Someron keskustaajama

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Someron keskustaajama

Someron keskustaajama

Koordinaatit: 60°37′45″N, 23°30′50″E

Valtio Suomi Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Seutukunta Salon seutukunta
Kunta Somero
Pinta-ala
 – Maa 11,32 km²
Väkiluku 5 074
 – Tiheys 425,1 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2011 mukaiset.[1]


















Someron kaupungintalo.
Joensuuntietä keskustassa.
Joensuuntien alkupäätä.

Someron keskustaajama on Someron kaupungin ainoa taajama. Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan taajamassa on 5 074 asukasta ja sen pinta-ala on 11,32 neliökilometriä,[1] joten taajaman väestötiheys on 425,1 asukasta neliökilometriä kohti. Keskustaajama sijaitsee kokonaisuudessaan Someron kaupungin alueella. Taajaman ulkopuolella asui vuoden 2011 lopussa 4 117 henkilöä ja 77 asukkaan asuinpaikka oli tuntematon,[2] joten keskustaajamassa asui 54,7 prosenttia niistä Someron asukkaista, joiden asuinpaikka on tiedossa.

Someron keskustaajamassa risteävät kantatie 52, seututiet 280 ja 282 sekä yhdystiet 2802 ja 2810.

Näistä yhdystiet 2802 ja 2810 ovat osa historiallista Hämeen Härkätietä ja muodostivat ennen nykyisen valtatien rakentamista osan valtatiestä 10.Nykyiset kantatie 52 ja seututie 280 muodostivat vastaavasti aiemmin osan valtatiestä 2 teiden risteyksen sijaitessa Someron Ruunalassa. Kun nykyiset valtatie 10 ja valtatie 2 rakennettiin, siirtyi valtateiden 2 ja 10 risteys Someron Ruunalasta Forssaan nykyisen Autokeitaan risteykseen.

Someron keskustan pääkatuna on Joensuuntie ja läpiajoväylänä toimii Helsingintie. Keskustaajaman lähistöllä sijaitsevia järviä ovat Hirsjärvi ja Kirkkojärvi.

Asuinalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajaman asuinalueita ovat muiden muassa[3][4]

Keskustaajaman kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Someron keskustaajama alkoi muodostua jo 1800-luvulla Someron Joensuun kylän ympärille, mistä se laajeni 1900-luvun aikana viereisten Ruunalan, Pappilan, Jaatilan, Lammin, Harjun ja Härkälän kylien alueille.[5] 2000-luvulla keskustaajamaan luetaan myös aiemmin omaksi taajamakseen määritelty Kultela.[6]

Vuonna 2011 Paikallislehti Somero julkaisi maarekisterikylien väkiluvut vuoden 2010 lopun tilanteen mukaan.[7] Seuraavassa on lueteltu ne kylät, joiden alueelle Someron keskustaajama likimain ulottuu.

Kylä Väkiluku (31.12.2010)
Harju &&&&&&&&&&&&0410.&&&&00410
Härkälä &&&&&&&&&&&&0202.&&&&00202
Jaatila &&&&&&&&&&&&0889.&&&&00889
Joensuu &&&&&&&&&&&02303.&&&&002 303
Kultela &&&&&&&&&&&&0239.&&&&00239
Lammi &&&&&&&&&&&&0441.&&&&00441
Pappila &&&&&&&&&&&&0780.&&&&00780
Ruunala &&&&&&&&&&&&&069.&&&&0069
Yhteensä &&&&&&&&&&&05333.&&&&005 333

Taajaman lähialueen kulmakuntia taajaman ulkopuolella ovat muiden muassa Pikku-Joensuu Joensuun kylässä ja Pälikönkulma Härkälän, Harjun, Ihamäen ja Terttilän kylissä[3].

Taajaman kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenteellisesti edullisen sijaintinsa takia Someron keskustaajaman ytimenä vielä nykyäänkin oleva Joensuun kylä alkoi muodostua ympäristönsä kaupalliseksi keskukseksi jo 1800-luvun alkupuoliskolla, jolloin kylään alkoi sijoittua ensin käsityöläisiä ja sitten säätyläisiä ja 1800-luvun puolivälistä alkaen myös teollisuutta, kuten villakehräämö, nahkurinverstas, viinapolttimo ja höyrysaha. Jo 1800-liuvulla Joensuussa oli myös lennätin ja kolme maakauppaa. 1900-luvulla asutuksen ja elinkeinotoiminnan keskittyminen Joensuuhun ja nyt myös jo sen lähikyliin jatkui ja perustettiin muun muassa Someron ensimmäinen kansakoulu, joka sijoittui Kirkonmäelle läheiseen Harjun kylään, ja myöhemmin säästöpankki, osuuskauppoja, meijeri, puhelinkeskus ja seurataloja. 1900-luvun aikana taajama laajeni edelleen Joensuun kylästä viereisiin Lammin, Harjun, Jaatilan, Härkälän, Ruunalan ja Pappilan kyliin. Taajaman pääväylänä oli jo 1920-luvulla Joensuuntie, jonka varressa vanhin liikekeskus sijoittui tien eteläpäähän Lammin sillan luo ja uudempi tien pohjoispäähään Ruunalan risteykseen; lopulta nämä kaksi liikekeskustaa kasvoivat yhteen.[5]

1950-luvulla Someron keskustaajaman vaikutusaluetta tutkinut Someron yhteiskoulun rehtori Pertti Viitanen totesi Someron keskustaajaman vaikutusalueen tuolloin ulottuneen lännessä Hämeen härkätien suunnassa paitsi naapurikuntaan Koskelle myös vielä jonkin matkaa Marttilan puolelle. Ypäjästä kuuluivat Someron vaikutuspiiriin alueet Forssan ja Loimaan välisestä maantiestä etelään olevat alueet, mutta Jokioisista vain kapea kaista kuntien rajalla Luodesuon kulmakunnalla. Tammelasta asiointia Someron suuntaan oli lähinnä Someroon lounaassa rajoittuvista Torron ja Letkun kylistä, jotka kuitenkin pääasiallisesti suuntautuivat liikenteellisesti Forssaan. Sen sijaan Someron läntinen naapurikunta Somerniemi kuului Someron vaikutusalueeseen kokonaisuudessaan, ja varsinkin Somero-lehti levisi myös Somerniemen itäisen naapurikunnan Pusulan puolelle aina Portaan ja Pusulan väliselle maantielle saakka, samoin kuin Someron vaikutuspiiriin kului Nummen kunnan pohjoisin, Somerniemeen kaakossa rajoittuva osa. Etelässä Someron vaikutusalue kattoi suurimman osan Kiikalaa Kiikalan kirkonkylän eteläpuolelle asti, Perttelin Haalin, ja vielä myös suurimman osan Kuusjoen kuntaa.[8]

Vuoden 1960 väestönlaskennassa taajaman nimeksi ilmoitettiin kunnan nimen Somero alapuolella pelkästään Kirkonkylä. Tuolloin taajamassa oli 2 720 asukasta pinta-alan ollessa 7,1 km². Lisäksi Somerolla sijaitsi Kultelan taajama, jossa oli 254 asukasta ja jonka pinta-ala oli 2,2 km². Someroon liitetyllä Somerniemellä ei ollut lainkaan taajamia.[9] Vuoden 1970 väestönlaskennassa käytettiin nimeä Kirkonkylä (Somero) ja Kultelan nimi pysyi ennallaan. Kirkonkylän taajamassa oli vuoden 1970 väestönlaskennan mukaan 3 213 asukasta ja Kultelassa 225 asukasta. Kummankin taajaman pinta-ala oli täsmälleen sama kuin 10 vuotta aikaisemmin.[10]

Vuoden 1990 väestönlaskennassa oli edelleen käytössä nimi Kirkonkylä (Somero). Tällöin taajaman väkiluku oli noussut 5 193 asukkaaseen ja taajaman pinta-ala oli jo 12,7 km². Kultelaa ei mainita vuoden 1990 luettelossa enää omana taajamanaan.[11] Vuoden 1995 väestönlaskennassa, kun Somero oli muuttunut kunnasta kaupungiksi, taajamasta käytettiin nimeä Someron keskustaajama. Tuolloin taajaman väkiluku oli 5 275 henkeä ja pinta-ala 13,1 km².[12]

Paikallisena nimityksenä Someron keskustaajamalle on sen suurimman kylään mukaan Joensuu.[8] Koska Someron kirkko ei sijaitse Someron keskustaajaman jo 1800-luvulla muodostaneessa Joensuun kylässä vaan nykyisen, pääasiassa vasta 1900-luvun aikana Joensuun naapurikyliin laajentuneen keskustaajaman reunalla Kirkonmäellä, nimitystä "Someron kirkonkylä" ei ole paikallisesti koskaan käytetty.

Vuonna 2005 taajamassa oli 5 278 asukasta.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  2. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  3. a b Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 8.1.2010.
  4. Peruskartta 1:20 000. 2024 05 Somero. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  5. a b Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 228-229. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
  6. Lounaispaikka Lounaispaikka. Viitattu 19.12.2012.
  7. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  8. a b Nietosvaara, Aarno: Someron yhteiskoulu 1927-1967, s. 9-10. Somero: Somerpaino, 1967.
  9. Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963.
  10. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976.
  11. Taajamat 1990. Väestölaskenta 1990: Osa 11. Helsinki: Tilastokeskus, marraskuu 1992. ISBN 951-47-6528-1.
  12. Taajamat 1995. Väestölaskenta 1995: Osa 4. Helsinki: Tilastokeskus, 1997. ISBN 951-727-322-3.
  13. Tilastolliset taajamat 2005. Tilasto (julkaisematon aineisto). Helsinki: Tilastokeskus, 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lounaispaikka (YKR-taajamarajaukset vuosilta 1980, 1990, 2000 ja 2009 aineistossa Yhteiskunta > Asuminen ja rakentaminen)