Raisio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Raision kaupungista. Raisio Oyj:stä on erillinen artikkeli.
Raisio
Reso
Raisio.vaakuna.svg Raisio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.raisio.fi
Sijainti 60°29′10″N, 022°10′10″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1292
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1974
Pinta-ala ilman merialueita 49,36 km²
306:nneksi suurin 2016 
Kokonaispinta-ala 50,06 km²
309:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 48,76 km²
– sisävesi 0,60 km²
– meri 0,70 km²
Väkiluku 24 298
43:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 498,3 as./km² (28.2.2017)
– väestönkasvu 0,18  % (31.1.2009)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 16,0 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 92,4 %
ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 6,2 %
Kunnallisvero 19,75 %
252:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 9,6 % (2013) [6]
Kaupunginjohtaja Ari Korhonen[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[8]
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Kesk.
 • KD
 • RKP

13
11
6
4
4
3
1
1
Raisio idästä, ohikulkutieltä nähtynä

Raisio (ruots. Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 24 298 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 50,06 km², josta 0,60 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 498,32 asukasta/km².

Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku.

Ensimmäinen maininta Raisiosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Kaupungin väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 24 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden ansiosta.

Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun ohikulkutien eli kantatien 40 Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevassa testamentissa, jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta.[9]

Raisiossa on tehty arkeologisia löytöjä jo kivikaudelta. Myös rautakautisia löytöjä on runsaasti ja niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunokokoelma Kantelettareen on sisällytetty runo, jossa jättiläiset Killi ja Nalli rakentavat Raision kirkon[10]. Laajalti tunnettu suomen kielen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta Maamme-kirjasta (1875), josta käy ilmi Raision kirkon rakentaminen.

1970-luvulle asti alue oli erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti ja liitti itseensä pieneltä kunnalta alueita, ja sen koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun voimakkaaseen kasvuun – koko 1900-luvun aikana se on 11-kertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki.

Sotien jälkeen kuntaan muutti työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betonirakentaminen oli hallitsevaa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiin 2000-luvun alussa. Raisiossa järjestettiin vuoden 1997 Asuntomessut uudella Katteluksen asuntoalueella[11].

Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki. ”Raisa” lienee alkujaan viron kielinen sana – Virossa sijaitsee esimerkiksi Raesa-niminen kylä. ”Raisnik” puolestaan tarkoittaa viron kielessä suoniittyä. Näin ollen Raisiojoki merkitsi alun perin luultavasti ’suojokea’. Tätä oletusta tukee se tosiasia, että muinoin jokisuun alueella sijaitsivat laajat vesijättöalueet.

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Mylly on yksi Suomen suurimmista.

Raisio muodostaa naapurikaupunkiensa Turun ja Naantalin kanssa Varsinais-Suomen merkittävimmän kauppakeskittymän.

Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on vaikuttanut suuresti sen kasvuun. Pääelinkeinoja ovat palvelut sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Suurin työnantaja on Raision kaupunki, toisena kauppakeskus Mylly ja kolmantena Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita ja terveystuotteita.

Kauppakeskus Mylly on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus ja samalla kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Myös kesällä 2008 avattu Ikea houkuttelee kävijöitä Raisioon. Raision keskustassa toimii kauppa- ja liikekeskus Raisiokeskus.[12]

Taloustutkimuksen vuoden 2007, sekä 2009 imagotutkimuksen mukaan Raisiolla on kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista paras imago.[13]

Kulttuurikohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiolla on monia kulttuurikohteita, ja paikkakunta tarjoaa monia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungissa on uusi ja nykyaikainen Raision kirjastotalo.

Yhdessä Seinäjoen kanssa Raisio on yksi Suomen ”tangokaupungeista” – se järjesti vuoteen 2008 asti vuosittain Tangomarkkinat-tapahtuman semifinaalin.

Museo- ja kulttuurikeskus Harkko toimii Raision keskustassa talossa, joka on valmistunut Raision kunnantaloksi, mutta on palvellut myös kauppalan- ja kaupungintalona sekä kirjastona. Harkossa toimii Raision kaupungin taidemuseo ja arkeologinen osasto sekä museokauppa. Toisessa kerroksessa esiintyy talvikautena Raision teatteri ja Raision lapsi- ja nuorisoteatteri. Kesäisin toisen kerroksen tila on museon käytössä.

Vanhassa maalaistalopihapiirissä aivan Raision keskustan tuntumassa sijaitsee Friisilän verstaat, jossa toimii keramiikkatyöhuone, Taito-käsityökeskus ja luontoretkinäyttely Pajupilli.

Krookilan kotiseutukeskus on vanhaa maaseutu-Raisiota esittelevä tila aivan Raision keskustan tuntumassa. Krookilassa toimii kaksi juhlatilaisuuksia järjestävää ravintolaa. Krookilan pihapiirissä on myös savusauna sekä kesäteatteri, jossa esiintyy Raision teatteri.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision kirkko pohjoisesta nähtynä.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisio tunnetaan erityisesti lentopallosta, ringetestä ja jalkapallosta. Miesten Lentopallon Mestaruusliigassa pelaa lentopallojoukkue Raision Loimu. Loimu johtaa lentopallon maratontaulukkoa, eli se on Suomen kaikkien aikojen menestynein lentopalloseura. Loimu on pelannut yhtäjaksoisesti pisimpään Suomen pääsarjatasolla ja voittanut useita Suomen mestaruuksia, joista viimeisimmän vuonna 2001. Lentopallon Suomen Cupin Loimu on voittanut vuonna 2004. Naisten jalkapalloliigassa on pelannut SC Raisio. Raision Nuorisokiekko on vuoden 2011 ringeten Suomen mestari. Lisäksi Raisiossa toimii Raision kuula, jossa voi harrastaa yleisurheilua sekä hiihtoa.

Raisiossa toimii useita voimisteluseuroja, joista mainittavimpia ovat Raision Jumpparit, Raision Pyryt ja Flex.

Urheilu- ja pallokentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raision Ihalan kaupunginosassa sijaitsee valaistu tekonurmikenttä.
  • Kerttulan urheilukenttä on Raision Kerttulan kaupunginosassa sijatseva yleisurheilu- ja nurmikenttä, joka on täysimittainen (400 m) Novotan-päällysteinen rata. Radan sisäpuolella on nurmikenttä.
  • Kerttulan tekonurmikenttä on täysimittanen ja valaistu.
Kerttulan liikuntahalli, joka sijaitsee Kerttulan urheilukeskuksessa.
  • Kuloisen urheilukenttä on Kuloisen kaupunginosassa sijaitseva hiekkapintainen kenttä.
  • Raikulan pallokenttä on Varppeenseudun kaupunginossa sijatseva nurmipintainen pallokenttä. Alueella sijaitsee myös hiekkakenttä.
  • Vaisaaren pallokentät sijaitsevat Vaisaaren koulun välittömässä läheisyydessä. Molemmat kentät ovat hiekkapintaisia, ja lisäksi alueella on skeittiparkki.
  • Kaanaan pallokentät ovat Kaanaan kaupunginosassa sijaitsevat hiekkapintainen kenttä sekä Novotan-päällysteinen rata urheilukenttineen.
  • Beach volley -kenttiä on kolme Varppeen sivukadulla ja kaksi Ihalan tekonurmikentän läheisyydessä.
  • Tenniskentät sijaitsevat Kerttulan urheilukeskuksessa. Kaikki kolme siellä sijaitsevaa tenniskentää ovat massapintaisia.

Raisiossa sijaitsee myös 18-väyläinen Haunisten frisbeegolf-rata.[16]

Lähde: [1]

Kuntoradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerttulan kuntorata on rata, jota voi käyttää vain lumettomina kuukausina eli kesällä, keväällä ja syksyllä. Talvella kuntoradalla on ladut. Perusreitti on noin 3 000 m, lisälenkit mukaan lukien 4 000 m.
  • Vaisaaren kuntorata on 1 700 metriä pitkä kuntorata
  • Tikanmaan kuntorata on 1 300 metriä pitkä kuntorata, joka on valaistu ja talvella se on laduttu.
  • Hepokankareen ja Vetikon ulkoilureitti on pituudeltaan noin 3 000 metriä.[17]

Kerttulan liikuntakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntakeskuksessa on liikuntahalli, keskusurheilukenttä, ulkokuntosali, tenniskentät, jalkapallokenttä ja kaksi jäähallia.

Kerttulan liikuntahalli on ollut toiminnassa vuodesta 1987 asti. Sisähalli voidaan jakaa kolmeen osaan.[18] Vuodesta 2016 alkaen hallia korjataan ja se on suljettuna.[19]

Kaupunkireitistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raisionraitti on 8,4 km pitkä, ja se alkaa Krookilasta ja päättyy torille.
  • Jokiraitti on 5,7 km pitkä. Se alkaa Kerttulan liikuntakeskuksesta ja päättyy vesilaitokselle.[20]

Nuorten palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesärannan leirikeskus on Naantalissa sijatseva raisiolaisten virkistysalue. Keskus on ympärivuotisessa käytössä. Leirikeskuksessa on muun muassa sauna ja pukuhuonetiloja, keittiö sekä ryhmätila. Yöpymismahdollisuus 32 henkilölle.

Keskuksen ympäristössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet, pallo- ja leikkikenttiä, uimarata ja grillikatoksia.[21]

Nuorisotilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiossa sijatsee neljä nuorisotilaa:

  • Krokkari on Krookilan kaupunginossa sijaitseva nuorisotila, joka on auki maanantaista torstaihin ja talvilomalla perjantaihin asti.
  • Tikke on Hakinmäessä sijaitseva nuorisotila, joka on auki maanantaista keskiviikkoon.
  • Nuorisokeskus Noppa on Vaisaaressa sijaitseva nuorisokeskus, joka on auki maanantaista perjantaihin.
  • Pommari on Raision keskustan tuntumassa sijaitseva nuoristotila. Se on auki maanantaista torstaihin. [22]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Map of Raisio.svg

Raision kaupunki on jaettu neljääntoista kaupunginosaan ja tilastoalueeseen, sekä kahdeksaan suuralueeseen.[23]

Lisäksi Raision kaupunki omistaa kolme virkistysaluetta rajojensa ulkopuolelta. Niistä kaksi sijaitsee Naantalissa: Luonnonmaan kesäranta 5,5 ha; ja Rymättylän Karhuluodon saari 17,5 ha. Lisäksi Raisio omistaa Kustavin Iso-Pirisholmin saaren pohjoispäästä 1,6 ha. Raision kaupungille kuului ennen myös Luonnonmaan Villan tila 54 ha[24]

Väestö ja asuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1950 4 474
1960 10 850
1970 14 087
1980 17 764
1983 18 500
1987 20 466
1990 21 120
1995 22 070
1997 22 854
2000 23 149
2002 23 322
2003 23 430
2004 23 594
2005 23 799
2006 23 894
2007 24 041
2008 24 158
2009 24 166
2010 24 191

Raisio on Varsinais-Suomen maakunnan neljänneksi suurin kaupunki Turun, Salon ja Kaarinan jälkeen. Raisiossa on nykyisin yli 24 000 asukasta. Raision väestön määrä on noussut Suomen kunnista suhteellisesti eniten toisen maailmansodan jälkeen; parin tuhannen asukkaan kunnasta on noussut keskisuuri kaupunki.

Asukkaiden valittavissa on runsaasti eri asumismuotoja: vapailla markkinoilla myytävien ja vuokrattavien asuntojen, talojen ja tonttien lisäksi kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja omakotitalotontteja.

Raisio on pinta-alaltaan Suomen 329:nneksi suurin (49,5 km²) ja väkiluvultaan 40:nneksi suurin (24 041) kunta. Raisio on Suomen 10:nneksi tiheimmin asuttu kunta (479,24 henkeä/km²), ja sijoittuu tässä luettelossa ennen esimerkiksi Tamperetta, Oulua, Vaasaa ja Poria.

Vuonna 2015 Raisiossa oli 65 kesämökkiä, mikä oli Suomen kuudenneksi vähiten.[25]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Raision väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
18 017
1985
  
19 671
1990
  
21 120
1995
  
22 268
2000
  
23 149
2005
  
23 799
2010
  
24 427
2015
  
24 291
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiossa toimii evankelisluterilainen Raision seurakunta[27]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[28].

Muita kirkkokuntia paikkakunnalla edustavat Suomen Vapaakirkon Raision Vapaaseurakunta[29] sekä helluntaiherätykseen kuuluvan Turun helluntaiseurakunnan Raision rukouspiiri[30].

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinat elokuisilla Raisio-päivillä.

Peruskoulutusta annetaan kuudella peruskoulun ala-asteella: Friisilän koulussa, Ihalan koulussa, Kaanaan koulussa, Kerttulan koulussa, Kuloisten koulussa sekä Tahvion koulussa. Konsan ja Krookilan koulut antavat opetusta vuosiluokilla 1–2, ja ne kuuluvat hallinnollisesti Ihalan kouluun. Tikanmaan koulu antaa opetusta luokilla 1–2 ja se kuuluu hallinnollisesti Tahvion kouluun.

Kaupungin ainoa peruskoulun yläaste on Vaisaaren koulu, joka on yksi Suomen suurista ainoastaan yläasteen sisältävistä kouluista. Luokkien 7–9 harjaantumisoppilaiden erityisopetusta annetaan Friisilän koulussa ja Vaisaaren koulussa.

Raisiossa annetaan toisen asteen opetusta Raision lukiossa sekä kauppa-, ammatti- ja työväenopistossa. Lisäksi kaupungissa toimii Raision aikuiskoulutuskeskus Timali.

Lukuvuonna 2015–2016 Raisiossa oli 1 473 alakoulun ja 758 yläkoulun oppilasta.[31]

Nimikkokasvi, -lintu ja ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotikataja on Raision nimikkokasvi. Se on yleinen koko Suomen alueella. Raision nimikkolintu on mustarastas ja nimikkoruoka palttupuuro.[32]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision ystävyyskaupungit ovat Sigtuna Ruotsissa (vuodesta 1975), Kingisepp (Jaama) Venäjällä (1975), Csongrád Unkarissa (1990), Padisen kunta Virossa (1994) ja Elmshorn Saksassa (2000).[33]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision vaakunassa on hopean väriselle taustalle kuvattu punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekalla kappaletta viitastaan.

Vaakunnan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1954.[34]

Tunnettuja raisiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).
  • Mäntylä R. A.: Raision historia II. Raision historiatoimikunta, 1965. (sid.).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Ari Korhonen kaupunginjohtajaksi yhden äänen enemmistöllä raisio.fi. 25.10.2010. Raision kaupunki. Viitattu 25.10.2010.
  8. Kuntavaalit 2017, Raisio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 39-40. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).
  10. Raision kaupunki – Killi ja Nalli (luettu 5. heinäkuuta 2007)
  11. Raisio 1997 asuntomessut.fi. Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Viitattu 4.2.2015.
  12. Raisiokeskus, sijainti Raisiokeskus. Viitattu 22.7.2015.
  13. Lotta Engdahl: Kuntien imagotutkimus 2007 8. tammikuuta 2008. Taloustutkimus. Viitattu 8. tammikuuta 2008.
  14. http://www.raisio.fi/ajankohtaista/paauutinen/fi_FI/alppiruusupuisto-kukkii-jo/
  15. http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/kohderyhmat/fi_FI/matkailijat/
  16. http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/liikunta-ja-ulkoilu/Liikuntapaikat/fi_FI/frisbeegolfrata/
  17. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Kuntoradat www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  18. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Liikuntahalli www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  19. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Liikuntahalli www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  20. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Kaupunkireitistöt www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  21. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Kesärannan leirikeskus www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  22. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Nuorisotilat www.raisio.fi. Viitattu 12.6.2016.
  23. Raision paikkatietopalvelu Raision kaupunki. Viitattu 20.12.2011.
  24. Koski, Joni: Raisio harkitsee virkistysalueiden myyntiä. Rannikkoseutu, 23.6.2009, nro 47, s. 3. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
  25. Missä on eniten kesämökkejä, missä vähiten? – Katso kuntalista Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2016.
  26. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  27. Raision seurakunta Raision seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  28. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.1.2012.
  29. Raision Vapaaseurakunta Raision Vapaaseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  30. Raision rukouspiiri Turun Helluntaiseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  31. http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/opetus-ja-kasvatus/koulut/
  32. Nimikkokasvi, -lintu ja -ruoka 2011. Raision kaupunki. Viitattu 2.10.2016.
  33. http://www.raisio.fi/kuntainfo/fi_FI/ystavyyskaupungit/
  34. Ch5 Finland Oy - www.ch5finland.com: Vaakuna www.raisio.fi. Viitattu 6.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]