Tämä on lupaava artikkeli.

Häntälä (Somero)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Häntälä

Häntälä

Koordinaatit: 60°34′40″N, 23°21′35″E

Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Somero
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2011) 176











Häntälä on kylä, kyläkeskus ja postinumeroalue Somerolla Varsinais-Suomen maakunnassa. Kylä sijaitsee Someron haja-asutusalueella kaupungin lounaisosassa Salon, aiemmin Kuusjoen rajalla. Sen lähimpiä naapurikyliä Somerolla ovat Häntälässä toimivan Lounais-Someron kyläyhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kerkola ja Syvänoja lännessä ja Talvisilta idässä.[1][2] Pohjoisessa rajanaapureina ovat vielä Someron Kimala, Saarentaka ja Härkälä.[3] Etelässä Häntälän kylä rajoittuu Kuusjoen Kanungin ja kaakkoiskulmastaan Kuusjoen Kuusjoenperän kylään Salossa.[4]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Häntälän notkot

Häntälän ja sen somerolaisten lähikylien luonnonympäristöä hallitsevat Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvahaarat, jotka ovat uurtaneet ympäröivään savitasankoon syviä rotkolaaksoja. Paikallisesti nämä tunnetaan nimellä Häntälän notkot, ja ne muodostavat arvokkaan perinnebiotooppialueen, joka kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan osana Rekijokilaakson Natura 2000 -aluetta. Notkoihin on mahdollisuus tutustua Häntälän kylätalolta alkavalla luontopolulla.[5][6][7]

Häntälän notkojen jatkeena alueeltaan näitä laajempi Rekijokilaakson Natura-alue ulottuu vielä myös läheisten Kiikalan Hirvelän, Kärkelän, Revän ja Rekijoen sekä Perttelin Haalin kylien alueelle Salossa.[7][8][9] Notkojen ulkopuolella savitasangosta pistää esiin kalliosydämisiä moreenimäkiä, ja Rekijoen laaksoa seurailee myös Someron Kerkolasta Kiikalan Hirvelän ulottuva katkonainen harjujakso. Siihen kuuluu muun muassa Häntälännummi Häntälän kylässä.[10][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häntälä kuuluu yhdessä lounaissomerolaisten Talvisillan, Syvänojan ja Kerkolan, eteläsomerolaisten Lautelan ja Terttilän sekä Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kanssa niihin kyliin, jotka siirrettiin 1492 Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[11] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[12]

Kylän vanhoja kantataloja ovat olleet Äijälä, Seppälä, Anttila, Naula ja Unkila.[13] Kylän vanha tontti on sijainnut kylänmäen etelärinteessä nykyisen Häntäläntien varressa lähellä nykyisen Murronkulmantien risteystä paikalla, jonka luona vielä nykyäänkin sijaitsevat Yli- ja Ali-Naulan talot ja jonkin matkan päässä Seppälä.[14]

1900-luvulla Häntälässä toimi Häntälän Osuusmeijeri, joka aloitti toimintansa 1930-luvulla.[15] Vuonna 2011 meijerirakennus oli tyhjillään.[16] Häntälän Osuuskassa (vuodesta 1972 Häntälän Osuuspankki) toimi itsenäisenä vuosina 1925-1977 ja Someron Osuuspankin sivukonttorina vuoteen 2000.[17] Vielä vuonna 1978 Häntälässä oli myös kaksi kauppaa.[8]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häntälän väkiluku vuonna 2011 oli 176, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron kolmanneksitoista suurimman kylän[18]. Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalueella, johon kuuluvat kokonaan tai osittain Someron Häntälän, Talvisillan, Syvänojan ja Kerkolan kylät, on noin 500 asukasta.[1][19]

Yhdistystoiminta, palvelut ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häntälän, Talvisillan, Kerkolan ja Syvänojan kylissä toimii Lounais-Someron kyläyhdistys ry, ja kylätoiminta kylissä on vilkasta.[1][20] Kyläyhdistyksellä on entisen Häntälän koulun luona kylätalo, jossa toimii kesäisin kioski.[21][22][23] Muita kokoontumistiloja kyläyhdistyksen toimialueella ovat Häntälän maamiesseuran omistama huvikeskus Teeriharju Talvisillalla kantatien 52 varressa ja Kerkolan pienviljelijäyhdistyksen omistama Mäntypirtti Kerkolanjärven rannalla Kerkolassa.[24]

Häntälässä toimi vuosina 1897-2014 Häntälän koulu, jossa kävi oppilaita myös lähikylistä Talvisillalta, Syvänojalta ja Kerkolasta. Oppilasmäärien vähetessä koulu suljettiin kevätlukukauden 2014 lopussa.

Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen omistama Häntälän rukoushuone Häntälän kylänmäellä on valmistunut vuonna 1929 ja sen on suunnitellut arkkitehti Rafael Blomstedt.[25]

Tärkeimpiä liikenneväyliä Häntälän kylässä ovat paikallistietasoiset yhdystiet Häntäläntie, Kimalantie ja Kerkolantie. Naapurikylän Talvisillan kautta kulkee Salon ja Someron välinen kantatie 52.[8][26][27]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Häntälä valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi[19] ja vuonna 2011 Suomen Kotiseutuliitto valitsi Häntälän vuoden kaupunginosaksi[28][29].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tervetuloa! Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  2. Tul kyllään!!!. Esite. Someron kaupunki, 2010.
  3. Lehtonen 1990: 505.
  4. Peruskartta 1:20 000. 2024 01 Kanunki. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
  5. Luontopolku Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  6. Torkkomäki, Matti: Häntälän notkot, s. 6-7. Somero: Lounais-Someron kyläyhdistys, 1998. ISBN 952-90-9918-5.
  7. a b Rekijokilaakso Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.12.2009.
  8. a b c d Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. 2024 01 Kanunki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 2000.
  9. Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. 2023 03 Iso-Hiisi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1999.
  10. Suomen geologinen kartta. Maaperäkartta 1:100 000. 2024 Somero. Geologinen tutkimuslaitos, 1974.
  11. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Somero: Someron ja Somerniemen seurakunnat, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  12. Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
  13. Lehtonen 1990: 194.
  14. Lehtonen 1990: 194-195.
  15. Lehtonen 1990: 200.
  16. Häntälä on vuoden kaupunginosa. Salon Seudun Sanomat, 29.7.2011. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.8.2011.
  17. Tiirakari, Leeni: Sata vuotta Someron parhaaksi. Someron osuuspankki 1910-2010, s. 194-199, 249-250. Somero: Someron osuuspankki, 2010.
  18. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  19. a b Varsinais-Suomen vuoden 2009 kyläksi valittiin Häntälä Somerolta (pdf) Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 5.8.2011.
  20. Jokela, Lilli: Ruuhka-Suomesta muuttaneet ovat lääpällään Häntälään. Turun Sanomat, 8.8.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.8.2011.
  21. Horila, Tapio: Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Somero: Someron kunta, 1982.
  22. Häntälän koulu Someron kaupunki. Viitattu 6.8.2011.
  23. Kioski Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  24. Yhdistykset Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  25. Lehtonen 1990: 203.
  26. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (PDF) (viitattu 9.7.2012)
  27. Kartat ja reitit Eniro. Viitattu 19.12.2009.
  28. Lavonen, Emilia: Häntälän kylä valittiin vuoden kaupunginosaksi. Maaseudun tulevaisuus, 29.7.2011. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkosivuilla Viitattu 5.8.2011.
  29. Someron Häntälä on vuoden kaupunginosa. Turun Sanomat, 29.7.2011. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.8.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]