Saarentaka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo kylästä Somerolla. Saarentaka (Zaostrovje) on myös rautatieliikennepaikka Muurmannin radalla Venäjällä.

Saarentaka on kylä ja entinen koulupiiri Somerolla, pari kilometriä Someron keskustaajamasta länteen. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 66, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 30. suurimman.[1] Saarentaan naapurikyliä ovat Kimala lännessä ja Härkälä idässä sekä Rautela ja Pappila pohjoisessa.[2]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän alue rajoittuu pohjoisessa Paimionjoen vesistöön kuuluviin Saarentaanjärven ja Rautelanjärveen, joiden välissä aiemmin sijaitsi nyttemmin ruopattu Rautelankoski. Kosken ympäristö on harjumaastoa, joka ennen kosken ruoppausta ja 1970-luvulla alkanutta soranottoa oli tunnettu luonnonkauneudestaan.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isossajaossa Saarentaka oli omana jakokuntanaan[4] mutta on aiemmin muodostanut jakokunnan yhdessä viereisten Härkälän, Harjun ja Lammin kanssa, ja vielä varhemmin samaan jakokuntaan ovat saattaneet kuulua myös vesistön pohjoispuolisten Joensuun ja Jaatilan tilukset.[5] Harjun, Lammin, Härkälän ja Saarentaan yhteisessä omistuksessa oli vielä isonjaon ajankohtaan asti Laitiaistenmaan takamaapalsta Tammelan rajalla.[6]

Saarentaan kylän vanhoja taloja ovat olleet Klemelä, Anttila, Erkkala ja Hurra. Näistä Erkkala ja Anttila liitettiin jo 1700-luvulla naapurikylässä Härkälässä sijainneesen Härkälän kartanoon ja vanhalla kylätontilla nykyisten Saarentaantien ja Kimalan rantatien risteyksessä sijainnut Klemelä purettiin 1980-luvulla, mutta Hurra on vielä olemassa Saarentaanjärven länsipäässä hiukan länteen paikalta, jossa se oli jo isonjaon kartassa kylän rintapeltojen länsipäässä.[7]

Vuosina 1930–1966 kylässä toimi Saarentaan kansakoulu.[8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. Lehtonen 1990: 505.
  3. Horila, Tapio: Vastinetta nimimerkki Matille. Somero, 3.2.1981. (Julkaistu myös teoksessa: Horila, Tapio: Lehtori ja hänen syrjähyppynsä. Kirjoituksia kansanperinteestä ja kotiseututyöstä, äidinkielestä, ihmisistä, s. 345-346. Somero: Somero-seura, 1990. ISBN 952-90-2450-9. )
  4. Lehtonen 1990: 417.
  5. Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 259. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
  6. Oja, Aulis: Paikkakunnan asutushistoriaa, s. 23. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: Forssan kirjapaino Oy, 1949.
  7. Lehtonen 1990: 416-417.
  8. Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Someron kunta, Somero, s. 62.
  9. Nuotio, Olli: Saarentaan koulu 1930-1966 Olli Nuotio. Viitattu 24.6.2014.