Verileipä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Verileipä on Länsi-Suomessa ja Ruotsissa tunnettu perinneleipä, jota entisaikaan leivottiin syysteurastuksen aikana.[1] Teurastus tapahtui maaseudulla sadonkorjuun päätyttyä loka-marraskuun vaihteessa.[2] Leivän nimitys, muoto ja raaka-aineet vaihtelivat eri seuduilla, vain teuraseläinten veri oli kaikkialla yhtenä osa-aineena. Hämeessä, Pohjanmaalla ja Satakunnassa käytettiin leipomiseen joko ohra- tai ruisjauhoja ja leivät muotoiltiin reikäleiviksi, jotka kuivatettiin ja säilytettiin leipävartaassa.[1]

Nykyisin verileipä on sekaleipä, jossa jauhoina käytetään ruisjauhojen lisäksi joko hiivaleipäjauhoja tai ohrajauhoja. Lisäksi sen raaka-aineena on veri tai kuivatusta verestä tehty verijauhe sekä vesi, joka joskus korvataan kaljalla. Nostatusaineena on leivinjauhe tai leivinhiiva. Valmista verileipää voidaan käyttää leipäressun valmistuksessa perusaineksena.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
  • Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. 3. painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983. ISBN 951-0-07191-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vuorela s. 251.
  2. Vuorela s. 233.
  3. Turtia s. 618.