Siirry sisältöön

Raisio

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo Raision kaupungista. Raisio Oyj:stä on erillinen artikkeli.
Raisio
Reso

vaakuna

sijainti

Raisiontietä kaupungin keskustassa.
Raisiontietä kaupungin keskustassa.
Sijainti 60°29′10″N, 022°10′10″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 680
Hallinnollinen keskus Varppeenseutu
Perustettu 1292
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1974
Pinta-ala ilman merialueita 49,37 km²
301:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 50,06 km²
304:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 48,80 km²
– sisävesi 0,57 km²
– meri 0,69 km²
Väkiluku 26 036
40:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 533,5 as./km² (31.12.2025)
– väestönkasvu 0,18  % (31.1.2009)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 23,7 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 83,8 %
– ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 14,8 %
Kunnallisvero 7,6 %
277:nneksi suurin 2026 [4]
Työttömyysaste 7,7 % (2019) [5]
Kaupunginjohtaja Eero Vainio
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2025–2029[6]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • Kesk.
 • KD
14
11
5
5
4
3
1
raisio.fi

Raisio (ruots. Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 26 036 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 50,06 km², josta 0,57 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 533,52 asukasta/km². Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Maaria ja Naantalin maalaiskunta.

Ensimmäinen maininta Raisiosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Paikkakunnan väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 26 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden vaikutuksesta.

Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun kehätien eli kantatien 40 Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raision kirkko pohjoisesta nähtynä.

Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevassa testamentissa, jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta.[7]

Raisiossa on tehty arkeologisia löytöjä jo kivikaudelta. Myös rautakautisia löytöjä on runsaasti. Niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunokokoelma Kantelettareen on sisällytetty runo, jossa jättiläiset Killi ja Nalli rakentavat Raision kirkon[8]. Laajalti tunnettu suomen kielen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta Maamme-kirjasta (1875)selvennä, josta käy ilmi Raision kirkon rakentaminen.

Alue oli 1940-luvulle asti erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti ja liitti itseensä 1931 nykyisen Turun sataman seudun, 1949 Mälikkälän ja 1967 telakan alueen. Kunnan koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun voimakkaaseen kasvuun – koko 1900-luvun aikana se on 11-kertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki.

Sotien jälkeen kuntaan muutti työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betonirakentaminen oli hallitsevaa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiin 2000-luvun alussa. Raisiossa järjestettiin vuoden 1997 Asuntomessut uudella Katteluksen asuntoalueella[9].

Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki.

Viimeaikaiset arkeologiset löydöt tarkentavat kuvaa esihistoriallisesta Raisiosta. Ihalan mullin kaivauksista on löytynyt erilaisia jäänteitä usemmasta varhaiskeskiaikaisesta ja rautakautisesta rakennuksesta[10].

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisio kuuluu nuoreen maisema-alueeseen lounaisrannikon maisemamaakuntaan, lounaiseen viljelyseutuun. Tyypillistä on luonnonelementtien kontrastisuus: karut kallionlaet sekä rehevät laaksot. Raisiossa sijaitsee useita murroslaaksoja, niistä merkittävin on Piuhajoen laakso. Raision merkittävin joki Raisionjoki virtaa useissa eri laaksoissa esimerkiksi Raision keskusta sijoittuu lähele Raisionjokilaaksoa[11]. Temppelivuori on Raisiossa sijaitseva näköalapaikka.

Haunisten allas on Raisiossa sijaitseva vuonna 1973 rakennettu tekojärvi, joka poistettiin käytöstä vuonna 2012. Alueelle on kaavailtu julkista uimarantaa.

Rauhoitettuja luontoalueita Raisiossa ovat Raisionlahti, Kullanvuori ja Pähkinasaari Kuloisten kaupunginossa[12].

Raision omistamat virkistysalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiolla on kaupungin ulkopuolella kaksi virkistysaluetta kaikkien raisiolaisten kesänviettoa ja virkistäytymistä varten. Kesäranta sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla ja Karhuluoto Rymättylässä.[13]

Kesärannan leirikeskus on Naantalissa sijaitseva raisiolaisten virkistysalue. Keskus on ympärivuotisessa käytössä. Leirikeskuksessa on muun muassa sauna ja pukuhuonetiloja, keittiö sekä ryhmätila.[14]

Keskuksen ympäristössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet, pallo- ja leikkikenttiä, uimarata ja grillikatoksia.[15] Vuoden 2019 aikana Raision kaupunki rakentaa Kesärantaan uuden majoitusrakennuksen[16].

Puistoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alppiruusupuisto avattiin vuonna 1999, jolloin sinne istutettiin alppiruusuja. Muinakin vuosina puistoon on istutettu uusia alppiruusulajeja. Puiston koko on noin 4,5 ha[17].
  • Karmelinpuisto muodostuu mm. nurmialueesta ja kivilabyrintistä. Puistossa on paljon erilaisia jaloja lehtipuita kuten vaahteraa, tammea ja vuorijalavaa. Puiston koko on noin 3,8 ha[18].
  • Keskuspuistossa kasvaa mm. amerikanjalopähkinää, punatammea, hevoskastanjaa, metsätammea ja japaninpihlajaa sen lisäksi joitain pensaita kuten puistosyreeniä ja dahurianalppiruusuja. Puistossa on myös lammikko sekä leikkikenttä. Puisto sijaitsee Raision keskustan läheisyydessä. Puiston pinta-ala on noin 8,2 ha[20].
  • Lumperinpuisto on vuosina 2004–2006 valmistunut puisto, joka sijaitsee aivan Raision keskustan läheisyydessä. Puistossa kasvaa mm. hevoskastanjoita, rusokirsikoita ja purppuraomenapuita. Puistoa ympäröi metsälehmusaita. Puisto on noin 2 ha:n kokoinen[21].

Aluerakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raision kaupunginosien nimet kartalla.

Raisio on jaettu 14 kaupunginosaan:[22]

Nämä kaupunginosat kattavat koko Raision.[22] Kaupunginosista suurin asukasluvun perusteella on Kerttula.[23] Raisiossa on 8 suuraluetta ja 14 tilastoaluetta.[24]selvennä

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Raisiossa oli 24 234 asukasta, joista 23 715 asui taajamassa, 168 haja-asutusalueilla ja 351:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raision taajama-aste on 99,3 %.[25] Raision taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[26] Raision keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Raision lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 23 715 asukasta.[26] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[27]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raision väestönkehitys
VuosiVäestö±%
1900 1 948—    
1910 1 928−1,0 %
1920 2 103+9,1 %
1930 1 767−16,0 %
1940 2 694+52,5 %
1950 4 474+66,1 %
1960 10 850+142,5 %
1970 14 087+29,8 %
1980 17 764+26,1 %
1983 18 500+4,1 %
1987 20 466+10,6 %
1990 21 120+3,2 %
1995 22 070+4,5 %
1997 22 854+3,6 %
2000 23 149+1,3 %
2002 23 322+0,7 %
2003 23 430+0,5 %
2004 23 594+0,7 %
2005 23 799+0,9 %
2006 23 894+0,4 %
2007 24 041+0,6 %
2008 24 158+0,5 %
2009 24 166+0,0 %
2010 24 191+0,1 %
2017 24 234+0,2 %
2025 25 855+6,7 %

Raisio on Varsinais-Suomen maakunnan neljänneksi suurin kaupunki Turun, Salon ja Kaarinan jälkeen. Raisiossa on nykyisin yli 25 800 asukasta. Raision väestön määrä on noussut Suomen kunnista suhteellisesti eniten toisen maailmansodan jälkeen; parin tuhannen asukkaan kunnasta on noussut keskisuuri kaupunki.

Asukkaiden valittavissa on runsaasti eri asumismuotoja: vapailla markkinoilla myytävien ja vuokrattavien asuntojen, talojen ja tonttien lisäksi kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja omakotitalotontteja.

Raisio oli vuonna 2007 pinta-alaltaan Suomen 329:nneksi suurin (49,5 km²) ja väkiluvultaan 40:nneksi suurin (24 041) kunta. Raisio oli Suomen 10:nneksi tiheimmin asuttu kunta (479,24 henkeä/km²), ja sijoittui tässä luettelossa ennen esimerkiksi Tamperetta, Oulua, Vaasaa ja Poria.

Vuonna 2015 Raisiossa oli 65 kesämökkiä, mikä oli Suomen kuudenneksi vähiten.[28]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1900 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen 1980 alkaen.

Raision väestönkehitys 1900–2025
Vuosi Asukkaita
1900
  
 1 948
1905
  
 1 928
1910
  
 2 103
1915
  
 1 715
1920
  
 2 107
1925
  
 2 181
1930
  
 1 767
1935
  
 1 715
1940
  
 2 182
1945
  
 2 747
1950
  
 5 010
1955
  
 7 799
1960
  
 10 810
1965
  
 13 457
1970
  
 14 271
1975
  
 17 051
1980
  
 18 017
1985
  
 19 671
1990
  
 21 120
1995
  
 22 268
2000
  
 23 149
2005
  
 23 799
2010
  
 24 427
2015
  
 24 290
2020
  
 24 096
2025
  
 25 855
Lähde: Tilastokeskus.[29]Raision kaupunki.[30]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision ystävyyskaupungit ovat Sigtuna Ruotsissa (vuodesta 1975), Kingisepp (Jaama) Venäjällä (1975), Csongrád Unkarissa (1990), Padisen kunta Virossa (1994) ja Elmshorn Saksassa (2000).[31] Vuonna 2022 Raisio pidättäytyi toistaiseksi ystävyyskaupunkitoiminnasta Kingiseppin kanssa [32].

Vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision vaakunassa on hopean väriselle taustalle kuvattu punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekalla kappaletta viitastaan.

Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1954.[33]

Talous ja elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppakeskus Mylly.

Raisio muodostaa naapurikaupunkiensa Turun ja Naantalin kanssa Varsinais-Suomen merkittävimmän kauppakeskittymän.

Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on suuresti edistänyt sen kasvua. Pääelinkeinoja ovat palvelut sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Suurin työnantaja on Raision kaupunki, toisena kauppakeskus Mylly ja kolmantena Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita ja terveystuotteita. Muita suuria työllistäjiä olivat Multilift Oy, IKEA Raisio, Deltamarin Oy sekä Raision sairaala[34]. Raisio on yli 1700 yrityksen kotipaikka[35]. Raisiossa oli noin 10 000 työpaikkaa vuonna 2016[36]. Varsinais-Suomen Auto-Center Oy oli Raisio Oyj:n jälkeen toiseksi suurin yritys liikevaihdolla mitattuna 2017 Raisiossa, kun Auto-Centerin liikevaihto oli noin 52 miljoonaa euroa vuonna 2017[37]. Pirilän Kukkatalo on Raisiossa vuonna 1994 perustettu puutarha-alan perheyritys, jolla on nykyään 5 puutarhamyymälää Etelä-Suomessa mm. Riihimäellä ja Tuusulassa[38]. Turussa aivan Raision rajalla sijaitsee Meyer Turku Oy:n Pernon telakka, joka työllistää suoraan joitain satoja raisiolaisia[39].

Vuonna 2001 avattu Kauppakeskus Mylly on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus ja samalla kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Kauppakeskuksen yhteydessä on toiminut vuodesta 2019 Finnkinon teatteri Finnkino LUXE Mylly.[40] Myös kesällä 2008 avattu Ikea houkuttelee kävijöitä Raisioon. Raisiossa sijaitsee Turun seudun ainoa Bauhaus, joka toimii nimellä Bauhaus Turku[41]. Raision keskustassa toimii kauppa- ja liikekeskus Raisiokeskus.[42]

Vuosina 2003-24 Raisiossa toimi Plantagen[43][44]. Vuonna 2008 Raision Kuninkojan kaupunginosaan avattiin K-Rauta sekä Biltema. Seuraavana vuonna Kuninkojalle avattiin Gigantti Megastore ja Jysk. Vuonna 2013 Raision Marjamäkeen avattiin ABC-liikennemyymälä[45]. Toukokuussa 2016 Raision Kuninkojalle avattiin Power-myymälä[46].Vuonna 2017 Raisioon avattiin Turun seudun ensimmäinen Verkkokauppa.com-myymälä[47]. Raisioon avattiin elokuussa 2018 Turun seudun kolmas Burger King[48] ja saman vuoden marraskuussa Suomen suurin Hoplop[49] (nyk. Leo's).

Taloustutkimuksen vuosien 2007 ja 2009 imagotutkimuksien mukaan Raisiolla on kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista paras imago.[50] Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan Raisiossa asuu Suomen kahdeksanneksi tyytyväisimmät asukkaat[51].

Vuonna 2017 Raision kaupungin talous teki noin 2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen[52]. Vuonna 2017 Raision kaupungin verotulot olivat 95,9 miljoonaa euroa[53].

Yhteisöveroa eniten maksanut yritys Raisiossa oli vuonna 2016 Raisio Oyj, joka maksoi sitä noin 4,7 miljoonaa euroa. Muita suuria yhteisöveron Raisiossa maksajia olivat Konepaja Häkkinen Oy, Kaukora sekä Varsinais-Suomen Auto-center Oy.[54]

Vuonna 2016 Raision työllisyysaste oli 70,7 %, joka oli noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan[55]. Lokakuussa 2018 Raision työttömyysaste oli 7,5 %[56].

Raision elinkeinorakenne 2015 [57] %
Palvelut 73,4
Jalostus 25,5
Alkutuotanto 0,1

Liikenne ja infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision halki kulkee valtakunnallisesti merkittäviä teitä, kuten Turun kehätie, kantatie 40, E18, joka tunnetaan Raisiossa Nesteentien nimellä. Raision läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa Valtatie 8, E8. Muihin Väyläviraston ylläpitämiin teihin lukeutuu muun muassa Raisiontie.[58][59] Kehätielle keskustan kohdalle ollaan rakentamassa yli 400-metristä maantietunnelia. Urakkaa on suunniteltu ainakin vuodesta 2018,[60] ja rakennustyöt alkavat aikaisintaan 2026. Tunnelin on tarkoitus valmistua vuoteen 2029 mennessä. [61]

Osassa Raisiota palvelee Turun seudun joukkoliikenneviranomainen Föli[62]. Raision läpi kulkee neljä Fölin runkolinjaa: 3A, 6, 6A ja 10A. Lisäksi kauppakeskus Myllyyn kulkee runkolinja. Turkuun rakennetaan raitiotieverkko [63] ja varauksia kiskoille tulee myös Raisioon, vaikkei raitiotietä toistaiseksi kaupunkiin tule [64].

Raision halki kulkee Uudenkaupungin rata, jolla on tällä hetkellä ainoastaan tavaraliikennettä. Radasta erkanee kaupungin alueella ratalinja Naantalin satamaan, rautatie on tavarakuljetuksia varten ja sitä käyttää Suomen Viljava Oy[65]. Kaupungin rautatieasema ei ole nykyään henkilöliikenteen käytössä.

Etäisyyksiä eri paikkakunnille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Markkinat elokuisilla Raisio-päivillä.

Peruskoulutusta annetaan kuudella peruskoulun ala-asteella: Friisilän koulussa, Ihalan koulussa, Kaanaan koulussa, Kerttulan koulussa, Kuloisten koulussa sekä Tahvion koulussa. Konsan ja Krookilan koulut antavat opetusta vuosiluokilla 1–2, ja ne kuuluvat hallinnollisesti Ihalan kouluun. Tikanmaan koulu antaa opetusta luokilla 1–2 ja se kuuluu hallinnollisesti Tahvion kouluun.

Raision ainoa peruskoulun yläaste on nykyisin Tiedonpuiston koulu, johon oppilaat siirtyivät joululomien jälkeen vuonna 2026. Ennen sitä kaupungin ainoana yläasteena toimi Vaisaaren koulu, joka oli yksi Suomen suurista ainoastaan yläasteen sisältävistä kouluista. Luokkien 7–9 harjaantumisoppilaiden erityisopetusta annettiin sekä Friisilän koulussa että Vaisaaren koulussa.

Viimeiset Vaisaaren koulusta valmistuneet oppilaat valmistuivat vuonna 2025, ja koulua käytettiin vielä puoli vuotta ennen kuin oppilaat siirtyivät Tiedonpuiston kouluun tammikuussa 2026. Vaisaaren koulurakennuksen purku aloitettiin heti siirron jälkeen, ja kevään aikana viimeisteltiin piha- ja pysäköintialueet.[66][67][68]

Raisiossa annetaan toisen asteen opetusta Raision lukiossa sekä kauppa-, ammatti- ja työväenopistossa. Lisäksi kaupungissa toimii Raision aikuiskoulutuskeskus Timali. Raision seudun koulutuskuntayhtymä toimii Raisiossa ja tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatilista koulutusta. Osuuskunnat ovat Mynämäki, Naantali, Raisio, Rusko, Masku ja Nousiainen. Raisiossa toimii Raisio-opisto[69].

Lukuvuonna 2018–2019 Raisiossa opiskeli noin 1 500 alakoulun ja noin 700 yläkoulun oppilasta.[70]

Sosiaali- ja terveyspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision terveyskeskus vastaa alueensa asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Raision terveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut lisäksi Ruskon kunnalle, joka ostaa palvelut Raisiolta.[71] Raision terveyskeskus sijaitsee Petäsmäessä Tyks Raision sairaalan kanssa samassa rakennuksessa osoitteessa Sairaalakatu 5. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti sairaanhoitotoiminnan Raision sairaalassa vuonna 2015. Raision terveyskeskus on vuokrannut vuodeosastotiloja Raision sairaalasta. Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Turussa. Turun yliopistollinen keskussairaala tuottaa yliopistosairaalatason palveluita.

Nuorten palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiossa sijaitsee kolme kaupungin ylläpitämää nuorisotilaa:

  • Tikke on Hakinmäessä sijaitseva nuorisotila, joka on auki tiistaisin ja perjantaisin.
  • Nuorisokeskus Noppa on Vaisaaressa sijaitseva nuorisokeskus, joka on auki maanantaista perjantaihin (talvikaudella ei kuitenkaan torstaisin).
  • Pommari on Raision keskustan tuntumassa sijaitseva nuoristotila. Se on auki sunnuntaista torstaihin.[72]

Lisäksi Raision seurakunta järjestää monenlaista nuortentoimintaa. Seurakunnan nuorisotila sijaitsee seurakuntatalon alakerrassa.[73]

Raision kaupunki ylläpitää nuorten työpajoja, jossa työttömäksi jääneet nuoret voivat kehittää taitojaan ja saada tukea opiskeluun[74].

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiolla on monia kulttuurikohteita, ja paikkakunta tarjoaa monia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungissa on uusi ja nykyaikainen Raision kirjastotalo.

Yhdessä Seinäjoen kanssa Raisio on yksi Suomen ”tangokaupungeista” – se järjesti vuoteen 2008 asti vuosittain Tangomarkkinat-tapahtuman semifinaalin.

Raision museo Harkko järjestää vuosittain vaihtuvia näyttelyjä mm. taiteesta, arkeologiasta ja kulttuurihistoriasta. [75] Museo toimi alun perin Raision keskustassa sijaitsevassa vanhassa kunnantalossa, mutta on sittemmin siirtynyt kirjastotalon tiloihin. Harkon entinen rakennus on tällä hetkellä tyhjillään.

Vanhassa maalaistalopihapiirissä aivan Raision keskustan tuntumassa sijaitsee Friisilän verstaat, jossa toimii keramiikkatyöhuone, Taito-käsityökeskus ja luontoretkinäyttely Pajupilli.[76]

Krookilan kotiseutukeskus on vanhaa maaseutu-Raisiota esittelevä tila Inkoisten kaupunginosassa Krookilan asuinalueella. Siellä toimii kaksi juhlatilaisuuksia järjestävää ravintolaa. Kotiseutukeskuksen pihapiirissä on myös savusauna ja kesäteatterinäyttämö.

Raisiossa toimii Raision Teatteri -niminen harrastajateatteri, joka tuottaa esityksiä syksystä kevääsään vanhan kauppaopiston tiloissa sijaitseville kahdelle näyttämölleen sekä kesäaikaan Krookilan kotiseutukeskukseen. Teatteri tarjoaa myös erilaisia kursseja.[77].

Raisiossa on monia erilaisia luontopolkuja. Niiden avulla voi tutustua luonnon lisäksi kaupungin historiaan[78].

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Raision murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[86]

Nimikkokasvi, -lintu ja ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision nimikkokasvi on kotikataja. Se on yleinen koko Suomen alueella. Raision nimikkolintu on mustarastas ja nimikkoruoka verileivästä ja suolatusta rasvasta keitetty palttupuuro. Raision toiseksi pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkarullat.[87][88]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raisiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[89]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[90].

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raision alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[91] Muita kirkkokuntia paikkakunnalla edustavat Suomen Vapaakirkon Raision Vapaaseurakunta[92] sekä helluntaiherätykseen kuuluvan Turun helluntaiseurakunnan Raision rukouspiiri[93].

Raisiossa on toiminut vuodesta 2021 itsenäinen Raision Lähetysseurakunta, joka ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan. Seurakunnan taustalla on Raision Lähetysseurakunta-yhdistys ry.

Liikunta ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kerttulan liikuntahalli, joka sijaitsee Kerttulan urheilukeskuksessa.

Raisio tunnetaan erityisesti lentopallosta, ringetestä ja jalkapallosta. Miesten Lentopallon Mestaruusliigassa pelaa lentopallojoukkue Raision Loimu. Loimu johtaa lentopallon maratontaulukkoa, eli se on Suomen kaikkien aikojen menestynein lentopalloseura. Loimu on pelannut yhtäjaksoisesti pisimpään Suomen pääsarjatasolla ja voittanut useita Suomen mestaruuksia, joista viimeisimmän vuonna 2001. Lentopallon Suomen Cupin Loimu on voittanut vuonna 2004. Naisissa Raision Urheilijoiden lentopallojoukkue pelaa toiseksi korkeimmalla, 1-sarjatasolla. Joukkue on toistuvasti sarjan kärkikahinoissa ja kasvattaa alueen lentopallonuoria.

Naisten jalkapalloliigassa on pelannut SC Raisio. Raisio Futis pelaa jalkapalloa ja futsalia sekä miesten että naisten sarjoissa. RaiFun jalkapallon edustusjoukkueet pelaavat Miesten Nelosessa ja Naisten Kolmosessa. RaiFulla on myös edustusjoukkueet Futsal-Kakkosessa sekä Naisten Futsal-Liigassa. Raision Nuorisokiekko on vuoden 2011 ringeten Suomen mestari.

Lisäksi Raisiossa toimii Raision Kuula, jossa voi harrastaa yleisurheilua sekä hiihtoa, tunnetumpia Raision Kuula edustajia ovat olleet Miro Rastas, Marika Tuliniemi, Juha Aarnio (yleisurheilija) sekä Jani Sörensen. Skiteam 105 on raisiolainen hiihtoseura, jota edustaa hiihtäjä mm. Lauri Vuorinen[94]. Raisiossa toimii kaksi voimisteluseuraa, Raision Jumpparit sekä Raision Pyryt sekä Raision Ryhti -niminen yleisseura, jossa voi muun muassa harrastaa judoa, aikidoa ja jalkapalloa[95]. Raisiossa toimii Raision Urheilijat -niminen uintiseura (RaisU), joka tarjoaa mm. uintikoulua. Raision Urheilijoita on edustanut useita kansallisesti ja kansainvälisesti menestyneitä uimareita kuten Jarno Pihlava, Riia-Roosa Koskelainen, Meri-Maari Mäkinen, Marena Aimonen sekä Hilla Kortetjärvi[96]. Vuonna 2023 Raisioon on perustettu myös oma salibandyseura, Raision Salibandy ry (RaSa), jolla on joukkueita niin junioreille kuin aikuisillekin[97].

Raision Palovuoren kaupunginosassa sijaitsee motocross-rata[98].

Kerttulan liikuntakeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntakeskuksessa on liikuntahalli, keskusurheilukenttä, ulkokuntosali, jalkapallokenttä ja kaksi jäähallia.

Kerttulan liikuntahalli on ollut toiminnassa vuodesta 1987 asti. Sisähalli voidaan jakaa kolmeen osaan[99].

Kerttulan liikuntakeskuksessa sijaitsee tenniskeskus ja ulkotenniskenttiä[100]. Kerttulan liikuntakeskuksen alueella huolletaan ja tykitetään hiihtolatuja talvisin[101].

Urheilu- ja pallokentät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Raision Ihalan kaupunginosassa sijaitsee valaistu tekonurmikenttä.
  • Kerttulan urheilukenttä on Raision Kerttulan kaupunginosassa sijaitseva yleisurheilu- ja nurmikenttä, joka on täysimittainen (400 m) Novotan-päällysteinen rata. Radan sisäpuolella on nurmikenttä.
  • Kerttulan tekonurmikenttä on täysimittanen ja valaistu.
  • Kuloisen urheilukenttä on Kuloisen kaupunginosassa sijaitseva hiekkapintainen kenttä.
  • Raikulan pallokenttä on Varppeenseudun kaupunginossa sijaitseva nurmipintainen pallokenttä. Alueella sijaitsee myös hiekkakenttä.
  • Vaisaaren pallokentät sijaitsevat Vaisaaren koulun välittömässä läheisyydessä. Molemmat kentät ovat hiekkapintaisia, ja lisäksi alueella on skeittiparkki.
  • Kaanaan pallokentät ovat Kaanaan kaupunginosassa sijaitsevat hiekkapintainen kenttä sekä Novotan-päällysteinen rata urheilukenttineen.
  • Beach volley -kenttiä on kolme Varppeen sivukadulla ja kaksi Ihalan tekonurmikentän läheisyydessä.
  • Tenniskentät sijaitsevat Kerttulan urheilukeskuksessa. Kaikki kolme siellä sijaitsevaa tenniskentää ovat massapintaisia.
  • Raisiossa sijaitsee 18-väyläinen Haunisten frisbeegolf-rata[102][103] sekä 10-väyläinen Kerttulan frisbeegolf-rata.[82]

Kuntoradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kerttulan kuntorata on rata, jota voi käyttää vain lumettomina kuukausina eli kesällä, keväällä ja syksyllä. Talvella kuntoradalla on ladut. Perusreitti on noin 3 000 m, lisälenkit mukaan lukien 4 000 m.
  • Vaisaaren kuntorata on 1 700 metriä pitkä kuntorata
  • Tikanmaan kuntorata on 1 300 metriä pitkä kuntorata, joka on valaistu ja talvella se on laduttu.
  • Hepokankareen ja Vetikon ulkoilureitti on pituudeltaan noin 3 000 metriä.[104]

Uintikeskus Ulpukka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uintikeskus Ulpukka

Uintikeskus Ulpukka on Raisiossa sijaitseva uimahalli[105]. Ulpukassa on 5 uima-allasta, joista 1 uima-allas sijaitsee ulkona ja loput sisätiloissa[106]. Kaksi Ulpukassa sijaitsevasta uima-altaasta ovat niin sanottuja kilpailu- harjoitus/kuntoilualtaita[106]. Ulpukassa sijaitsee näiden lisäksi yksi ulkoallas, opetusallas, jossa pidetään vauvauimakoulua, sekä terapia-allas, johon laskeutuu vesiliukumäki[107]. Ulpukka palvelee tavallisesti maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 6–21, keskiviikkoisin kello 11–21 ja viikonloppuisin kello 11–18, mutta poikkeukset ovat mahdollisia.[107] Ulpukassa on myös muitakin palveluja, kuten kahvio, kuntosali ja liikuntatila[107]. Uintikeskus Ulpukka tarjoaa vanhuksille ja aikuisille vesiliikuntaa[108]. Vuonna 2007 arvioitiin että Ulpukassa kävisi vuosittain yli 200 000 uimaria[109].

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.)
  • Mäntylä R. A.: Raision historia II. Raision historiatoimikunta, 1965. (sid.)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2021.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Raisio Oikeusministeriö. Viitattu 14.6.2025.
  7. ↑ Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 39–40. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.)
  8. ↑ Raision kaupunki – Killi ja Nalli[vanhentunut linkki] (luettu 5. heinäkuuta 2007)
  9. ↑ Raisio 1997 asuntomessut.fi. Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 4.2.2015.
  10. ↑ Historia Raision kaupunki. Arkistoitu 17.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
  11. ↑ Ympäristö ja luonto Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
  12. ↑ Raision luontokohteet Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
  13. ↑ Viristysalueet. Raision kaupunki.
  14. ↑ Kesärannan leirikeskus Raision kaupunki. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  15. ↑ Kesärannan leirikeskus raisio.fi. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 12.6.2016.
  16. ↑ Raision talousarvio 2019 www.raisio.fi. Arkistoitu 4.11.2018.
  17. ↑ Alppiruusupuisto Raision kaupunki. Viitattu 19.2.2026.
  18. ↑ Karmelinpuisto Raision kaupunki. Viitattu 11.11.2018.
  19. ↑ Kerrolapuisto Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  20. ↑ Keskuspuisto Raision kaupunki. Arkistoitu 11.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  21. ↑ Lumperinpuisto Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  22. 1 2 Raision kaupungin karttapalvelu (Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.raisio.fi. Arkistoitu 23.2.2012. Viitattu 15.7.2019.
  23. ↑ Heidi Pelander: Lähikuntien arkea: Yhteisöllisyys viehättää 19.6.2015. TS - Turun Sanomat. Arkistoitu 5.12.2018. Viitattu 4.12.2018.
  24. ↑ Raision paikkatietopalvelu Raision kaupunki. Arkistoitu 23.2.2012. Viitattu 20.12.2011.
  25. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  26. 1 2 Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  27. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
  28. ↑ Missä on eniten kesämökkejä, missä vähiten? Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2016.
  29. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.2.2018.
  30. ↑ Ilmar Talve: Raision historia III, s. 20-21. Raisio: Raision kaupunki, 1990. ISBN 951-95965-1-8
  31. ↑ Ystävyyskaupungit Raision kaupunki. Arkistoitu 19.10.2015. Viitattu 4.10.2017.
  32. ↑ Joni Koski: Raisio antaa humanitääristä tukea 25 000 euroa – Kaupungintalon kokoushuoneen nimi vaihtuu Rannikkoseutu. 7.3.2022. Viitattu 16.6.2026.
  33. ↑ Vaakuna raisio.fi. Arkistoitu 2.7.2016. Viitattu 6.6.2016.
  34. ↑ Suurimmat työnantajat Raisiossa https://www.raisio.fi. Raision kaupunki. Arkistoitu 4.11.2018.
  35. ↑ Kuntainfo https://www.raisio.fi. Raision kaupunki. Arkistoitu 8.6.2017. Viitattu 16.12.2017.
  36. ↑ Työpaikkojen jakautuminen Varsinais-Suomessa https://www.lounaistieto.fi. Lounaistieto. Arkistoitu 4.11.2018. Viitattu 16.12.2017.
  37. ↑ Auto-Center Finder. Viitattu 7.11.2018.
  38. ↑ Yritys - Kukkatalo kukkatalo.fi. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  39. ↑ Yritykset | Noin 250 raisiolaista saa palkkansa suoraan Meyerin Turun telakalta – Todellinen työllistämisvaikutus on huomattavasti suurempi Rannikkoseutu. 18.1.2023. Viitattu 16.6.2026.
  40. ↑ Finnkino LUXE Mylly finnkino.fi.
  41. ↑ Bauhaus Turku bauhaus.fi. Arkistoitu 4.11.2018.
  42. ↑ Raisiokeskus, sijainti Raisiokeskus. Viitattu 22.7.2015.
  43. ↑ Plantagen: Plantagen Raisio plantagen.fi. Viitattu 7.11.2018.
  44. ↑ Rannikkoseutu: Plantagenin kiinteistö siirtymässä uusille omistajille Rannikkoseutu. 4.9.2025. Viitattu 16.6.2026.
  45. ↑ S-kanava: TOK rakentaa ABC-liikennemyymälän Raision Marjamäkeen 15.12.2012. Arkistoitu 8.11.2018. Viitattu 7.11.2018.
  46. ↑ Taloussanomat: Powerilta jo kolmas avaus - "Odotamme paikalle yli yö jonottajia" 13.5.2016. Viitattu 11.11.2018.
  47. ↑ Verkkokauppa.com avaa Raisioon jättimyymälän turkulainen.fi.
  48. ↑ Turun Seutusanomat: Raisioon avataan elokuussa Burger King 20.8.2018. Viitattu 7.11.2018.
  49. ↑ Raisioon avataan Suomen suurin HopLop turunseutusanomat.fi.
  50. ↑ Lotta Engdahl: Kuntien imagotutkimus 2007 8.1.2008. Taloustutkimus. Viitattu 8.1.2008.
  51. ↑ Leppänen, Mikko: Katso listat kunnista: Missä ovat Suomen tyytyväisimmät asukkaat? Pirkkala ja Kauniainen kärjessä Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2017.
  52. ↑ Raision kaupunki teki hyvän vuosituloksen https://www.raisio.fi. Raision kaupunki. Arkistoitu 4.11.2018.
  53. ↑ Raisio investoi www.auranaallot.fi. Arkistoitu 27.10.2021.
  54. ↑ Tebest, Teemo: Eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset vuonna Yle Uutiset. 1.11.2016.
  55. ↑ Kuntien avainluvut 2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.11.2018.
  56. ↑ Tyttömyystilastot Lounaistieto. Viitattu 4.12.2018.
  57. ↑ Kuntien avainluvut 2015. Tilastokeskus. Viitattu 4.11.2018.
  58. ↑ Kadut ja liikenne Raision kaupunki. Arkistoitu 11.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  59. ↑ Turun kehätie 2018. Liikennevirasto. Viitattu 11.11.2018.[vanhentunut linkki]
  60. ↑ Janica Vilen: Raision keskustan tunnelia aletaan rakentamaan aikaisintaan vuonna 2021 5.1.2018. Viitattu 11.11.2018.
  61. ↑ Petra Ristola, Yle: Raision keskustan läpi rakennetaan tunneli 28.5.2025. Viitattu 16.7.2025.
  62. ↑ Joukkoliikenne Raision kaupunki. Arkistoitu 11.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  63. ↑ Turun raitiotie www.turku.fi. Arkistoitu 6.7.2025. Viitattu 16.6.2026.
  64. ↑ Naapurikaupungit toivovat Turun raitiotieltä kasvua ja vetovoimaa – seudullinen laajennus on ajan myötä mahdollista Yle Uutiset. 22.5.2026. Viitattu 16.6.2026.
  65. ↑ Yrjö Vainiala: Raision ja Naantalin Sataman välinen rautatieliikenne vilkastuu loppuvuodeksi 30.10.2017. Naantalin Satama Oy. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  66. ↑ https://raisio.fi/fi/koulutus-ja-varhaiskasvatus/perusopetus/tiedonpuiston-koulu Tiedonpuiston koulu | Raisio
  67. ↑ Koutonen, Jouni: Suomen suurin yläkoulu muuttaa Tiedonpuistoon Yle Uutiset. 7.1.2026.
  68. ↑ https://raisio.fi/fi/uutiset/tiedonpuiston-koulu-valmistunut Tiedonpuiston koulu valmistunut | Raisio
  69. ↑ Raisio-opisto Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  70. ↑ http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/opetus-ja-kasvatus/koulut/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  71. ↑ Raisio: Terveyspalvelut, terveysasema raisio.fi. Arkistoitu 12.10.2020.
  72. ↑ Nuorisotilat ja Kesärannan leirikeskus raisio.fi. Viitattu 16.7.2025.
  73. ↑ Nuorille raisionseurakunta.fi. Raision seurakunta. Viitattu 16.7.2025.
  74. ↑ Nuoretn työpajat Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  75. ↑ Tietoa Raision museo Harkosta Raision kaupunki. Viitattu 16.7.2025.
  76. ↑ Friisilän verstaat Raision kaupunki. Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  77. ↑ Raision Teatteri Raision Teatteri. Viitattu 16.7.2025.
  78. ↑ Luontopolut Raision kaupunki. Viitattu 4.12.2018.
  79. ↑ Krookila Raision kaupunki. Arkistoitu 17.6.2017. Viitattu 4.10.2017.
  80. ↑ Alppiruusupuisto Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  81. ↑ Alppiruusupuisto kukkii jo 26.5.2016. Raision kaupunki. Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  82. 1 2 Frisbeegolfradat Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 16.7.2025.
  83. ↑ Raision motocross-rata TSMU - Turun seudun moottoriurheilijat ry. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  84. ↑ Extereme Arena TSMU - Turun seudun moottoriurheilijat ry. Arkistoitu 6.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  85. ↑ Vaskipolku Raision kaupunki. Arkistoitu 17.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
  86. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  87. ↑ Nimikkokasvi, -lintu ja -ruoka 2011. Raision kaupunki. Arkistoitu 2.9.2016. Viitattu 2.10.2016.
  88. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  89. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  90. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 27.1.2012.
  91. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  92. ↑ Raision Vapaaseurakunta Raision Vapaaseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  93. ↑ Raision rukouspiiri Turun Helluntaiseurakunta. Arkistoitu 23.10.2010. Viitattu 27.1.2012.
  94. ↑ Raisiolainen Skiteam 105 https://www.aamuset.fi. Kaupunkimedia Aamuset. Arkistoitu 4.11.2018.
  95. ↑ Raision Ryhti esittely Raision Ryhti ry. Viitattu 17.11.2018.
  96. ↑ Hall of fame www.raisu.fi. Arkistoitu 24.4.2016.
  97. ↑ Raision Salibandy: Meidän tarina Raision Salibandy. Viitattu 27.1.2026.
  98. ↑ Raision moottorirata Raision moottoriratayhdistys ry. Viitattu 5.11.2018.
  99. ↑ Liikuntahalli raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 12.6.2016.
  100. ↑ Tenniskeskus ja ulkotenniskeskus Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  101. ↑ Hiihtoladut ja luistelukentät Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  102. ↑ Urheilu- ja pallokentät Raision akupunki. Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  103. ↑ Friebeegolfrata Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.10.2017.
  104. ↑ Kuntoradat raisio.fi. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 12.6.2016.
  105. ↑ Uintikeskus Ulpukka raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 6.6.2017. Viitattu 16.12.2017.
  106. 1 2 Aukioloajat ja tilat raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  107. 1 2 3 Aukioloajat ja tilat raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  108. ↑ Vesiliikunta raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  109. ↑ Remontissa uudistunut Ulpukka avasi ovensa ts.fi. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  110. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  111. 1 2 3 4 Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raisio Wikimedia Commonsissa
Raision vaakuna
Raision kaupunginosat
Länsi-Raisio
Keski-Raisio
Itä-Raisio
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raisio&oldid=24213633”