Kalanti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalanti
Kaland
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Uusikaupunki
Kalanti vaakuna.svg Kalanti.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°49′01″N, 021°33′33″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Kuntanumero 209
Hallinnollinen keskus Kalanti
Perustettu 1411
Kuntaliitokset osa Laitilaan (1917), osa Uudenkaupungin maalaiskuntaan (1923)
Liitetty 1993
– liitoskunnat Uusikaupunki
Kalanti
– syntynyt kunta Uusikaupunki
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1992)
– maa 200,8 km²
Väkiluku 3 846  [2]
(31.12.1992)
väestötiheys 19,09 as./km²
Männäisten ruukki Kalannissa

Kalanti (ruots. Kaland, vuoteen 1936 Uusikirkko Tl[3], ruots. Nykyrko[4]) on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Kunnan pinta-ala oli 178 km², ja vuonna 1993 siellä asui 3 846 asukasta[2]. Kalannin harmaakivikirkko on valmistunut 1400-luvulla[5]. Alueella on myös Männäisten vanha markkinapaikka ja ruukki Sirppujoen varrella.

Kirjallisissa lähteissä Kalanti mainittiin ensi kerran jo 1316, Kalenningiatekt (Kalannin tahtoma),[6] itsenäisenä pitäjänä se ehti olla vuodesta 1411 asti. Naapurikunnat olivat Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki ja Vehmaa. Kalanti liitettiin vuonna 1993 Uuteenkaupunkiin.

Vuonna 1756 Kalannista käynnistyi Lounais-Suomen alueella voimakkaasti vaikuttanut kansanherätys, kun Liisa Erkintytär koki voimakkaan herätyksen.[7]

Kalannin muinaispitäjästä kertoo kirja Muinainen Kalanti ja sen naapurit.

Kalannin perinneruuaksi valittiin 1980-luvulla prossakka eli perunalaatikko sekä kuoritusta maidosta ja ohrajauhosta tehty leivonnainen, kalttiainen.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alsila (Alsböle)
  • Elkkyinen (Älgnäs)
  • Hakoinen
  • Hallu
  • Halola
  • Harikkala
  • Haudo
  • Haudonsaari
  • Hyyninen
  • Häähä
  • Inhamo
  • Jaakkolankorpi

  • Kahlonen
  • Kainu
  • Kaivola
  • Kallela
  • Kaskinen
  • Katina
  • Kaukola
  • Kinko (Kingo)
  • Korvenkylä/Korpi (Skogsby)
  • Kuuantaka
  • Kylähiisi
  • Kytämäki

  • Lahti
  • Maurumaa
  • Männäinen
  • Orivo
  • Palsa
  • Paulähde
  • Pehto
  • Petes
  • Pettänen
  • Piitorauma
  • Putta
  • Pyrrilä

  • Ridanala
  • Ruonanperä
  • Saarnisto (Askholm)
  • Sairinen
  • Sannainen (Sannäs)
  • Santtio (Sandö)
  • Siivola
  • Siivottu
  • Siuttila
  • Sundholm
  • Suontaka
  • Suurikkala

  • Taipale
  • Tammisto
  • Tuorlahti (Torlax)
  • Tynki
  • Uussaari
  • Vahterus
  • Varhela
  • Varjoranta
  • Vellua
  • Viisola
  • Villilä
  • Vestiö

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1992 (PDF) (sivu 50) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. a b Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.1992 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  4. Ändringar av kommunnamn Väestörekisterikeskus. Viitattu 26.12.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  5. Kalannin kirkko, esite, Uudenkaupungin seurakunta
  6. Muinainen Kalanti ja sen naapurit, 2003, Veijo Kaitanen, Esa Laukkanen ja Kari Uotila
  7. Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  8. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 20. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaitanen, Veijo & Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): Muinainen Kalanti ja sen naapurit: Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-289-1.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.