kartanosta luoteeseen Hormajärven ja Lohjanjärven välisellä kannaksella. Neovius arvelee Lohjan Humppilaa Paloniemen entiseksi ulkopalstaksi eli takamaaksi (muinaisruotsiksi "homper", " homp")lähde?.

Rajariidoista päätellen asutus on tullut Humppilaan idästälähde?. On myös mahdollista, että lännestä tulleet naapurit ovat pitäneet Humppilaa takamaanaan ja antaneet sille sen nykyisen nimen. Humppila on kuulunut alueellisesti Hämeen linnalääniin jo keskiajalla. Sen sijaan Humppilan rajoja koskettelevat Loimaan (Ypäjän), Metsämaan ja Punkalaitumenkin alueet luettiin kuuluviksi Kokemäenkartanon linnalääniin.

Rautateiden rakentaminen vilkastutti pitkään takamaana olleen Humppilan elämää 1800-luvun lopullalähde?. Kunnan läpi kulkeva Turku–Toijala-rata avattiin 1876lähde? ja pääasiassa Forssan teollisuutta varten rakennettu Humppilan–Forssan kapearaiteinen rata aivan 1800-luvun viimeisinä vuosina. Helsingin–Porin ja Turun–Tampereen valtateiden valmistuminen 1960- ja 1970-luvulla vähensi nopeasti kapearaiteisen liikennettä ja se purettiin tarpeettomana Humppilan alueelta 1970-luvulla. Sittemmin rata on avattu uudelleen Jokioisten museorautatien nimellä välillä Humppila–Jokioinen.

Humppilan tunnetuin kartano on Venäjän kartano, josta vanhin tieto on jo vuodelta 1532. Kartano uusklassismia edustava päärakennus on vuodelta 1855. Humppilan alueelle ulottui aikanaan myös laaja Jokioisten kartano, johon suuri osa kunnasta aikanaan kuului. Kartano oli aikanaan maamme suurin maa-alaltaan. Nykyään sen tiloissa toimii Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Kartanon mukaan Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kuntien alueesta käytetään vieläkin nimitystä Jokilääni, joka esiintyy muun muassa alueen kansalaisopiston ja metsänhoitoyhdistyksen nimissä.

Liikenne ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppila sijaitsee keskeisesti Etelä-Suomessa Tampereen ja Turun puolessa välissä, Turusta Tampereelle johtavan Valtatie 9:n ja Helsingistä Poriiin vievän Valtatie 2:n risteyskohdassa. Humppilasta on matkaa Helsinkiin 130 kilometriä, Turkuun 85 kilometriä, Poriin 105 kilometriä ja Tampereelle 70 kilometriä. Kunnan läpi kulkee myös Turku–Toijala-rata, ja Humppilan rautatieasemalla pysähtyvät Tampereen ja Turun välillä kulkevat junat.

Nähtävyyksiä Humppilassa ovat Valtatie 2:n varteen rakennettu Humppilan lasitehdas, jonka ympärille on muodostunut laaja kauppakeskusalue, sekä Humppilan Rautatieaseman ja Jokioisten välillä liikennöivä Jokioisten museorautatie. Vuonna 1921 valmistuneen Humppilan kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck.

Heljä Liukko-Sundströmillä on vuodesta 2005 lähtien ollut Humppilassa Atelje Heljä.[9]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Humppilan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 779
1985
  
2 733
1990
  
2 707
1995
  
2 679
2000
  
2 586
2005
  
2 600
2010
  
2 506
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Humppilan asukasluku on tällä hetkellä 2 327 henkilöä.[2] Humppilan väestö vähentyi vuosina 1950–1980 tuhannella asukkaalla. Muiden maalaiskuntien tapaan Humppilassa väestökato koetteli erityisesti haja-asutusalueita. Viimeisten vuosikymmenten aikana väestönkato on vähentynyt. Sen sijaan kunnan ainoan taajaman, kirkonkylän-asemanseudun, asukasmäärä on kasvanut. Tällä hetkellä keskuksen väkiluku on noin 1 500 asukasta.

Humppilan väestö on jakaantunut melko tyypilliseen eteläsuomalaisen viljelysalueen tapaan. Laajat tasaiset savialueet on raivattu pelloiksi ja asutus sijaitsee niiden laidoilla harju- ja moreenialueilla. Kulkuyhteydet ovat ohjanneet asutusta, ja varsinkin vanhat maantiet ovat saaneet asutusta varsilleen. Myös uudemmat valtatiet ovat viime vuosina saaneet varsinkin liike- ja teollisuustilaa laidoilleen. Rautatien vaikutus näkyy niin, että aseman ympäristöön on syntynyt paljon asutusta ja aikanaan myös kunnan keskusta sijaitsi siellä. Nykyään keskusta sijaitsee kauempana harjun juurella paikallisteiden risteyksessä, mutta on hiljalleen siirtymässä kohti valtatietä 2 ja sen varrella olevaa lasitehdasta. Tälle alueelle on viime vuosina rakennettu uutta liiketilaa ja siellä on avattu mm. lasitehtaan ostoskeskus. Uusia asuin- ja liikealueita on kaavoitettu lähinnä kirkonkylän pohjoisosiin.

Humppilan alueen ikärakenne on painottunut keski-ikäisiin ja sitä vanhempiinlähde?. Humppila on kärsinyt nuorten ikäluokkien muutosta, mutta kunta on yrittänyt hillitä työikäisen väestön muuttohaluja panostamalla koulutukseen ja päivähoitoon. 1990-luvun lopussa kuntaan valmistui vuosien odotuksen jälkeen ensimmäinen yläasteen oppilaitos, jonka lisäksi kunnassa toimii kaksi ala-asteen koulua. Lähimmät jatkokoulutusmahdollisuudet löytyvät pääasiassa Forssan ja Loimaan kaupungeista. Viime vuosina kunta on myös panostanut voimakkaasti yritystoiminnan tukemiseen ja on myös rakentanut useita asuntoja myytäväksi. Erilaisilla toimilla on saatukin uusia työpaikkoja ja asukkaita.

Humppilan väestö on kokenut viime vuosikymmeninä voimakkaan elinkeinorakenteen muutoksen. Maa- ja metsätalouden merkitys on vähentynyt ja teollisuuden ja rakennustoiminnan kasvanut. Erityisesti 1970-luvulla Humppila teollistui nopeasti, ja teollisuus- ja rakennustoiminta nousi kunnan pääelinkeinoksilähde?. Teollistuminen sai vauhtia, kun liikenneolot kohentuivat Helsingistä Poriin ja Turusta Tampereelle johtavien pääteiden valmistuttua. Palvelualat ovat sittemmin nousseet merkittävimmäksi työllistäjäksi. Palvelualan tärkeimmät työnantajat ovat kunta ja erilaiset kauppaliikkeet. Kunnan tärkeimmät palvelut ovat keskittyneet kirkonkylään.

Kunnan alueella on noin 300 kesämökkiä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjänaukee.
Murron peltoaukee.

Maisemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppilan maisemaa hallitsevat laajat viljelyaukeat, kunnan reuna-alueilla metsäiset mäkiseudut sekä kuntaa kaakkois-luoteissuunnassa halkova harjujakso. Laajoja, tasaisia savikoita on etenkin kunnan keskiosassa. Savikkoaluetta ympäröivät lounaassa ja luoteessa metsäiset moreeniselänteet, ja moreenia on myös peltoja pirstovilla kumpareilla. Laajin yhtenäinen metsäalue on kunnan koillisosassa. Merkittävimmät suot ovat turvetuotantoon otettu Kaitasuo, luonnonsuojelullisesti arvokas Rautasuo ja Koivistonsuo kunnan keskustan tuntumassa.

Humppilan maisemallinen selkäranka on kunnan kahtia jakava harjujakso. Huhtaan, kirkonkylän, Venäjän ja Murron kautta kulkeva harjujakso on tärkeä soranottoalue sekä pohjaveden keräytymisalue. Myös harjun virkistyskäyttö on lisääntymässä. Harjujaksoa on kuitenkin koko matkaltaan monin paikoin maisemallisesti pahoin tuhottu liiallisella soranotolla.

Kallioperä ja korkeussuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioperä on etelässä amfiboliittia, kunnan keskiosissa erilaisia graniitteja ja pohjoisessa lähinnä granodioriittialähde?. Useissa paikoissa on murroslinjoja. Humppilan korkein kohta on naapurikunnan Urjalan rajalla 155 metriälähde? merenpinnan yläpuolella. Maisemallisesti huomattavampi korkea muodostuma on kunnan länsiosassa oleva Rautavuori, jonka korkeus merenpinnasta on 141,0 metriä[11]. Rautavuoren huippu kohoaa noin 40 metriä ympäröiviä peltoja korkeammalle[11].

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisen Köppenin ilmastoluokittelun mukaan Humppilan alue kuuluu lumimetsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen alueeseen, jossa kylmimmän kuukauden keskilämpötila on alle −3°C ja lämpimimmän yli 10°Clähde?. Humppilan kunnan ilmastoa kuvaavat hyvin naapurikunnan Jokioisten alueella olevan sääaseman havainnot, jotka perustuvat kuukausittaisiin keskiarvoihin 30 vuoden ajalta. Niistä näkee, että heinäkuu on keskimääräisesti lämpimin kuukausi ja helmikuu kylmin. Tämä on tyypillistä koko Suomelle. Sademäärät ovat suurimmat heinä-elokuussa ja pienimmät helmi-maaliskuussa. Sademäärien ja lämpötilojen korrelaatio on suuri.

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppilan kasvillisuus on havupuuvaltaista.[12] Metsätyyppinä vallitsevat mäntyiset moreenikankaat. Kuusta kasvaa hieman kosteammilla paikoilla. Suoalueilla mänty on valitseva puulaji. Lehtoja on asutuksen tuntumassa ja peltojen laidoilla. Savialueet on otettu lähes kokonaan viljelykseen, mutta mäkisimmät ja kallioisimmat alueet on jätetty metsäksi. Soita on kuivatettu ja raivattu pelloiksi, ja nykyisin lähes kaikki Humppilan alueen suot on ojitettu.

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppilan kunta kuuluu kokonaisuudessaan Kokemäenjokeen laskevan Loimijoen valuma-alueeseen. Suurin joki on Forssan Koijärveltä alkava, Loimaan Alastarolla Loimijokeen laskeva Koenjoki, johon vedet virtaavat kunnan keski- ja lounaisosista. Kaakkoisosan vedet virtaavat etelään Jokioisiin, jossa ne laskevat Loimijoen sivujokeen Jänhijokeen. Kunnan pohjoisimmasta osasta vedet virtaavat pohjoiseen Punkalaitumenjokeen, joka yhtyy Loimijokeen Huittisissa.

Humppilan ainoa merkittävä järvi on Koenjokeen laskeva Kiipunjärvi, joka sijaitsee kunnan eteläosassa osin Jokioisten puolella. Järvi on melko pahoin rehevöitynyt ja madaltunut. Koenjoen laajentumana on kunnan länsiosassa aikanaan ollut matala Rautajärvi, joka kuivatettiin pelloksi 1960-luvulla. Järviä merkittävämpiä kunnassa ovat harjualueille syntyneet lammet, jotka ovat usein syviä. Tällainen on kunnan keskustassa Koivistonlammi, jonka syvyys on peräti 30 metriälähde?. Koivistonlammilla sijaitsee kunnan tärkein yleinen uimaranta.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppilan kansakoulut.

Huhtaa, Humppila, Koivisto, Murto, Taipale, Venäjä

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppilassa on kaksi perusopetusta antavaa koulua: Kirkonkulman koulu ja Humppilan yläaste.[13]

Kirkonkulman koulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humppilan vanha koulurakennus.

Humppilan ensimmäinen kansakoulu, Kirkonkulman koulu, rakennettiin vuonna 1881.

Vuonna 1925 Humppilaan astui voimaan oppivelvollisuuslaki ja myös koulujen piirijako. Piirijaot olivat Huhtaan, Venäjänkankaan, Kirkonkulman, Kojenkulman, Murron, Myllynkulman ja Taipaleen koulut. Koulut toimivat 1970-luvulle asti, jonka jälkeen niitä alettiin lakkauttamaan. Viimeisimpänä lakkautettiin vuonna 2000 Venäjänkankaan koulu. Uusi Kirkonkulman koulu valmistui vuonna 1986. Kirkonkulman koulu sijaitsee Humppilan kunnassa osoitteessa Koivistontie 22.[14]

Tunnettuja humppilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivistonlampi on uimaranta Humppilan keskustassa.
Taipaleentupa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b c Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto tilannekatsaus 30.11.2012 (pdf) 30.11.2012. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto. Viitattu 21.2.2013.
  7. Kuntavaalit 2017, Humppila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 158. Otava 1979, Helsinki.
  9. Atelje Heljä 10 vuotta tänä kesänä!! Heljä Liukko-Sundström, Heljä Oy. Viitattu 22.3.2016.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. a b Kansalaisen karttapaikka (N 67.57267 E 30.0033)
  12. Peruskartta 1:20 000. 2113 02 Humppila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990.
  13. Humppilan sivistystoimi peda.net. Viitattu 6.5.2017.
  14. Lahtonen Unto O.: Humppila, Muutoksen vuodet 1917-1945. Rannikon Laatupaina OY: Vihanti, 2006.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Humppila.