Vehmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Juvalla olevaa kylää käsittelee artikkeli Vehmaa.
Vehmaa
Vemo
Vehmaa.vaakuna.svg Vehmaa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Vehmaan kirkko.
Vehmaan kirkko.
Sijainti 60°41′10″N, 021°42′50″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Hallinnollinen keskus Vinkkilä
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 192,09 km²
266:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 202,09 km²
282:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 188,84 km²
– sisävesi 3,25 km²
– meri 10,00 km²
Väkiluku 2 313
249:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 12,25 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 27,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 22,25 %
kolmanneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 7,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Ari Koskinen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Muut
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP

9
4
3
3
2
www.vehmaa.fi

Vehmaa (ruots. Vemo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vakka-Suomen seutukunnan sydämessä, ja sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki. Kunnalla on runsaasti järviä ja hiukan merenrantaa. Vehmaa on vanhastaan tunnettu graniitistaan, jota louhii nykyään Suomen Kiviteollisuus. Kunnassa on myös erittäin runsaasti sikataloutta, minkä vuoksi sika on otettu jopa kunnan nimikkoeläimeksi.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaan kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa. Sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki, etelässä kunnanrajalta alkaa merialue. Vehmaan maisemaa hallitsevat pellot ja järvet.[9]

Vehmaalla on kaikkiaan 22 järveä, joista suurimmat ovat Ahmasvesi, Vihtijärvi ja Maarjärvi.[10]

Vehmaalla on kaksi Natura-kohdetta: Kivijärven metsät, joissa on vanhan metsän laikkuja, ja Ahmasvesi, murtovesilajeja kasvava entinen merenlahti, josta nykyisin johtaa noin 2 kilometrin pituinen uoma mereen.[11]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ane, Antola, Ennyinen, Gunnila, Haapanala, Heikola, Hermula, Hiedo, Hietajärvi, Hilleinen, Himoinen, Hinnuri, Huruinen, Huukainen, Ilmarinen, Inkurinen, Irjala, Isoalho, Kaipinen, Kaivoinen, Karaluoto, Karintaka, Kaukola, Kauramäki, Kesoinen, Ketto, Kiikoinen, Kiima, Kiimkallio, Kirkkomäki, Kirkonkylä, Kivijärvi, Korpi, Koski, Krookkinen, Kupusjärvi, Kuulila, Lahdenranta, Lahdinko, Laittinen, Lallinen, Lammi, Lautanala, Lempiö, Ludila, Maarjärvi, Maitila, Manterkaisti, Mylly, Nakkila, Nuhjala, Oja, Pankkio, Papala, Pappila, Piettinen, Piiloinen, Pitkiskallio, Pullila, Pummainen, Puosta, Puotila, Putta, Pyöli, Rahikkala, Rahkmala, Rautila, Reinilä, Revo, Riihivainio, Riittiö, Ristinkylä, Rokainen, Saarikkala, Salo, Seipsaari, Sillankorva, Soinila, Takala, Tanila, Tarvola, Taskala, Tommila, Tuomarla, Tuomoinen, Uhlu, Ukkila, Vahilainen, Vallila, Vanhakylä, Varttainen, Vihtjärvi, Viiainen, Viljainen, Vilu, Vinkkilä, Ylikylä, Ylöjärvi, Yötiö.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Vehmaalla oli 2 316 asukasta, joista 1 081 asui taajamissa, 1 218 haja-asutusalueilla ja 17 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vehmaan taajama-aste on 47,0 %.[12] Vehmaan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Vinkkilään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 081 asukasta.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 719 työpaikkaa. Niistä 19% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 57% palveluissa ja 21% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3%).[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Markku Salonen ja kaksi sika-alan yritystä: Vehmaan Haikara ja Piglauri.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vehmaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 951
1985
  
2 844
1990
  
2 777
1995
  
2 634
2000
  
2 539
2005
  
2 464
2010
  
2 378
2015
  
2 276
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vehmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vehmaan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[18] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[19] sekä herännäisyys[20].

Kuuluisia vehmaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lanttulaatikko, tirrikastike ja pullapitkosta kuivatut kahvileipäkorput.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Vehmaa Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Laura Myllymäki: Sikamainen juttu. Vakka-Suomen Kesä 2009, 2009, s. 3. Vakka-Suomen Sanomat.
  9. Vehmaa Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  10. Vehmaa Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  11. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  14. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  15. Alueen Vehmaa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  17. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  19. Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 7.11.2011.
  20. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 7.11.2011.
  21. Kerttula-Rantanen, Raija: Lavastaja Metti Nordin kokoaa äitinsä Outi Heiskasen elämäntyötä näyttelyksi. Helsingin Sanomat, 7.9.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.7.2018.
  22. Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
  23. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 31. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]