Kampsu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo leivästä. Kampsu on myös Muumitarinoiden hahmo.

Kampsu eli kamsu on pohjoissuomalainen perinneleipä, jonka taikinassa on verta. Taikina valmistetaan vedestä, verestä, ohra-, ruis- ja vehnäjauhoista, voista, suolasta, sipulista ja maustepippurista. Valmiista hyvin turvonneesta taikinasta muotoillaan pieniä, litteähköjä leipiä, joiden paksuus on noin yksi senttimetri. Kohottamattomat, melko jähmeät kakkuset keitetään kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kampsut syödään sipulikastikkeen tai voisulan kera, ja usein lisukkeena tarjotaan perunasosetta ja puolukkasurvosta. Kampsut voidaan lämmittää esimerkiksi sipulimaidossa ja nauttia sen keralla.[1]

Kampsu on iäkäs ruokalaji, joka perinteisesti valmistettuna sisältää sekä leivän että särpimen eli leivän lisänä syötävän ruoan, sillä karkeista jauhoista valmistettu veritaikina höystettiin talin paloilla. Taikinasta leivottiin joko normaalimuodosta poikkeavia leipiä tai keitettiin suolavedessä pienehköjä möykkyjä. Molemmat kestivät pitkäaikaista varastointia, ja niitä syötiin aikanaan paistettuina tai keiton aineksena.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 222. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
  2. Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, s. 251. 3. painos. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983. ISBN 951-0-07191-9.