Lautela
Lautela on kylä Somerolla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 110, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan kahdenneksikymmenenneksikolmanneksi suurimman.[1] Lautelan naapurikyliä ovat Somerolla Terttilä ja Kaskisto.[2] Salon puolella Kiikalassa naapurikyliä ovat Hirvelä, Rekijoki ja Satakoski.[3] Lautela on vanhastaan kuulunut viereisen Terttilän kyläkeskuksen vaikutusalueeseen ja Lautelasta käytiin vuoteen 2016 asti koulua vuonna 1895 perustetussa Terttilän koulussa.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lautelan kautta kulkevat Somerolta Kiikalaan johtava yhdystie 2410 (osoiteniminä Somerolla Terttiläntie ja Lautelantie) sekä siihen Perttelin suunnasta yhtyvä yhdystie 2403 (osoitenimenä Somerolla Terttiläntie).[4]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lautelan halki virtaa naapurikylän Terttilän suunnasta Uskelanjokeen Kiikalan puoleisessa naapurikylässä Rekijoella yhtyvä Uskelanjoen latvahaara Terttilänjoki. [5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääni- ja seurakuntajaon muutoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historialtaan Lautela on yhdessä eteläsomerolaisen naapurikylänsä Terttilän, Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen sekä lounaissomerolaisten Talvisillan, Häntälän, Syvänojan ja Kerkolan kanssa yksi niistä kylistä, jotka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[6] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[7]
Kylän alueen muutoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun isonjaon yhteydessä vuonna 1805 oli perustettu Lautelan kylän takamaalle Kiikalan rajalle Lähijoen ja Leikkilän uudistalot, muodostettiin nämä vuonna 1841 uudeksi Satakoski-nimiseksi kyläksi. Kun muu osa Etelä-Somerosta vuonna 1870 siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin, jätettiin Lautelasta vuonna 1841 erotettu Satakosken kylä osaksi Turun ja Porin lääniä ja siitä tuli samalla myös kirkollisesti osaksi Kiikalaa.[8]
Talojen ja kulttuuriympäristön historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isossajaossa Lautela oli samaa jakokuntaa viereisen Terttilän kylän kanssa.[9] Lautelan kylän kantatataloja isonjaon ajankohtana ovat olleet Räyhä, Mattila, Heikkilä, Niku, Paakka ja Pentti. Lisäksi isossajaossa 1805 muodostettiin kruunun uudistaloiksi edellä mainitut Lähijoki ja Leikkilä, jotka sittemmin siirrettiin osaksi Kiikalaa.[10]
Lautelan kylän kantataloista kylän historiallisella tontilla nykyisen Terttiläntien varrella sijaitsee edelleen maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä Räyhän talo. Kauemmas kylätontilta siirtyneitä, vielä olemassa olevia kylän vanhoja kantataloja ovat maisemallisesti ja rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden muodostava Mattila, maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittäväksi arvioitu Kylä-Pentti, historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän, hyvin säilyneen kokonaisuuden muodostava Tuohimäki sekä Paakan osatalo Vähä-Paakka.[11] Taloista Tuohimäki eli Tuohi-Pentti on erotettu Pentistä 1800-luvulla, ja siihen on yhdistetty 1910-luvulla puolet Nikusta ja isompi puolisko Paakasta.[12] Kylä-Penttiin liitettiin ainakin 1890-luvulla Heikkilä.[13] Nikun toinen puolikas on nimeltään Uutela.[10]
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Lautelan taistelun muistomerkki
Lautelassa käytiin osana Suomen sisällissotaa vuonna 1918 Lautelan taistelu. Sen muistoksi pystytettiin vuonna 1939 Lautelan taistelun muistomerkki, jossa olevan reliefin on suunnitellut kuvanveistäjä Felix Nylund.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ Lehtonen 1990:505.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 04 Terttilä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
- ↑ Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.12.2009.
- ↑ Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
- ↑ Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
- ↑ Oja, Aulis: Asutuksen vaiheet, s. 75. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
- ↑ Oja, Aulis: Someron historia vuoteen 1540, s. 24. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
- ↑ a b Lehtonen 1990: 333-334.
- ↑ Lehtonen 1990: 333-341.
- ↑ Lehtonen 1990: 340.
- ↑ Lehtonen 1990: 337.
- ↑ Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 136. Suomen mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4.
| ||||||||||||||||||