Verileipä
Verileipä on Länsi-Suomessa ja Ruotsissa tunnettu perinneleipä, jota entisaikaan leivottiin syysteurastuksen aikana.[1] Teurastus tapahtui maaseudulla sadonkorjuun päätyttyä loka-marraskuun vaihteessa.[2] Leivän nimitys, muoto ja raaka-aineet vaihtelivat eri seuduilla, vain teuraseläinten veri oli kaikkialla yhtenä osa-aineena. Hämeessä, Pohjanmaalla ja Satakunnassa käytettiin leipomiseen joko ohra- tai ruisjauhoja ja leivät muotoiltiin reikäleiviksi, jotka kuivatettiin ja säilytettiin leipävartaassa.[1]
Nykyisin verileipä on sekaleipä, jossa jauhoina käytetään ruisjauhojen lisäksi joko hiivaleipäjauhoja tai ohrajauhoja. Lisäksi sen raaka-aineena on veri tai kuivatusta verestä tehty verijauhe sekä vesi, joka joskus korvataan kaljalla. Nostatusaineena on leivinjauhe tai leivinhiiva. Valmista verileipää voidaan käyttää leipäressun valmistuksessa perusaineksena.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
- Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. 3. painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983. ISBN 951-0-07191-9.