Hirsjärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kylästä Somerolla. Muista merkityksistä katso Hirsjärvi (täsmennyssivu).

Hirsjärvi on kylä, postinumeroalue ja aiempi koulupiiri Somerolla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 157, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron viidenneksitoista suurimman kylän[1].

Sijainti ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirsjärvi sijaitsee Paimionjoen vesistöön kuuluvaan Hirsjärven kahden puolen. Sen naapurikyliä ovat Kivisoja, Ylenjoki ja Ihamäki lännessä, Pajula pohjoisessa sekä entisen Somerniemen kunnan kylistä Palikainen ja Oinasjärvi idässä ja Kaskisto etelässä.[2] Kylässä toimi vuosina 1902–1992 Hirsjärven koulu järven pohjoisrannalla.[3][4] Järven etelärannalla Kääntelässä, Helsingintien (seututie 280) varrella oli posti ja aiemmin myös kauppa.[5]

Historia ja kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historialtaan Hirsjärvi on kartanokylä, joka on kokonaisuudessaan koostunut 1610-20-luvuilla perustetusta, alkujaan Munck-suvulle kuuluneesta Hirsjärven kartanosta. Hirsjärven kylän kanssa samaa jakokuntaa ovat olleet viereinen Kivisojan kylä Hirsjärven rannalla ja Ylenjoen kylä Hirsjärveen laskevan Virkaanjoen varrella. Vuonna 1691 kartano jaettiin kahteen osaan: Kartanoon ja Vanhalaan eli Söderkullaan. Näistä viimemainittu jaettiin edelleen vuosina 1894-95, jolloin osien nimiksi tulivat Vanhala ja Söderkulla eli Seeteri. Kartanoista Hirsjärven ja Vanhalan taloskeskukset sijaitsevat järven pohjoispuolella, Seeteri järven eteläpuolella.[6] Vuoteen 1840 Munck-suvulle kuuluneen Hirsjärven kartanon hyvin säilynyt miljöö on historiallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä, ja Seeteri ja Vanhala ovat maisemallisesti ja historiallisesti merkittäviä. Kaksi ensinmainittua on merkitty myös seutukaavaan suojelukohteiksi, ja suojelukohde on myös Seeterin syytinkiasumukseksi 1800 luvulla erotettu maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä Viikin huvila.[7]

Tunnettuja hirsjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien Munck-suvun jäsenten ohella tunnettuihin hirsjärveläisiin ovat kuuluneet Someron nimismiehenä ja kruununvoutina toiminut Söderkullan eli Vanhalan omistajan poika Adolf Wilhelm Lindeström (1819-1894), joka on tullut tunnetuksi Zachris Topeliuksen Finland framställdt i teckningar -teoksen yhtenä kuvittajana.[8] Vuosina 1948-1970 Hirsjärvellä toimi kansakoulunopettajana lastenkirjailija Ester Ahokainen (1907-1989). 1900-luvun kenties kuuluisin hirsjärveläinen on laulaja Rauli "Badding" Somerjoki (1947-1987)[9]. Viime vuosikymmenten hirsjärveläisistä tunnettuja ovat muiden muassa Hirsjärven kylässä asunut graafikko Heikki Paakkanen[10] ja Hirsjärven postinumeroalueella Palikaisten kylässä sijaitsevan Palikaisten kartanon isäntänä pitkään toiminut professori Johan Gullichsen.

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän nähtävyyksistä kartanot ovat yksityiskäytössä. Muista nähtävyyksistä tunnetuin lienee Rauli Somerjoen muistokohteena kesäisin avoinna pidettävä Baddingin kioski Paratiisi, aiempi Somerjoen kioski, jonka tulevan laulajan vanhemmat perustivat 1960-luvun alussa lisänsion lähteeksi Helsingintien varteen. Alkuperäinen kioski oli toiminnassa vuosina 1962-1975 ja laulajan muistokohteeksi se avattiin vuonna 1997.[9][11] Lähellä kioskia sijaitseva Seeterin kartano toimii maatilamatkailuyrityksenä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7.
  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. Lehtonen 1990: 180, 505.
  3. Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Someron kunta, Somero, s. 62.
  4. Kärki 2008: 168.
  5. Lehtonen 1990: 186.
  6. Lehtonen 1990: 177-180, 182-183, 190-192.
  7. Lehtonen 1990: 182-183, 190-193.
  8. Lehtonen 1990: 193.
  9. a b Heikki Metsämäki ja Juha Miettinen: Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut. Sputnik, 1996. ISBN 951-97431-0-3.
  10. Komu, Eija: Leppoisa mutta terävähampainen takametsäläishippi. Somero, 12.7.2011, 86. vsk, nro 52, s. 7.
  11. Kärki 2008: 88.
  12. Seeterin maalaiskartano ja vuokrahuvilat Seeterin maalaiskartano. Viitattu 21.9.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]