Ypäjä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ypäjä
Ypäjä.vaakuna.svg Ypäjä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48.5′N, 023°17′E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Hallinnollinen keskus Ypäjän kirkonkylä
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 183,25 km²
291:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 182,76 km²
– sisävesi 0,49 km²
Väkiluku 2 367
246:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 12,95 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 59,9 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 11,5 % (21.1.2014[6])
Kunnanjohtaja Sam Vuorinen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.

9
6
3
2
1
www.ypaja.fi
Kurjenmäentietä Ypäjän keskustassa.
Loimijokea Kurjensillalta. Taustalla Ypäjän hevosopiston rakennuksia.
Ypäjänkylän mylly ja tupa.

Ypäjä on Lounais-Suomessa sijaitseva kunta, joka kuuluu Forssan seutukuntaan ja Kanta-Hämeen maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin.

Ypäjän naapurikunnat ovat idässä Jokioinen, etelässä Somero, lännessä Loimaa ja pohjoisessa Loimaan lisäksi Humppila. Kunnalla on lounaassa yksi yhteinen rajapiste Kosken Tl kanssa. Entisiä naapurikuntia ovat nykyään Loimaaseen kuuluvat Loimaan kunta lännessä ja Metsämaa pohjoisessa. Lisäksi kunnalla on lounaassa ollut yhteinen rajapiste niin ikään Loimaaseen nykyään kuuluvan Mellilän kanssa.

Ypäjän vaakunan on suunnitellut professori, taidegraafikko Aukusti Tuhka, ja se vahvistettiin vuonna 1949.[8]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ypäjä tunnetaan luultavasti parhaiten hevosista. Kunnassa sijaitsee Hevosopisto, ja siellä järjestetään vuosittain Finnderby-ratsastuskilpailu. Kuntaa markkinoidaankin Suomen hevospitäjänä. Ypäjällä on kuvattu Lämminveriset-niminen televisiosarja.

Perinteisesti Ypäjä on osa Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan sekä nykyään Varsinais-Suomeen kuuluvan Someron ja Pirkanmaahan kuuluvan Urjalan kanssa. Forssan ohella toinen tärkeä seudullinen keskus on Loimaa, ja varsinkin Ypäjän länsi- ja pohjoisosista on lyhempi matka Loimaalle kuin Forssaan, jonne taas yhteydet ovat paremmat kunnan etelä- ja itäosista.

Kunnan asukasluku on ollut laskusuunnassa vuosikymmeniä. Viime vuosina kunta on pyrkinyt jarruttelemaan muuttoliikettä ja houkuttelemaan uusia asukkaita muun muassa Hevosopiston ja edullisten tonttien avulla.lähde?

Ypäjällä on oma peruskoulu, jonka opetus järjestetään neljässä yksikössä: Perttulan koulu (luokat 1.–6.), Levän koulu (luokat 1.–6.), Ypäjänkylän koulu (luokat 1.–6.) sekä Kartanon koulu (luokat 7.–9.). Lisäksi kunnassa toimii Loimaan lukion hevosurheilulinja, jossa on mahdollista yhdistää lukion oppimäärä ja ratsastusopinnot. Helmikuussa 2018 Ypäjän kunnanaltuusto päätti, että Levän koulu lopetetaan kevätlukukauden 2018 lopussa. Syyslukukauden 2019 osalta on varauduttu siheen, että toiminnassa olisivat enää Kartanon yläkoulu ja Perttulan alakoulu.[9]

Kunnan asioista kertoo kerran kuussa ilmestyvä Ypäjäläinen, jota julkaisevat yhdessä Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta. Päivittäisestä uutistarjonnasta vastaa Forssassa ilmestyvä Forssan Lehti, mutta myös Loimaan Lehteä luetaan.

Maisema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonympäristöä Ypäjällä hallitsevat laajat savikot, jotka on pääosin raivattu pelloksi. Niiden välissä on metsäisiä, kalliosydämisiä moreeniselänteitä. Laajin suurempi metsäalue on heti kirkonkylän pohjoispuolella.[10] Kunnan eteläraja noudattelee katkonaista harjujaksoa. Toinen harjujakso kulkee etelässä Loimijoen laaksossa Palikkalan ja Levän kylien alueella. Loimaan, Someron ja Kosken rajalla lounaassa kunnan alueelle ulottuvat Loimaan Eksyssuo ja Someron Huhmassuo.

Kunnan tärkein vesistö on Loimijoki, jonka varrelle Ypäjän kirkonkylä ja tärkeimmät viljelyalueet ovat aikanaan syntyneet. Pohjoisesta Loimijokeen laskee Ypäjän alueelta Ypäjoki, ja Ypäjän eteläosien halki virtaa Loimijokeen Ypäjällä etelästä laskeva Kuusjoki. Koko kunnan alueella ei ole yhtään järveä[11].

Kunnan uimapaikkoja ovat entisessä kalliolouhoksessa sijaitseva Murska valtatien 10 varressa, sorakuoppaan kaivettu Piilikankaan uimala Someron rajalla sekä Ypäjänkylässä Ypäjänkyläntien varrella lähellä seurojentaloa sijaitseva Uimakulju.[12] Uimakulju on keinotekoinen maauimala, joka saa vetensä suoraan lähteestä.

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ypäjän kulttuuriympäristöistä on Loimijokilaakson viljelysmaisema ja Valtion hevosjalostuslaitos, jonka toimintaa nykyään jatkavat Ypäjän hevosopisto ja MTT:n hevostutkimus aiemman Kartanonkylän kartanon alueella Ypäjän Kartanonkylässä, määritelty Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.[13][14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Ypäjän alue on kuulunut kahteen historialliseen maakuntaan, Hämeeseen ja Satakuntaan. Kylistä on Hämeenlinnan linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylät luettu kuuluviksi Hämeeseen. Kokemäenkartanon linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimaan hallintopitäjän mukaan rajattuna on Ypäjän ja Mannisten kylät puolestaan luettu kuuluviksi Satakuntaan.[15]

Ypäjän kunnan ja seurakunnan edeltäjänä oli Perttulan kappeli, josta on olemassa tieto ainakin jo 1500-luvulta.[16] Samanlaiset kappelit lienevät olleet myös Tammelan Portaassa ja Tammelan kirkonkylässä. Myöhemmin näistä Tammelan kappeli tuli muodostuneen kirkkopitäjän emäkirkoksi ja Portaan kappeli hävisi.[17] Ainakin jo 1500-luvulla Perttula lienee ollut Tammelan kappeliseurakuntana, mutta Jokioisten kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen vuonna 1631 Perttulan kirkon toiminta tuli pääasiassa Jokioisten kappalaisen vastuulle.[18]

Perttulasta tuli kappeliseurakunta uudestaan Tammelan alaisuuteen vuonna 1871. Tällöin Perttulan kappeliseurakuntaan liitettiin myös Loimaaseen kuuluneet Ypäjän ja Mannisten kylät, joiden asukkaat olivat käyttäneet Ypäjän kirkkoa jo 1600-luvulta alkaen. Huolimatta liittymisestä Perttulan kappeliseuraan mainitut kylät kuitenkin jäivät vielä osaksi Loimaan kirkkoherrakuntaa.[19] Kunnallishallinto Perttulaan perustettiin vuonna 1876.[20]

Vuonna 1876 valmistui Turku–Toijala-rautatie, jonka varteen Ypäjänkylään perustettiin vuonna 1888 rautatieasema. Itsenäinen kirkkoherrakunta Ypäjästä tuli vuonna 1892, jolloin siihenastinen Perttulan kunta ja kappeliseurakunta samalla muutti nimensä rautatieaseman mukaan Ypäjäksi. Samalla myös Ypäjä ja Manninen liitettiin muodostettuun kirkkoherrakuntaan. Maallisessa hallinnossa liitos näiden kahden kylän osalta toteutui vasta vuonna 1911.[21]

Ypäjä nimettiin kaupungiksi 3.–9. kesäkuuta 2013 väliseksi ajaksi, jotta Suomen Hevosurheilumuseo pystyi vastaanottamaan Emil Cedercreutzin veistoksen Ystäväni nummella vuodelta 1906. Cedercreutzin testamentin mukaan hänen teoksiaan voi luovuttaa vain suomalaisille kaupungeille.[22][23]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Kunnan rajoissa ei ole tapahtunut muutoksia tällä ajanjaksolla.

Ypäjän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 950
1985
  
2 829
1990
  
2 801
1995
  
2 748
2000
  
2 735
2005
  
2 678
2010
  
2 565
2015
  
2 411
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Toisen maailmansodan jälkeen Ypäjälle asutettiin Muolaan siirtoväkeä. Suuria siirtoväen asutusalueita on etenkin Jokioisten ja Kartanonkylän kartanoiden entisillä sivutiloilla Levän Saarikossa ja Palikkalan Vähälläsuolla.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ypäjän kylät 1927:
1-Ypäjä, 2-Perttula, 3-Kartano, 4-Varsanoja, 5-Manninen, 6-Levä, 7-Palikkala
Ypäjän kansakoulut vuonna 1966.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ypäjällä on seitsemän kylää:

Kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmakunnista tärkeimpiä ovat aiemmin omat koulupiirinsä muodostaneet Perttulan Kuusjoki sekä Palikkalan ja Levän Hyrsynkulma.

Pienempiä kulmakuntia ovat muun muassa Ketokylä, Jyvämäki ja Saarikko Levällä, Katinhäntä, Onkijoenperä, Nopola ja Hollinkorpi Ypäjänkylässä, Mätikkö ja Rajalahti Perttulassa, Myllykulma, Nirpankulma, Suokulma ja Vellinginmäki Mannisissa, Ruokosuo Kuusjoenkulmalla sekä Kottaanoja ja Vähäsuo Palikkalassa.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Ypäjällä oli 2 382 asukasta, joista 957 asui taajamissa, 1 410 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ypäjän taajama-aste on 40,4 %.[25] Ypäjän taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[26]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Aiemmin myös Ypäjän asemanseutu on muodostanut taajaman. Vuoden 1960 väestönlaskennassa asemanseudulla oli 302 asukasta 3,2 neliökilometrin alueella ja kirkonkylässä puolestaan 564 asukasta 3,3 neliökilometrin alueella.[27] Vuoden 1970 väestönlaskennassa asemanseudun taajaman pinta-ala oli pysynyt samana, mutta asukkaita oli enää 208. Kirkonkylässä asukkaita oli tuolloin 601 ja taajaman pinta-ala oli 4,02 neliökilometriä.[28] Vuoden 1990 väestönlaskennassa Ypäjän ainoana taajamana mainitaan enää kirkonkylä. Tuolloin kirkonkylässä oli 995 asukasta ja sen pinta-ala 4,2 neliökilometriä.[29]

Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastointia varten muodostetussa kuntien osa-aluejaotuksessa Ypäjä koostuu kolmesta pienalueesta, jotka ovat Ypäjän kirkonkylä, Ypäjänkylä ja Levä-Palikkala. Vuoden 2011 lopussa Ypäjän kirkonkylän pienalueella oli 1 645 asukasta, Ypäjänkylässä 348 asukasta ja Levä-Palikkalassa 535 asukasta.[30] Ypäjän kirkonkylän pienalue on laajempi kuin Ypäjän kirkonkylän muodostama taajama, sillä siihen kuuluu myös laajoja haja-asutusalueita Ypäjän keskiosassa.[31][32]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ypäjällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[33]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ypäjän alueella toimii Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta.[34]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ypäjänkylässä noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitsee Ypäjän rautatieasema, jolla tosin junat eivät ole pysähtyneet vuoden 1984 jälkeen. Nykyään lähimmät rautatieasemat ovat Loimaalla ja Humppilassa.

Maantieliikenteessä kunnan keskeisiä liikenneväyliä 2000-luvulla ovat kunnan eteläosan halki kulkeva, Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10 (osoitenimenä Ypäjällä Turuntie) ja siitä Palikkalan lähellä erkaneva, Forssasta Loimaan suuntaan johtava seututie 213 (osoiteniminä Ypäjällä Forssantie ja Loimaantie). Tämän kanssa risteää Ypäjän kirkon luona Koskelta tuleva yhdystie 2805 (osoiteniminä Ypäjällä Koskentie ja Kurjenmäentie), jonka ohella toinen keskeinen kunnan sisäinen yhdystie on Valtatieltä 9 Loimaan Metsämaalla alkunsa saava, Ypäjänkylän, Ypäjän kirkonkylän, Kartanonkylän ja Varsanojan kautta Jokioisten Vaulammille johtava yhdystie 2812 (osoiteniminä Ypäjällä Ypäjänkyläntie ja Varsanojantie). Tähän yhtyy vielä Ypäjänkylän Katinhännässä seututieltä 213 Loimaan Kauhanojalla alkunsa saava yhdystie 2815 (osoitenimenä Ypäjällä Katinhännäntie).

Ennen nykyisen valtatien 2 rakentamista valtatien 2 reitti kulki Ypäjällä nykyisen valtatien 10 ja seututien 213 alkuosan reittiä noudatellutta linjausta ja tästä nykyistä Jyvämäentietä Koskentielle ja tätä pitkin jälleen nykyiselle seututielle 213.[35] Tästä matkasta osuus Jokioisten Haapaniemestä Ypäjän Levän Jyvämäkeen rakennettiin 1860-luvulla Vaulammin ja Kurjenmäen kautta kulkeneen vanhemman maantien mäkisen osuuden oikaisemiseksi.[36]

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyyksiä Ypäjän kirkonkylältä Ypäjän muihin kyliin:

Etäisyyksiä Ypäjän kirkonkylältä lähikaupunkeihin ja Etelä-Suomen suurimpiin keskuksiin:

Tunnettuja ypäjäläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanperinteen hahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta, 1978. ISBN 951-99167-9-2.

Viiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto tilannekatsaus 21.1.2014 21.1.2014. Forssan työ- ja elinkeinotoimisto. Viitattu 21.2.2013.
  7. Kuntavaalit 2017, Ypäjä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 174. Otava 1979, Helsinki.
  9. Kyrö, Jaakko: Levän koulun ovet kiinni yksimielisesti. Forssan Lehti, 16.2.2018, nro 44, s. 7.
  10. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 30–31. Hämeen liiton julkaisu II:90. Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4.
  11. Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  12. Uimapulju Google Mapsissa
  13. Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Valtion hevosjalostuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Huuhtanen 1978: 15-16.
  16. Huuhtanen 1978: 24.
  17. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449–1999, s. 55. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  18. Ojanen, Eeva: Entinen Tammelan kappeli, s. 13. Teoksessa: Ahti, Risto: Sata vuotta. Ypäjän seurakunnan juhlalukemisto. Ypäjä: Ypäjän seurakunta, 1992. ISBN 951-96506-0-1.
  19. Huuhtanen 1978: 24–25, 35.
  20. Huuhtanen 1978: 37.
  21. Huuhtanen 1978: 54–56.
  22. Laura Hossi: Ypäjästä pop-up-kaupunki Yle Uutiset, Häme. 2.5.2013. Viitattu 5.5.2013.
  23. Ypäjästä kaupunki ensi viikoksi Loimaan Lehti. 29.5.2013. Viitattu 9.6.2013.
  24. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
  25. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  26. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  27. Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963.
  28. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976.
  29. Taajamat 1990. Väestölaskenta 1990: Osa 11. Helsinki: Tilastokeskus, marraskuu 1992. ISBN 951-47-6528-1.
  30. 2.1.5 Väestö osa-alueittain 2000, 2005, 2010 ja ikärakenne 2011 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.4.2012. Hämeen liitto. Viitattu 23.12.2013.
  31. Tilastokeskus: Väestönlaskennan 1995 osa-alueet (JPG) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 15.8.2000. Hämeen liitto. Viitattu 23.12.2013.
  32. Tilastokeskus: Väestönlaskennan 1995 taajama-alueet (JPG) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.8.2000. Hämeen liitto. Viitattu 23.12.2013.
  33. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  34. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta
  35. Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 31–33. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.
  36. Huuhtanen 1978: 84.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ypäjä.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahti, Risto: Sata vuotta: Ypäjän seurakunnan juhlalukemisto. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-96506-0-1.
  • Hietamäki, Maurits (toim.): Ypäjä kuvina kautta aikojen. Kokemäki: Satakunnan painotuote, 2002. ISBN 952-91-4731-7.
  • Hietamäki, Maurits (toim.): Ypäjän seurakunnan vaiheita: Perttulan kappelin ja Ypäjän kirkon seitsemän vuosisataa. Forssa: Painotalo Auranen, 2004.
  • Hirsjärvi, Tarmo: Ypäjän kunnan historia: kunnalliselämä vv. 1876–1926. Forssa: Ypäjän kunta, 1926.

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]