Mustakeitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mustakeitto on kesyhanhen sisäelimistä ja verestä keitetty suurustettu keitto.[1] Se on suosittu alkuruoka monessa Keski-Euroopan maassa, Britanniassa sekä Ruotsissa, ja Suomessakin sitä on tarjottu marraskuisen martinpäivän tienoilla.[2]

Mustakeitto on perinneruoka, joka sisältää hanhen verta, sisälmyksiä ja muita osia (kaula, lihasmaha, maksa, siipilihakset, sydän) sekä alkoholia kuten konjakkia, madeiraa, portviiniä, punaviiniä tai sherryä. Keiton maustamiseen käytetään inkivääriä, kanelia, meiramia, mausteneilikkaa, timjamia tai viinietikkaa ja suurustamiseen voi-jauhosuurusta eli ruskistamatonta voin ja vehnäjauhojen seosta, joka valmistetaan paistinpannussa tasaiseksi tahnaksi.[2]

Hanhen osista ja juureksista keitetään liemi, johon voidaan lisätä kanalientä ja luumu-omenalientä sekä alkoholi, mausteet ja suurus. Hanhenveri lisätään lähes valmiiseen keittoon, ja keiton annetaan hautua mutta ei kiehua. Hanhenveren tilalla käytetään nykyisin usein sianverta. Mustakeiton lisänä tarjotaan liemessä keitettyjen hanhen osien ohella hanhenmaksamakkaraa ja haudutettuja luumuja ja haudutettuja omenan lohkoja. Mustakeiton kanssa syödään usein hanhenrasvalla siveltyä leipää, jonka päälle on aseteltu paahdettua sipulia.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja. Osa 6, palsta 111, hakusana mustakeitto. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1963.
  2. a b c Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 366. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.