Elintarviketeollisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Elintarviketeollisuus on teollisuuden ala, joka tuottaa elintarvikkeita[1] tai elintarvikkeiden raaka-aineita. Järjestelmänä elintarvikkeiden tuottaminen on mutkikas, maailmanlaajuinen joukko erilaisia liiketoiminnan aloja joka tuottaa suurimman osan maailman väestön kuluttamasta ruoasta. Vain kotitarveviljelyn voidaan katsoa olevan modernin elintarviketeollisuuden vaikutuksen ulkopuolella.kenen mukaan?

Yleiskatsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarviketeollisuuden piiriin kuuluvat:

Pohjimmiltaan elintarviketeollisuus on kaupallista ruoan liikettä pellolta lautaselle. Nykyaikainen elintarviketeollisuus on viimeisten 150 vuoden aikana tapahtuneen teknologian ja kulttuurin muutosten tulosta. Perinteisesti, tuhansien vuosien ajan, ruoan tuotanto keskittyi kahden toiminnon ympärille:

  1. työvoima-intensiiviin maanviljelystoimintoihin, viljan viljelyyn ja karjan kasvatukseen
  2. Henkilökohtaiseen ruoan valmistukseen, jossa yksilöt ja perheet hankkivat raakoja tai vähän käsiteltyjä raaka-aineita, joista valmistavat itselleen ruokaa omaan käyttöön

Huomattava osa väestöstä oli suoraan tekemisissä maatalouden kanssa. Samalla moni ruokki itsensä suoraan pellolta. Nykyaikainen elintarviketeollisuus perustuu huomattavasti enemmän tekniikkaan, erityisesti koneellistumiseen ja biokemiaan, eikä ihmis- tai eläintyövoimaan. Elintarviketeollisuus koostuu tällaisestä ruoan kasvatuksesta, käsittelystä, varastoinnista ja liikuttelusta. Teollisuus on globaalia ja raaka-aineita voidaan kuljettaa maapallon toiselta puolelta saakka. Esimerkiksi eurooppalaisia maatalouskoneita ja pohjoisamerikkalaisia kemikaaleja voidaan säännöllisesti kuljettaa maatiloille Etelä-Amerikkaan, jossa maataloustuotteet kasvatetaan ja maataloustuotteet kuljetaan takaisin joko kulutettavaksi tai edelleen jalostettavaksi. Ruoan alkuperä ja jalostuspaikka on muuttunut epäselvemmäksi, syömämme ruoka on koottu useista lähteistä.

Nykyinen elintarvikejärjestelmä on suuresti riippuvainen teknologiasta, kuljetuksesta ja logistiikasta fyysisten tuotteiden kannalta sekä markkinoinnista ja lainsäädännöstä tehokkaiden kuluttajamarkkinoiden kannalta. Suunnattoman suuri määrä yrityksiä ja ihmisiä on osallisena tässä suuressa ja mutkikkaassa järjestelmässä. Jatkuvaa materiaalin, ruokatuotteiden ja niihin liittyvän tiedon virtaa valvoo suuri joukko säädöksiä ja iso virkakoneisto.

Teollisuuden koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Vuonna 2017 tuotannon bruttoarvo oli 11,9 miljardia euroa ja jalostusarvo 2,5 miljardia euroa.[2] Itse elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes 38 000 työntekijää yli 1 700 yrityksessä.

Suomessa toimivia elintarvikealan yrityksiä oli 1776 kappaletta vuonna 2018. Elintarvikeala on mikroyritysvaltainen: alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 89 %. Yli 250 henkilöä työllistäviä elintarviketeollisuuden yrityksiä on vain 25.[2]

Elintarviketeollisuuden tuotanto on raaka-ainevaltaista. Suurin osa käytetyistä raaka-aineista on kotimaisia, mutta myös tuontiraaka-aineita tarvitaan. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on korkea, noin 80 %.[2]

Elintarvikkeiden ja juomien vienti sekä tuonti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa suomalaisista elintarvikkeista ja juomista kulutetaan kotimaassa. Kuitenkin yhä useampi yrityksistä on suuntautunut kansainvälisille markkinoille, ja samaan aikaan suomalaisten vientiosaaminen on parantunut mikä näkyy vientimarkkinoille kehitettyjen tuotteiden määrässä. Vuonna 2018 Suomesta vietiin elintarvikkeita ja juomia 1,55 miljardilla eurolla ja vuonna 2019 1,75 miljardilla eurolla.[2][3] Eniten elintarvikkeita vietiin Ruotsiin, Viroon, Ranskaan, Venäjälle ja Saksaan. Merkittävimpiä suomalaisia vientituotteita ovat kala, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat. Tuoteryhmistä nousussa ovat mm. liha, kaura, makeiset ja myllytuotteet.[3]

Elintarvikkeiden tuonti Suomeen on on noin kolminkertainen vientiin verrattuna. Suurin osa tuonnista on tuotteita, joita Suomessa ei tuoteta tai valmisteta. Eniten Suomeen tuotiin elintarvikkeita Saksasta, Ruotsista ja Alankomaista. Merkittävimpiä tuontituotteita ovat hedelmät ja tuore kala.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. elintarviketeollisuus. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy, 2020.
  2. a b c d e Hyrylä Leena, Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Elintärkeä, monimuotoinen elintarvikeala julkaisut.valtioneuvosto.fi. 1.12.2020. Viitattu 23.10.2021.
  3. a b Business Finland: Suomen elintarvikevienti uuteen ennätykseen, suuri mahdollisuus kasvuun lisäarvotuotteilla www.businessfinland.fi. Viitattu 23.10.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]