Somerniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Somerniemi
Sommarnäs
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Somero
Somerniemi.vaakuna.svg Somerniemi.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°33′08″N, 023°46′45″E
Lääni Hämeen lääni
Hallinnollinen keskus Jakkula
Perustettu
– emäpitäjä Somero
Liitetty 1977
– liitoskunnat Somero
Somerniemi
– syntynyt kunta Somero
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1976)
– maa 206,8 km²
Väkiluku 1 457  [1]
(Maassa asuva väestö 31.12.1975)
väestötiheys 7,0 as./km²

Somerniemi (ruots. Sommarnäs) on nykyisessä Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta. Itsenäisenä kuntana se kuului Hämeen lääniin ja sen rajanaapureita olivat Somero, Tammela, Pusula, Nummi ja Kiikala. Somerniemi liitettiin Someroon vuonna 1977. Kuntaliitoksen jälkeen yhdistynyt Somero siirtyi Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin vuonna 1990 ja tuli kuulumaan uuteen Länsi-Suomen lääniin vuonna 1997.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerniemi sijaitsee Kolmannen salpausselän harju- ja vedenjakaja-alueella, josta vedet virtaavat neljään suuntaan[2]:

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 2 kulkee Somerniemen koilliskulman poikki. Somerniemen keskiosien halki kulkee seututie 280, joka jatkuu luoteessa Someron keskustaajamaan asti ja kaakossa Nummi-Pusulan suuntaan. Somerniemen eteläosassa on yhdystie 2801, joka erkanee seututieltä 280 ja jatkuu länteen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerniemi oli alkujaan Someron alaisuudessa toiminut kappeliseurakunta, joka erotettiin Somerosta omaksi seurakunnakseen 1901. Somerniemen ensimmäinen kappelikirkko rakennettiin perimätiedon mukaan vuonna 1682 ja kappeliseurakunta sai ensimmäisen oman papin vuonna 1695.[3] Nykyinen Somerniemen puukirkko on vuodelta 1813 (A. V. Arppe).

Somerniemellä sijaitsevat Palikaisten ja Kopilan kartanot. Näistä Palikaisten kartanon maisema on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4]

Kunnan ja sitä edeltäneen kappeliseurakunnan nimi Somerniemi (ruots. Sommarnäs) perustuu nimellä Munck af Sommernäs aateloidun Palikaisten kartanon herran Anders Munck af Sommernäsin aatelisnimeen. Kappeliseurakunnan ja kulmakunnan vanhempia nimiä ovat olleet Ylistaro ja Naara.[5] Somerniemen historiaan Palikaisten kartanon kautta kautta liittyviä sukuja ovat muun muassa Munck ja Ramsay, ja Somerniemellä on vaikuttanut myös Achreniusten pappissuku.

1900-luvulla Somerniemen Härjänojalla vietti kesiään paikkakunnan luontoa ja ihmisiä tuotannossaan kuvannut, äitinsä puolelta somerniemeläinen kirjailija Helvi Hämäläinen, jonka muistojuhlaa vietettiin vuonna 2003.[6] Somerniemen Härjänlahden kylästä oli kotoisin kansanedustaja ja ministeri Aleksi Aaltonen.[7]

Nykyhetkeä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Kaari Utrio asuu Somerniemellä. Vuonna 1975 perustettu kotiseutuyhdistys Somerniemi-seura järjestää kotiseutujuhlia ja kesätoritapahtumia ja harjoittaa julkaisutoimintaa. Runsasjärvinen ja alle 100 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Somerniemi on myös vilkas kesämökkipaikkakunta.

Somerniemen nähtävyyksiä ovat ateljee Hiidenlinna ja Ämyrin tanssilava sekä Somerniemen Kesätori.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerniemen kansakoulut.

Vuonna 1922 Somerniemellä oli 10 kylää: Härjänlahti, Härjänoja, Jakkula, Keltiäinen, Kopila, Oinasjärvi, Palikainen, Salkola, Vesanoja ja Viuvala.[8] Somerniemeen liitettiin vuonna 1924 Somerosta Mäyrämäki (yksinäistalo) sekä vuonna 1927 Suojoki ja Kaskisto luukuunottamatta Uusi-Kaskisto-nimistä kulmakuntaa.

Somerniemen kunnantoimisto sijaitsi Jakkulan kylässä.[9]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Somerniemen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.

Somerniemen väestönkehitys 1880–1975
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 470
1890
  
1 597
1900
  
1 798
1910
  
1 917
1920
  
1 866
1930
  
2 368
1940
  
2 255
1950
  
2 480
1960
  
2 162
1970
  
1 687
1975
  
1 436
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Vuonna 1927 Somerniemestä liitettiin Someroon kunnasta alue, jossa oli 488 asukasta.[10] Kyseessä olivat Kaskiston ja Suojoen kylät lukuun ottamatta Uuden-Kaskiston kulmakuntaa Kaskiston kylässä. Kylien siirrosta Somerrniemeen oli päätetty jo Somerniemen kuntaa perustettaessa, mutta koska ne eivät olleet kuuluneet Somerniemen kappeliseurakuntaan, siirto oli mahdollinen vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa.[11] Näistä kylistä oli jo vanhastaan käyty kirkossa Somerniemellä.[12] Samalla oli päätetty myös Mäyrämäen kylän siirrosta Somerosta Somerniemeen, mutta sen kohdalla siirto toteutui jo vuonna 1924, kun Somerniemen kunta osti Mäyrämäen yksinäistalon.[11]

Vuoden 1975 lopussa itsenäisessä Somerniemen kunnassa oli 1 457 asukasta.[1] Vielä vuoden 1950 väestönlaskennassa Somerniemen väkiluku oli ollut 2 473 asukasta.[13] Vuonna 2011 entisen Somerniemen kylissä oli asukkaita 965.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 22.4.2013.
  2. Vogt, Hans & Lehtinen, Jyrki: Someron järvivesien tila. Esite. Someron kaupunki, ympäristölautakunta, 2000.
  3. Lehtonen, Kaarin (1990). Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 15.
  4. Palikaisten kartanomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 4.2.2010.
  5. Alanen, Timo: Somero, Somerniemi, Ylistaro, Naara – keskeistä seurakunnan nimistöä. Teoksessa: Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 86-87. Someron seurakunta ja Somerniemen seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  6. http://www.somero.fi/kuntapalvelut/sivistys/kirjasto/kokoelmat/kotiseutukok/hamalainen/
  7. Kärki, Manu: Aleksi Aaltosen syntymästä 120 vuotta. Somerniemen kesätori. Somerniemeläisen juhlanumero kesällä 2012, 2012, s. 6-7. Somero: Somerniemi-Seura.
  8. Rosberg, J. E. ym. (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 4. osa, Hämeen lääni, s. 30. Helsinki: Tietosanakirja, 1922.
  9. Tarmio, Hannu; Heinonen, Marketta ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtää – Öja, s. 139. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  10. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  11. a b Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 192-194. Someron seurakunta ja Somerniemen seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  12. Aaltonen, Esko: Somerniemen historia. [Somerniemi]: Somerniemen kunta ja seurakunta, 1945.
  13. Suomen tilastollinen vuosikirja 1951 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  14. Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio Viitattu 23.5.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aaltonen, Esko: Somerniemen historia. [Somerniemi]: Somerniemen kunta ja seurakunta, 1945.
  • Alanen, Timo; Hiekkanen, Markus; Härme, Jussi; Kärki, Manu ja Turkki, Osmo: Somero ja Somerniemi 1449–1999. Someron seurakunta ja Somerniemen seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  • Kärki, Manu ja Linnilä, Kai (toim.): Lukemisia Somerniemeltä. Somerniemi: Amanita Production, 1993. ISBN 951-95973-6-0.
  • Kärki, Manu (toim.): Somerniemen kansakoulujen historia. Somero: Amanita, 2001. ISBN 952-5330-07-9.
  • Kärki, Manu: Somerniemen kunnan historia. Somero: Amanita, 2015. ISBN 978-952-5330-79-3.
  • Kärki, Manu: Somerniemen vesimyllyt ja sahat. Somero: Amanita, 1994. ISBN 951-95973-7-9.
  • Kärki, Manu: Somerniemi: muistojen kirja. Somero: Amanita Production, 1992. ISBN 951-95973-2-8.
  • Kärki, Manu: Somerniemi sodassa 1939–1945. Somero: Amanita, 1996. ISBN 951-95973-8-7.
  • Tarmio, Hannu; Heinonen, Marketta ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtää – Öja, s. 136–142. Somero-artikkeli, jossa myös Somerniemen asiat. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Somerniemi.