Raisio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Raision kaupungista. Raisio Oyj:stä on erillinen artikkeli.
Raisio
Reso
Raisio.vaakuna.svg Raisio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Raisio idästä, ohikulkutieltä nähtynä.
Raisio idästä, ohikulkutieltä nähtynä.
Sijainti 60°29′10″N, 022°10′10″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Hallinnollinen keskus Varppeenseutu
Perustettu 1292
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1974
Pinta-ala ilman merialueita 49,36 km²
304:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 50,06 km²
307:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 48,76 km²
– sisävesi 0,60 km²
– meri 0,70 km²
Väkiluku 24 174
43:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 495,8 as./km² (30.4.2018)
– väestönkasvu 0,18  % (31.1.2009)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,7 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 21,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 91,8 %
ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 6,7 %
Kunnallisvero 19,75 %
252:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 9,6 % (2013) [6]
Kaupunginjohtaja Ari Korhonen[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[8]
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Kesk.
 • KD
 • RKP

13
11
6
4
4
3
1
1
www.raisio.fi

Raisio (ruots. Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 24 174 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 50,06 km², josta 0,60 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 495,78 asukasta/km². Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku.

Ensimmäinen maininta Raisiosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Paikkakunnan väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 24 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden vaikutuksesta.

Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun kehätien eli kantatien 40 Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision kirkko pohjoisesta nähtynä.

Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevassa testamentissa, jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta.[9]

Raisiossa on tehty arkeologisia löytöjä jo kivikaudelta. Myös rautakautisia löytöjä on runsaasti ja niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunokokoelma Kantelettareen on sisällytetty runo, jossa jättiläiset Killi ja Nalli rakentavat Raision kirkon[10]. Laajalti tunnettu suomen kielen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta Maamme-kirjasta (1875), josta käy ilmi Raision kirkon rakentaminen.

1970-luvulle asti alue oli erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti ja liitti itseensä pieneltä kunnalta alueita, ja sen koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun voimakkaaseen kasvuun – koko 1900-luvun aikana se on 11-kertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki.

Sotien jälkeen kuntaan muutti työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betonirakentaminen oli hallitsevaa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiin 2000-luvun alussa. Raisiossa järjestettiin vuoden 1997 Asuntomessut uudella Katteluksen asuntoalueella[11].

Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki. ”Raisa” lienee alkujaan viron kielinen sana – Virossa sijaitsee esimerkiksi Raesa-niminen kylä. ”Raisnik” puolestaan tarkoittaa viron kielessä suoniittyä. Näin ollen Raisiojoki merkitsi alun perin luultavasti ’suojokea’. Tätä oletusta tukee se tosiasia, että muinoin jokisuun alueella sijaitsivat laajat vesijättöalueet.

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Mylly on yksi Suomen suurimmista.

Raisio muodostaa naapurikaupunkiensa Turun ja Naantalin kanssa Varsinais-Suomen merkittävimmän kauppakeskittymän.

Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on vaikuttanut suuresti sen kasvuun. Pääelinkeinoja ovat palvelut sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Suurin työnantaja on Raision kaupunki, toisena kauppakeskus Mylly ja kolmantena Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita ja terveystuotteita. Muita suuria työllistäjiä olivat Multilift Oy, IKEA Raisio, Deltamarin Oy sekä Raision sairaala[12]. Raisio on yli 1700 yrityksen kotipaikka [13]. Raisiossa oli noin 10 000 työpaikkaa vuonna 2016 [14]. Varsinais-Suomen Auto-Center Oy oli Raisio Oyj:n jälkeen toiseksi suurin yritys liikevaihdolla mitattuna 2017 Raisiossa, kun Auto-Centerin liikevaihto oli noin 52 miljoonaa euroa vuonna 2017[15]. Pirilän Kukkatalo Oy, on Raisiossa vuonna 1994 perustettu puutarha-alan perheyritys, jolla on nykyään 5 puutarhamyymälää Etelä-Suomessa mm. Riihimäellä ja Tuusulassa[16].

Kauppakeskus Mylly on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus ja samalla kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Myös kesällä 2008 avattu Ikea houkuttelee kävijöitä Raisioon. Vuonna 2017 Raisioon avattiin Turun seudun ensimmäinen Verkkokauppa.com myymälä[17]. Raisiossa sijatsee Turun seudun ainoa Bauhaus, nimellä Bauhaus Turku [18].Raision keskustassa toimii kauppa- ja liikekeskus Raisiokeskus.[19] Raisioon avataan marraskuussa 2018 Suomen suurin HopLop [20]. Vuonna 2009 Raision Kuninkojan kaupunginosaan avattiin Gigantti Megastore ja Jysk.Vuonna 2008 Kuninkojalle avattiin K-Rauta sekä Biltema. Vuonna 2018 Raisioon avattiin Turun seudun kolmas Burger King[21]. Vuonna 2003 Raisioon avattiin Plantagen[22]. Vuonna 2013 Raision Marjamäkeen avattiin ABC-liikennemyymälä[23]. Toukokuussa 2016 Raision Kuninkojalle avattiin Power-myymälä[24].

Taloustutkimuksen vuoden 2007, sekä 2009 imagotutkimuksen mukaan Raisiolla on kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista paras imago.[25] Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan Raisiossa asuu Suomen 8:nneksi tyytyväisimmät asukkaat [26].

Vuonna 2017 Raision kaupungin talous teki noin 2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen [27]. Vuonna 2017 Raision kaupungin verotulot olivat 95,9 miljoonaa euroa [28].

Yhteisöveroa eniten maksanut yritys Raisiossa oli vuonna 2016 Raisio Oyj, joka maksoi noin 4,7 miljoonaa euroa, muita suuria yhteisöveron Raisiossa maksajia olivat Konepaja Häkkinen Oy, Kaukora Oy sekä Varsinais-Suomen Auto-center Oy[29].

Vuonna 2016 Raision työllisyysaste oli 70,7%, joka oli noin 2% korkeampi kuin koko maan [30]. Syyskuussa 2018 Raision työttömyysaste oli 7,6%[31].

Raision elinkeinorakenne 2015 [32] %
Palvelut 73,4
Jalostus 25,5
Alkutuotanto 0,1

Kulttuurikohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiolla on monia kulttuurikohteita, ja paikkakunta tarjoaa monia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungissa on uusi ja nykyaikainen Raision kirjastotalo.

Yhdessä Seinäjoen kanssa Raisio on yksi Suomen ”tangokaupungeista” – se järjesti vuoteen 2008 asti vuosittain Tangomarkkinat-tapahtuman semifinaalin.

Museo- ja kulttuurikeskus Harkko toimii Raision keskustassa talossa, joka on valmistunut Raision kunnantaloksi, mutta on palvellut myös kauppalan- ja kaupungintalona sekä kirjastona. Harkossa toimii Raision kaupungin taidemuseo ja arkeologinen osasto sekä museokauppa. Toisessa kerroksessa esiintyy talvikautena Raision teatteri ja Raision lapsi- ja nuorisoteatteri. Kesäisin toisen kerroksen tila on museon käytössä.

Vanhassa maalaistalopihapiirissä aivan Raision keskustan tuntumassa sijaitsee Friisilän verstaat, jossa toimii keramiikkatyöhuone, Taito-käsityökeskus ja luontoretkinäyttely Pajupilli.[33]

Krookilan kotiseutukeskus on vanhaa maaseutu-Raisiota esittelevä tila Inkoisten kaupunginosassa Krookilan asuinalueella. Kotiseutukeskuksessa toimii kaksi juhlatilaisuuksia järjestävää ravintolaa. Kotiseutukeskuksen pihapiirissä on myös savusauna sekä kesäteatteri, jossa esiintyy Raision teatteri.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisio kuuluu nuoreen maisema-alueeseen lounaisrannikon maisemamaakuntaan, lounaiseen viljelyseutuun. Tyypillistä on luonnonelemenntien kontrastisuus: karut kallionlaet sekä rehevät laaksot. Raisiossa sijatsee useita murroslaaksoja, niistä merkittävin on Piuhajoen laakso. Raision merkittävin joki Raisionjoki virtaa useissa eri laaksoissa esimerkiksi Raision keskusta sijoittuu lähele Raisionjokilaaksoa[41]. Temppelivuori (Raisio) on Raisiossa sijatseva näköalapaikka.

Haunisten allas on Raisiossa sijatseva vuonna 1973 rakennettu tekojärvi, joka poistettiin käystöstä vuonna 2012. Alueelle on kaavailtu julkista uimarantaa[42].

Rauhoitettuja luontoalueita Raisiossa ovat Raisionlahti, Kullanvuori ja Pähkinasaari Kuloisten kaupunginossa[43].

Raision omistamat virkistysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision kaupunki omistaa kolme virkistysaluetta rajojensa ulkopuolelta. Niistä kaksi sijaitsee Naantalissa: Luonnonmaan kesäranta 5,5 ha; ja Rymättylän Karhuluodon saari 17,5 ha. Lisäksi Raisio omistaa Kustavin Iso-Pirisholmin saaren pohjoispäästä 1,6 ha. Raision kaupungille kuului ennen myös Luonnonmaan Villan tila 54 ha[44]

Kesärannan leirikeskus on Naantalissa sijaitseva raisiolaisten virkistysalue. Keskus on ympärivuotisessa käytössä. Leirikeskuksessa on muun muassa sauna ja pukuhuonetiloja, keittiö sekä ryhmätila.[45]

Keskuksen ympäristössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet, pallo- ja leikkikenttiä, uimarata ja grillikatoksia.[46] Vuoden 2019 aikana Raision kaupunki rakentaa Kesärantaan uuden majoitusrakennuksen[47].

Puistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppiruusupuisto, joka avattiin vuonna 2000, jolloin sinne istutettiin alppiruusuja. Myös muina vuosina puistoon on istutettu uusia alppiruusulajija. Puiston koko on noin 1,4 ha[48].

Karmelinpuisto, puisto muodostuu mm. nurmialueesta ja kivilabyrintistä. Puistossa on paljon erilaisia jaloja lehtipuita kuten vaahteraa, tammea ja vuorijalavaa. Puiston koko on noin 3,8 ha[49].

Kerrolanpuisto, puistoon on istutettu mm. euroopalehtikuusta, tammia, punatammia ja metsälehmuksia. Puistossa on leikkikenttä ja pulkkarinne. Puiston koko on noin 2,6 ha[50].

Keskuspuisto, puistossa kasvaa mm. amerikanjalopähkinää, punatammea, hevoskastanjaa, metsätammea ja japanoinpihlajaa sen lisäksi joitain pensaita kuten puistosyreeniä ja dahurianalppiruusuja. Puistossa on myös lammikko sekä leikkikenttä. Puisto sijatsee Raision keskustan läheisyydessä. Puiston pinta-ala on noin 8,2 ha[51].

Lumperinpuisto, on vuosina 2004-2006 valmistunut puisto, joka sijatsee aivan Raision keskustan läheisyydessä. Puistossa kasvaa mm. Hevoskastanjoja, rusokirsikoita ja purppuraomenapuita. Puistoa ympäröi metsälehmusaita. Puisto on noin 2 ha kokoinen[52].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ely-keskus ylläpitää Liikenneviraston ohjaamana Raisiossa merkittäviä tietä kuten Nesteentie, joka on osa Turun kehätienä tunnettua kantatie 40:tä eli E18:aa ja Raisiontie[53][54]. Raision keskustan kohdalle suunnitellaan maantietunnelia, jota aletaan rakentaa aikaisintaan vuonna 2021[55]. Osassa Raisiota palvelee Turun seudun joukkoliikenneyritys Föli[56]. Turun seudulle on pitkään suunniteltu raitiotieverkkoa ja suunnitelmissa on että Raisioon tulisi kaksi ratiotie pysäkkiä ensimmäisessä vaiheessa, tavoitteena on että asiasta päätettäisiin vuoden 2019 alussa[57]. Raision läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa Valtatie 8.

Raisiossa toimii rautatie Naantalin satamaan, rautatie on tavarakuljetuksia varten ja sitä käyttää Suomen viljava Oy[58].

Etäisyyksiä eri paikkakunnille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerttulan liikuntahalli, joka sijaitsee Kerttulan urheilukeskuksessa.

Raisio tunnetaan erityisesti lentopallosta, ringetestä ja jalkapallosta. Miesten Lentopallon Mestaruusliigassa pelaa lentopallojoukkue Raision Loimu. Loimu johtaa lentopallon maratontaulukkoa, eli se on Suomen kaikkien aikojen menestynein lentopalloseura. Loimu on pelannut yhtäjaksoisesti pisimpään Suomen pääsarjatasolla ja voittanut useita Suomen mestaruuksia, joista viimeisimmän vuonna 2001. Lentopallon Suomen Cupin Loimu on voittanut vuonna 2004. Naisten jalkapalloliigassa on pelannut SC Raisio. Raision Nuorisokiekko on vuoden 2011 ringeten Suomen mestari. Lisäksi Raisiossa toimii Raision Kuula, jossa voi harrastaa yleisurheilua sekä hiihtoa, tunnetumpia Raision Kuula edustajia ovat olleet Miro Rastas, Marika Tuliniemi, Juha Aarnio (yleisurheilija) sekä Jani Sörensen. Skiteam 105 on raisiolainen hiihtoseura,jota edustaa hiihtäjä mm. Lauri Vuorinen [59].

Raisiossa toimii useita voimisteluseuroja, joista mainittavimpia ovat Raision Jumpparit, Raision Pyryt ja Flex.

Raisiossa toimii Raision Urheilijat niminen uintiseura, joka tarjoaa mm. uintikoulua. Raision Urheilijoita on edustanut useita kansallisesti ja kansainvälisesti menestyneitä uimareita kuten Jarno Pihlava, Riia-Roosa Koskelainen, Meri-Maari Mäkinen, Marena Aimonen sekä Hilla Kortetjärvi [60].

Raision Palovuoren kaupunginosassa sijatsee motocross-rata[61].

Kerttulan liikuntakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntakeskuksessa on liikuntahalli, keskusurheilukenttä, ulkokuntosali, jalkapallokenttä ja kaksi jäähallia.

Kerttulan liikuntahalli on ollut toiminnassa vuodesta 1987 asti. Sisähalli voidaan jakaa kolmeen osaan[62].

Kerttulan liikuntakeskuksessa sijatsee tenniskeskus ja ulkotenniskenttiä[63]. Kerttulan liikuntakeskuksen alueella huolletaan ja tykitetään hiihtolatuja talvisin[64].

Urheilu- ja pallokentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raision Ihalan kaupunginosassa sijaitsee valaistu tekonurmikenttä.
  • Kerttulan urheilukenttä on Raision Kerttulan kaupunginosassa sijatseva yleisurheilu- ja nurmikenttä, joka on täysimittainen (400 m) Novotan-päällysteinen rata. Radan sisäpuolella on nurmikenttä.
  • Kerttulan tekonurmikenttä on täysimittanen ja valaistu.
  • Kuloisen urheilukenttä on Kuloisen kaupunginosassa sijaitseva hiekkapintainen kenttä.
  • Raikulan pallokenttä on Varppeenseudun kaupunginossa sijatseva nurmipintainen pallokenttä. Alueella sijaitsee myös hiekkakenttä.
  • Vaisaaren pallokentät sijaitsevat Vaisaaren koulun välittömässä läheisyydessä. Molemmat kentät ovat hiekkapintaisia, ja lisäksi alueella on skeittiparkki.
  • Kaanaan pallokentät ovat Kaanaan kaupunginosassa sijaitsevat hiekkapintainen kenttä sekä Novotan-päällysteinen rata urheilukenttineen.
  • Beach volley -kenttiä on kolme Varppeen sivukadulla ja kaksi Ihalan tekonurmikentän läheisyydessä.
  • Tenniskentät sijaitsevat Kerttulan urheilukeskuksessa. Kaikki kolme siellä sijaitsevaa tenniskentää ovat massapintaisia.
  • Raisiossa sijaitsee myös 18-väyläinen Haunisten frisbeegolf-rata.[65][66]

Kuntoradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerttulan kuntorata on rata, jota voi käyttää vain lumettomina kuukausina eli kesällä, keväällä ja syksyllä. Talvella kuntoradalla on ladut. Perusreitti on noin 3 000 m, lisälenkit mukaan lukien 4 000 m.
  • Vaisaaren kuntorata on 1 700 metriä pitkä kuntorata
  • Tikanmaan kuntorata on 1 300 metriä pitkä kuntorata, joka on valaistu ja talvella se on laduttu.
  • Hepokankareen ja Vetikon ulkoilureitti on pituudeltaan noin 3 000 metriä.[67]

Uintikeskus Ulpukka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uintikeskus Ulpukka

Uintikeskus Ulpukka on Raisiossa sijaitseva uimahalli [68]. Ulpukassa on 5 uima-allasta, joista 1 uima-allas sijatsee ulkona ja loput sisätiloissa [69]. Kaksi Ulpukassa sijaitsevasta uima-altaasta ovat niin sanottuja kilpailu- harjoitus/kuntoilualtaita [70]. Ulpukassa sijatsee näiden lisäksi yksi ulkoallas, opetusallas, jossa pidetään vauvauimakoulua, sekä terapia-allas, johon laskeutuu vesiliukumäki [71]. Ulpukka palvelee tavallisesti ma-ti ja to-pe kello 6 -21, keskiviikkoisin kello 11-21 ja viikonloppuisin kello 11-18, huomioi että aikataulut eivät pidä paikkansa erityisinä juhlapäivinä esim. uutenavuotena. [72] Ulpukassa on myös muitakin palveluja, kuten kahvio, kuntosali ja liikuntatila [73]. Uintikeskus Ulpukka tarjoaa vanhuksille ja aikuisille vesiliikuntaa [74]. Vuonna 2007 arvioitiin että Ulpukassa kävisi vuosittain yli 200 000 uimaria [75].

Nuorten palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisotilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiossa sijatsee neljä nuorisotilaa:

  • Krokkari on Krookilan kaupunginossa sijaitseva nuorisotila, joka on auki maanantaista torstaihin ja talvilomalla perjantaihin asti.
  • Tikke on Hakinmäessä sijaitseva nuorisotila, joka on auki maanantaista keskiviikkoon.
  • Nuorisokeskus Noppa on Vaisaaressa sijaitseva nuorisokeskus, joka on auki maanantaista perjantaihin.
  • Pommari on Raision keskustan tuntumassa sijaitseva nuoristotila. Se on auki maanantaista torstaihin. [76]

Raision kaupunki ylläpitää nuorten työpajoja, jossa työttömäksi jääneet nuoret voivat kehittää taitojaa ja saada tukea opiskeluun[77].

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Map of Raisio.svg

Raision kaupunki on jaettu neljääntoista kaupunginosaan ja tilastoalueeseen, sekä kahdeksaan suuralueeseen.[78]

Väestö ja asuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1950 4 474
1960 10 850
1970 14 087
1980 17 764
1983 18 500
1987 20 466
1990 21 120
1995 22 070
1997 22 854
2000 23 149
2002 23 322
2003 23 430
2004 23 594
2005 23 799
2006 23 894
2007 24 041
2008 24 158
2009 24 166
2010 24 191

Raisio on Varsinais-Suomen maakunnan neljänneksi suurin kaupunki Turun, Salon ja Kaarinan jälkeen. Raisiossa on nykyisin yli 24 000 asukasta. Raision väestön määrä on noussut Suomen kunnista suhteellisesti eniten toisen maailmansodan jälkeen; parin tuhannen asukkaan kunnasta on noussut keskisuuri kaupunki.

Asukkaiden valittavissa on runsaasti eri asumismuotoja: vapailla markkinoilla myytävien ja vuokrattavien asuntojen, talojen ja tonttien lisäksi kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja omakotitalotontteja.

Raisio on pinta-alaltaan Suomen 329:nneksi suurin (49,5 km²) ja väkiluvultaan 40:nneksi suurin (24 041) kunta. Raisio on Suomen 10:nneksi tiheimmin asuttu kunta (479,24 henkeä/km²), ja sijoittuu tässä luettelossa ennen esimerkiksi Tamperetta, Oulua, Vaasaa ja Poria.

Vuonna 2015 Raisiossa oli 65 kesämökkiä, mikä oli Suomen kuudenneksi vähiten.[79]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Raision väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
18 017
1985
  
19 671
1990
  
21 120
1995
  
22 268
2000
  
23 149
2005
  
23 799
2010
  
24 427
2015
  
24 290
Lähde: Tilastokeskus.[80]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Raisiossa oli 24 283 asukasta, joista 23 768 asui taajamissa, 176 haja-asutusalueilla ja 339 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Raision taajama-aste on 99,3 %.[81] Raision taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[82]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Raision kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Raision lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[82] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 269 057 asukasta ja sen pinta-ala on 276,86 neliökilometriä.[83]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiossa toimii evankelisluterilainen Raision seurakunta[84]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[85].

Muita kirkkokuntia paikkakunnalla edustavat Suomen Vapaakirkon Raision Vapaaseurakunta[86] sekä helluntaiherätykseen kuuluvan Turun helluntaiseurakunnan Raision rukouspiiri[87].

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinat elokuisilla Raisio-päivillä.

Peruskoulutusta annetaan kuudella peruskoulun ala-asteella: Friisilän koulussa, Ihalan koulussa, Kaanaan koulussa, Kerttulan koulussa, Kuloisten koulussa sekä Tahvion koulussa. Konsan ja Krookilan koulut antavat opetusta vuosiluokilla 1–2, ja ne kuuluvat hallinnollisesti Ihalan kouluun. Tikanmaan koulu antaa opetusta luokilla 1–2 ja se kuuluu hallinnollisesti Tahvion kouluun.

Kaupungin ainoa peruskoulun yläaste on Vaisaaren koulu, joka on yksi Suomen suurista ainoastaan yläasteen sisältävistä kouluista. Luokkien 7–9 harjaantumisoppilaiden erityisopetusta annetaan Friisilän koulussa ja Vaisaaren koulussa.

Raisiossa annetaan toisen asteen opetusta Raision lukiossa sekä kauppa-, ammatti- ja työväenopistossa. Lisäksi kaupungissa toimii Raision aikuiskoulutuskeskus Timali. Raision seudun koulutuskuntayhtymä toimii Raisiossa ja tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatilista koulutusta. Osuuskunnat ovat Mynämäki, Naantali, Raisio, Rusko, Masku ja Nousiainen. Raisiossa toimii Raisio-opisto[88].

Lukuvuonna 2018–2019 Raisiossa opiskeli noin 1 500 alakoulun ja noin 700 yläkoulun oppilasta.[89]

Nimikkokasvi, -lintu ja ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision nimikkokasvi on kotikataja. Se on yleinen koko Suomen alueella. Raision nimikkolintu on mustarastas ja nimikkoruoka palttupuuro.[90]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision ystävyyskaupungit ovat Sigtuna Ruotsissa (vuodesta 1975), Kingisepp (Jaama) Venäjällä (1975), Csongrád Unkarissa (1990), Padisen kunta Virossa (1994) ja Elmshorn Saksassa (2000).[91]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision vaakunassa on hopean väriselle taustalle kuvattu punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekalla kappaletta viitastaan.

Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1954.[92]

Tunnettuja raisiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).
  • Mäntylä R. A.: Raision historia II. Raision historiatoimikunta, 1965. (sid.).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Ari Korhonen kaupunginjohtajaksi yhden äänen enemmistöllä raisio.fi. 25.10.2010. Raision kaupunki. Viitattu 25.10.2010.
  8. Kuntavaalit 2017, Raisio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 39-40. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).
  10. Raision kaupunki – Killi ja Nalli (luettu 5. heinäkuuta 2007)
  11. Raisio 1997 asuntomessut.fi. Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Viitattu 4.2.2015.
  12. Raision Kaupunki: Suurimmat työnantajat Raisiossa https://www.raisio.fi.
  13. Raision Kaupunki: Kuntainfo https://www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  14. Lounaistieto: Työpaikkojen jakautuminen Varsinais-Suomessa https://www.lounaistieto.fi. Viitattu 16.12.2017.
  15. Finder: Auto-Center finder.fi. Viitattu 7.11.2018.
  16. Yritys - Kukkatalo kukkatalo.fi. Viitattu 11.11.2018.
  17. https://turkulainen.fi:+Verkkokauppa.com avaa Raisioon jättimyymälän turkulainen.fi.
  18. https://www.bauhaus.fi:+Bauhaus Turku bauhaus.fi.
  19. Raisiokeskus, sijainti Raisiokeskus. Viitattu 22.7.2015.
  20. https://turunseutusanomat.fi:+Raisioon avataan Suomen suurin HopLop turunseutusanomat.fi.
  21. Turun Seutusanomat: Raisioon avataan elokuussa Burger King 20.8.2018. Viitattu 7.11.2018.
  22. Plantagen: Plantagen Raisio plantagen.fi. Viitattu 7.11.2018.
  23. S-kanava: TOK rakentaa ABC-liikennemyymälän Raision Marjamäkeen 15.12.2012. Viitattu 7.11.2018.
  24. Taloussanomat: Powerilta jo kolmas avaus - "Odotamme paikalle yli yö jonottajia" 13.5.2016. Viitattu 11.11.2018.
  25. Lotta Engdahl: Kuntien imagotutkimus 2007 8. tammikuuta 2008. Taloustutkimus. Viitattu 8. tammikuuta 2008.
  26. Katso listat kunnista: Missä ovat Suomen tyytyväisimmät asukkaat? Pirkkala ja Kauniainen kärjessä Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2017.
  27. Raision Kaupunki: Raision kaupunki teki hyvän vuosituloksen https://www.raisio.fi.
  28. http://www.auranaallot.fi:+Raisio investoi auranaallot.fi.
  29. https://www.yle.fi:+Eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset vuonna yle.fi.
  30. Tilastokeskus: Kuntien avainluvut 2016. Viitattu 4.11.2018.
  31. Lounaistieto: Tyttömyystilastot lounaistieto.fi. Viitattu 7.11.2018.
  32. Tilastokeskus: Kuntien avainluvut 2015. Viitattu 4.11.2018.
  33. Friisilän verstaat Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  34. Luontopolut Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  35. Krookila Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  36. Alppiruusupuisto Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  37. Alppiruusupuisto kukkii jo 26.5.2016. Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  38. Raision kaupunki: Frisbeegolfrata 17.6.2016. Viitattu 5.11.2018.
  39. TSMU - Turun seudun moottoriurheilijat ry: Raision motocross-rata tsmu.fi. Viitattu 5.11.2018.
  40. TSMU - Turun seudun moottoriurheilijat ry: Extereme Arena tsmu.fi. Viitattu 5.11.2018.
  41. Raision kaupunki: Ympäristö ja luonto raisio.fi. Viitattu 4.11.2018.
  42. Wikipedia: Haunisten allaas fi.wikipedia.org. Viitattu 4.11.2018.
  43. Raision kaupunki: Raision luontokohteet raisio.fi. Viitattu 4.11.2018.
  44. Koski, Joni: Raisio harkitsee virkistysalueiden myyntiä. Rannikkoseutu, 23.6.2009, nro 47, s. 3. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
  45. Kesärannan leirikeskus Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  46. Kesärannan leirikeskus www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  47. https://www.raisio.fi:+Raision talousarvio 2019 raisio.fi.
  48. Raision Kaupunki: Alppiruusupuisto raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  49. Raision Kaupunki: Karmelinpuisto raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  50. Raision Kaupunki: Kerrolapuisto raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  51. Raision kaupunki: Keskuspuisto raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  52. Raision kaupunki: Lumperinpuisto raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  53. Raision kaupunki: Kadut ja liikenne raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  54. Liikennevirasto: Turun kehätie 2018. Viitattu 11.11.2018.
  55. Janica Vilen: Raision keskustan tunnelia aletaan rakentamaan aikaisintaan vuonna 2021 5.1.2018. Viitattu 11.11.2018.
  56. Raision kaupunki: Joukkoliikenne raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  57. Turun kaupunki: Raitiotie vai superbussi turku.fi. Viitattu 11.11.2018.
  58. Yrjö Vainiala: Raision ja Naantalin Sataman välinen rautatieliikenne vilkastuu loppuvuodeksi 30.10.2017. Naantalin Satama Oy. Viitattu 11.11.2018.
  59. Kaupunkimedia Aamuset: Raisiolainen Skiteam 105 https://www.aamuset.fi.
  60. https://www.raisu.fi:+Hall of fame raisu.fi.
  61. Raision moottoriratayhdistys ry: Raision moottorirata raisionmoottorirata.fi. Viitattu 5.11.2018.
  62. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Liikuntahalli www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  63. Raision kaupunki: Tenniskeskus ja ulkotenniskeskus raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  64. Raision kaupunki: Hiihtoladut ja luistelukentät raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  65. Urheilu- ja pallokentät Raision akupunki. Viitattu 4.10.2017.
  66. Friebeegolfrata Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  67. Kuntoradat www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  68. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Uintikeskus Ulpukka www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  69. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Aukioloajat ja tilat www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  70. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Aukioloajat ja tilat www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  71. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Aukioloajat ja tilat www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  72. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Aukioloajat ja tilat www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  73. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Aukioloajat ja tilat www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  74. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Vesiliikunta www.raisio.fi. Viitattu 16.12.2017.
  75. Remontissa uudistunut Ulpukka avasi ovensa ts.fi. Viitattu 16.12.2017.
  76. Nuorisotilat www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  77. Raision kaupunki: Nuoretn työpajat raisio.fi. Viitattu 5.11.2018.
  78. Raision paikkatietopalvelu Raision kaupunki. Viitattu 20.12.2011.
  79. Missä on eniten kesämökkejä, missä vähiten? – Katso kuntalista Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2016.
  80. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  81. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  82. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  83. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  84. Raision seurakunta Raision seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  85. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.1.2012.
  86. Raision Vapaaseurakunta Raision Vapaaseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  87. Raision rukouspiiri Turun Helluntaiseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  88. Raision kaupunki: Raisio-opisto raisio.fi. Viitattu 11.11.2018.
  89. http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/opetus-ja-kasvatus/koulut/
  90. Nimikkokasvi, -lintu ja -ruoka 2011. Raision kaupunki. Viitattu 2.10.2016.
  91. Ystävyyskaupungit Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  92. Vaakuna www.raisio.fi. Viitattu 6.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]