Ollila (Somero)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ollila on kylä ja kyläkeskus Somerolla Varsinais-Suomen maakunnassa. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 169, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan neljänneksitoista suurimman.[1]

Sijainti ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollilan lähimpiä naapurikyliä Somerolla ovat Sylvänä etelässä ja Paltta pohjoisessa. Lännessä kylän rajoille ulottuvat Someron Lahden ja Pyölin ja idässä Laitiaisten kulmakunnalla Someron Harjun ja Härkälän kylien alueet. Pohjoisessa kylän takamaihin rajoittuvat Tammelan Torron sekä Jokioisten Vaulammin ja Haapaniemen kylien maat Jokioisten Murronkulman kulmakunnalla.[2][3][4] Suhteessa liikenneväyliin kylä sijaitsee Somerolta Jokioisille johtavan kantatien 52 varrella ja idässä sen aluetta koskettaa Somerolta Forssaan johtava seututie 282.[5]

Ollilan koulu lakkautettiin keväällä 2016.

Palvelut ja yhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvulla Ollila on ollut kyläkeskus, jonka vaikutusalueeseen ovat kuuluneet viereiset Paltan ja Sylvänän kylät. Kylässä toimi vuodesta 1897 vuoteen 2016 Ollilan koulu[6][7]. Vielä vuonna 1990 Ollilassa toimi Ylöpirtin postitoimisto Jokioistentien varressa.[8] Postiosoitteena Ollilassa, Sylvänässä ja Paltassa on ollut Ylöpirtti.

Paikallisia yhdistyksiä ovat urheiluseura Ollilan Jyty[9] sekä Ollilan, Sylvänän ja Paltan kylissä toimiva metsästysseura Lammijärven Metsäveikot, jonka omistuksessa on Etappimaja Lammijärven rannalla[10].

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonmaantieteellisesti Ollilan, Sylvänän ja Paltan kylät sijoittuvat Tammelan ylängön suurten suhteellisten korkeuserojen luonnehtimalle reunavyöhykkeelle, jossa luonnonympäristöä hallitsevat saven täyttämät kallioperän murroslaaksot ja näiden väliin jäävät korkeammat kallio- ja moreeniselänteet. Alueen huomattavimmat vesistöt muodostuvat Paimionjoen sivujoen Jaatilanjoen latvahaaroista, jotka noudattelevat saven peittämiä kallioperän murroksia.[11][12][13] Alueen suurin järvi on Lammijärvi Ollilan kylässä.[14] Sen rannalla on Someron kaupungin uimaranta[15] ja järven läheisyydessä on myös metsästysseura Lammijärven Metsäveikokkojen kokoontumispaikka Etappimaja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti Ollila on ollut samaa jakokuntaa viereisten Sylvänän ja Paltan kylien kanssa 1700-luvun lopulla toimitettuun isoonjakoon asti[16], ja isonjaon seurauksena kylien alueet muodostavat useita toisiinsa lomittuvia eksklaaveja varsinkin jakokunnan pohjoisosissa lähellä Jokioisten ja Tammelan rajaa[2][3][4].

Ensimmäinen maininta Ollilan kylästä on vuoden 1548 maakirjassa, jota ennen Ollilan talot on luettu viereiseen Sylvänän kylään.[16] Kylän vanha tontti on sijainnut nykyisen Jokioistentien varrella paikalla, jolla vielä nykyäänkin on Ylöpirtin talo. Muut kylän vanhoista kantataloista ovat eri aikoina siirtyneet omille jakolohkoilleen eri puolille kylän vanhojen kotipeltojen ympäristöä.[17]

Sylvänän, Ollilan ja Paltan kylien pohjoisista takamaista muodostuneella Koisthuhdan kulmakunnalla Jokioisten rajalla Ollilan kylässä toimi vuosina 1924–1966 Koisthuhdan koulu. Koulun lopetettua toimintansa vuonna 1966 myös Koisthuhdasta on käyty koulua Ollilassa.[6][18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 342-343. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. a b Peruskartta 1:20 000. 2024 03 Saarikko. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  3. a b Peruskartta 1:20 000. 2024 06 Torro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  4. a b Lehtonen 1990: 505.
  5. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  6. a b Horila, Tapio: Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Somero: Someron kunta, 1982.
  7. Puisto, Marja: Hyvästit kyläkouluille. Terttilä ja Ollila sulkeutuvat suvivirren myötä. Somero, 3.6.2016, 90. vsk, nro 43, s. 3.
  8. Lehtonen 1990: 343, 348.
  9. Liikunta ry palkitsi vuoden 2009 liikuttajat. Somero, 21.12.2009. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkosivuilla Viitattu 12.8.2011.
  10. Lammijärven Metsäveikot ry Lammijärven Metsäveikot ry. Viitattu 12.8.2011.
  11. Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland, s. 13. Fennia 97:7. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1968. (saksaksi)
  12. Aartolahti, Toive: The morphology and development of the river valleys in Southwestern Finland, s. 8. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A III Geologica–Geographica 116. Helsinki: Suomen tiedeakatemia, 1975. (englanniksi)
  13. Haavisto, Maija, Tuulikki Grönlund, Pertti Lahermo & Carl-Göran Stén: Someron kartta-alueen maaperä, s. 6–18. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Maaperäkarttojen selitykset. Lehti 2024. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos, 1980. ISBN 951-690-131-X. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 29.11.2009).
  14. Lammijärven hoitosuunnitelma (pdf) (Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IX) Someron kaupunki. Viitattu 12.8.2011.
  15. Someron liikunta ry:n liikuntapaikat Someron liikunta ry. Viitattu 16.5.2011.
  16. a b Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 271. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
  17. Lehtonen 1990: 342-343.
  18. Romppanen, Helinä: Mää olen Koisthuhran kulmalt: kuvauksia ja kuvia Someron Koisthuhdasta viiden vuosikymmenen ajalta. [Somero]: Somero-seura, 2003. ISBN 952-99196-0-3.