Syvänoja (Somero)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Syvänoja on kylä Somerolla Varsinais-Suomen maakunnassa. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 18, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 44. suurimman.[1] Syvänojan naapurikyliä Somerolla ovat Kerkola lännessä, Häntälä idässä sekä Jurvala, Kärilä, Ryhtä ja Kimala pohjoisessa.[2]

Yhdistystoiminta, palvelut ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvänoja kuuluu yhdessä lounaissomerolaisten Talvisillan ja Kerkolan kanssa Häntälän postinumeroalueeseen, ja kylissä toimii Lounais-Someron kyläyhdistys.[3] Kylän kautta kulkee Kerkolasta Häntälään johtava paikallistietasoinen yhdystie Kerkolantie.[4][5]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän luonnonympäristöä hallitsevat Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvahaarat, jotka ovat uurtaneet ympäröivään savitasankoon syviä rotkolaaksoja. Paikallisesti nämä tunnetaan nimellä Häntälän notkot ja ne muodostavat Someron Kerkolan, Syvänojan, Häntälän ja Talvisillan kylissä arvokkaan perinnebiotooppialueen, joka jatkuu kaakossa myös Kiikalan ja Perttelin alueelle Salossa ja kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan.[6][7] Notkojen ulkopuolella savitasangosta pistää esiin kalliosydämisiä moreenimäkiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvänoja on yhdessä viereisten Kerkolan, Häntälän ja Talvisillan, eteläsomerolaisten Lautelan ja Terttilän sekä Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kanssa yksi niistä kylistä, jotka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[8] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[9]

Syvänojan kylän vanhoja kantataloja ovat olleet Sonni ja Manni, joiden osataloja ovat Ali-Sonni, Yli-Sonni, Iso-Manni ja Vähä-Manni. Kylän vanhalla tontilla nykyisen Kerkolantien varressa taloista ovat vielä Iso-Manni ja Ali-Sonni.[10]

Kirjalliset viittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän taloista Sonni yhdessä somerolaisten Sylvänän Jallin ja Vilukselan Vitkan sekä somerniemeläisen Viuvalan Pispan kanssa mainitaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä osana Eeron Jouluyönä laulamaa laulua.[11][12] Romaanissa viitataan näiden ohella myös eräisiin somerolaisiin henkilöihin.[12] Näistä Kivi lienee kuullut Somerolta kotoisin olleelta ystävältään Axel Wiensiltä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. Lehtonen 1990: 505.
  3. Tervetuloa! Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  4. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  5. Kartat ja reitit Eniro. Viitattu 19.12.2009.
  6. Torkkomäki, Matti: Häntälän notkot. Somero: Lounais-Someron kyläyhdistys, 1998. ISBN 952-90-9918-5.
  7. Rekijokilaakso Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 29.8.2015.
  8. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  9. Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
  10. Lehtonen 1990: 440-441.
  11. Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 142. ilmestynyt ensimmäisen kerran 1870. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16671-9.
  12. a b c Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 13. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7.