Suojakaasu
Suojakaasua käytetään suojaamaan materiaalia ilmakehän kaasujen vaikutukselta. Suojakaasuja käytetään muun muassa elintarviketeollisuudessa ja hitsauksessa. Myös esimerkiksi hehku- ja halogeenilampun kuvun sisällä on suojakaasua pidentämässä hehkulangan käyttöikää.[1][2]
Käyttö elintarvikkeissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elintarvikkeita pakataan suojakaasuun, jotta ne säilyisivät pidempään. Suojakaasupakkaamisen (engl. modified atmosphere packaging, MAP) tehtävä on ehkäistä bakteerien kasvua sekä hidastaa tai estää entsymaatiset reaktiot, jotka voivat muuttaa elintarvikkeen aistittavia ominaisuuksia. Suojakaasun käytöllä kemiallisten säilöntä- ja lisäaineiden määrää tuotteissa voidaan vähentää. Elintarvikkeiden suojakaasuina käytetään ilmakehästä löytyviä kaasuja: typpeä, happea ja hiilidioksidia tai näiden seoksia. Eri elintarvikkeille on erilaiset kaasuseokset. Useimmiten suojakaasun halutaan syrjäyttävän hapen ja estävän näin erilaiset hapettumisreaktiot, mutta esimerkiksi naudan jauhelihan suojakaasuna käytetään juuri happea, jotta lihan punainen väri säilyy. Suurpakkauksiin voidaan lisätä säilyvyyden pidentämiseksi runsaasti hiilidioksidia.[3][4][2]
Suojakaasuja voidaan käyttää vain pakkauksiin, joiden materiaali ei läpäise kaasuja ja jotka voidaan sulkea tiiviisti. Kun pakkaus avataan tai se rikkoutuu, suojakaasu poistuu ja sen teho lakkaa. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöillä ilmoitetut säilyvyysajat (”parasta ennen”, ”viimeinen käyttöpäivä” ym.) on laskettu oikein varastoiduille ehjille pakkauksille.[2]
Joissakin elintarvikepakkauksissa, kuten sipsipusseissa, käytetään suojakaasua myös pullistamaan pakkausta ja tekemään siitä näin paremmin iskuja kestävän.[2]
Käyttö metallurgiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuma metalli hapettuu reagoidessaan ilmassa olevan hapen kanssa, samaten sulaan metalliin seostuu happea. Reaktio estetään syrjäyttämällä happi inertillä tai pelkistävällä kaasulla.
Hitsauksessa suojakaasua käytetään, jotta sula metalli ei palaisi ilman hapessa. Suojakaasu estää myös ilmassa olevan hapen (O2) muuttumisen otsoniksi (O3) valokaarihitsauksessa. Suojakaasuina käytetään jotain inerttiä ja sähköä johtavaa kaasua, yleensä hiilidioksidia, argonia tai heliumia sekä näiden seoksia.
Valussa sula metalli voidaan peitostaa hiutalegrafiitilla tai puuhiilellä, jotka palaessaan muodostavat metallin päälle hiilimonoksidi ja -dioksidikaasukerroksen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hehkulamppu (Arkistoitu – Internet Archive), kompo2010-wiki, viitattu 17.10.2015.
- ↑ a b c d Käytettävät pakkauskaasut, Pakkausmenetelmät ja -laitteet, Elintarvikkeiden pakkaaminen -oppimateriaali, edu.fi. (Internet Archivessa). Viitattu 17.10.2015.
- ↑ Liha ja lihatuotteet, Aga[vanhentunut linkki]
- ↑ Ritala, Wilhelmiina: Asiakas kysyy – Milloin tuote on runsaskuituinen? Pirkka 10/2015 s. 7.
- Tietoa Aga:n elintarvikekaasuista (Internet Archive)