Härjänlahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Härjänlahti on kylä Somerniemellä Somerolla Painiojärven rannalla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 60, mikä teki siitä Someron kylistä väkiluvultaan 36. suurimman ja entisen Somerniemen kylistä kahdeksanneksi suurimman.[1] Härjänlahden naapurikyliä ovat Palikainen lännessä, Oinasjärvi ja Jakkula etelässä ja Keltiäinen ja Härjänoja koillisessa. Kylän alueella, Somerniemen Kirkonkulmalla sijaitsee Somerniemen kirkko.

Palveluja ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirun Risukasan nummi

Vuonna 1815 valmistunut puinen Somerniemen kirkko ja 1700-luvulla rakennettu kellotapuli ovat kauniilla paikalla Painiojärven rannalla.[2]. Kirkon naapuriin Kirkonkulmalle, lähelle Helsingintietä sijoittuvat myös Somerniemen seurakuntatalo[2], Somerniemi-seuran kesäisin avoinna pitämä Somerniemen kesätori[3] ja ravintola Punainen lumme[4]. Näistä noin kilometrin länteen, Keltiäisiin vievän tien varrella on Ämyrin tanssilava, jota ylläpitää Somerniemen VPK[5].

Paikallisena nähtävyytenä kylässä on Äyräsnummella, Keltiäisistä Jakkulaan johtavan tien varrella Risukasa[6], johon liittyvän tarinan mukaan onnettomuus kohtaa ohikulkijaa, joka risukasan sivuuttaessaan ei jätä siihen risua[7][8][9].

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän luontoa hallitsevat Someron ja Paimionjoen vesistön suurin järvi Painio sekä siihen etelässä rajoittuva, Kolmanteen salpausselkään kuuluva Äyräsnummi. Äyräsnummella sijaitsee muun muassa Ämyrin tanssilava, jolta Painiolle avautuva näkymä on kaunis ja sai 1950-luvulla järjestetyssä Lounais-Hämeen maisemakilpailussa toisen palkinnon. Äyräsnummeen rajoittuvat seutukaavassa suojelualueiksi merkityt Jyrkkälampi Ämyrin luona ja Likolampi siitä itään, ja suojeluvarauksella seutukaavaan on merkitty myös Painion Marjasaari Somerniemen kirkon luona.[10][11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallinen Härjänlahden kylä on sijainnut Painionjärven itäisimmän lahden etelärannalla lähellä nykyistä Keltiäisiin johtavaa tietä. Nimistöntutkijoiden mukaan lahden vanha nimi on luultavasti ollut Härjänlahti, josta kylä näin olisi saanut nimensä. Isossajaossa kylä on ollut omana jakokuntanaan.[12] Kylän vanhoja taloja ovat olleet Hurri, Hiiska ja Suupus, joista kaksi viimeksi mainittua olivat läheisen Palikaisten kartanon augmentteja ja olivat vuodesta 1761 kartanon omistuksessa. Vuonna 1853 myös kolmas talo, Hurri liitettiin Palikaisiin ja talot yhdistettiin Toivoniemi-nimiseksi tilaksi, joka vielä nykyäänkin sijaitsee kylän historiallisella tontilla Painiojärven rannassa.[13]

Tunnettuja kyläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerniemen Kirkonkulmalla Härjänlahden kylässä ovat vuodesta 1975 asuneet kirjailijat Kaari Utrio ja Kai Linnilä.[14] Härjänlahdelta oli kotoisin myös kansanedustaja ja ministeri Aleksi Aaltonen (1892–1956).[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. a b Toimitilat Somero.net. Someron seurakunta. Viitattu 13.3.2010.
  3. Kesätori Someron kaupunki. Viitattu 13.3.2010.
  4. Ravintola Punainen Lumme Ravintola Punainen Lumme. Viitattu 13.3.2010.
  5. Tanssilava Ämyri - Somermiemi Somerniemen VPK. Viitattu 13.3.2010.
  6. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2010.
  7. Virtaranta, Pertti: Someron murrekirja, s. 229. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.
  8. Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 11. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7.
  9. Paholaisen tienristeys – Devil’s crossroads Geocaching.com. Viitattu 13.3.2010.
  10. Jyrkkälammi–Likolammi Someron kaupunki. Viitattu 16.3.2010.
  11. Moronperän marjasaari Someron kaupunki. Viitattu 16.3.2010.
  12. Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 183. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
  13. Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 44-49. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
  14. Kärki 2008: 95.
  15. Kärki, Manu: Aleksi Aaltosen syntymästä 120 vuotta. Somerniemen kesätori. Somerniemeläisen juhlanumero kesällä 2012, 2012, s. 6-7. Somero: Somerniemi-Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]