Metsäteollisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee teollisuuden alaa. Metsäteollisuus ry on metsäteollisuusyritysten työnantajajärjestö.

Metsäteollisuus on puuta raaka-aineena käyttävää teollisuutta.

Siihen kuuluvat

Kun metsäteollisuus sekä graafinen teollisuus (paino- ja kustannustoiminta) yhdistetään, saadaan metsäperustainen teollisuus (englanniksi FBI, forest based industries).

Jalosteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakapuusta syntyy puutuoteteollisuudessa puutuotteita, jotka jaetaan kolmeen ryhmään:

Suomen metsäteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sahateollisuus sata vuotta (1959).

Vielä 1800-luvun puolimaissa suurin osa Suomen puusta käytettiin talouksissa polttopuuksi, rakentamiseen, valaistukseen ja maatalouden tarpeisiin. Sahateollisuuden nousuvaihe 1870-luvulla oli dramaattinen. Suuria höyrysahoja nousi satamakaupunkeihin, ja sahatavaran arvo nousi uittoreittien varsilla koko Suomessa. Toiminta houkutteli Suomeen myös ulkomaalaisia yrittäjiä, kuten Hans Gutzeitin ja James Salvesenin. Samaan aikaan otettiin askeleita kohti nykyaikaista paperintuotantoa, jonka uranuurtaja Suomessa oli Fredrik Idestam.[1] Suomen teollistuminen ei kuitenkaan alkanut metsästä, sillä rautaruukkeja ja tekstiiliteollisuutta oli virinnyt tänne jo 1600–1700-luvuilla.[2]

1800-luvulla noussut sahateollisuus oli tärkein puun jalostaja 1950-luvulle saakka. Tärkein vientimaa oli Britannia. Venäjälle ei juuri viety sahatavaraa, sillä sen omat tehtaat tyydyttivät kysynnän. Paperiteollisuuden tuotteet nousivat viennin arvolla mitattuna suurimmaksi ryhmäksi jo 1930-luvulla (jolloin sahateollisuus taantui voimakkaasti). Paperituotteiden päämarkkina-alue autonomian aikana oli Venäjä.[2] Suomen ensimmäinen selluloosatehdas perustettiin Valkeakoskelle 1880 (natronselluloosa, muutettiin sulfaattiselluloosaa valmistavaksi 1886). Puuhioke tuli ensimmäisten paperitehtaiden raaka-aineeksi 1870-luvun alussa (Kyröskoski, Valkeakoski ja Kuusankoski).[1]

Suhteellisesti suurimmillaan metsäteollisuus oli Suomessa sotien välisenä aikana. Metsätyöläisten määrä oli suurimmillaan 200 000 henkeä vuonna 1946.lähde?

Nykyinen metsäteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Suomen metsäteollisuus on siirtynyt peruuttamattomasti maailmantalouden piiriin. Yritykset ovat yhdistyneet kansainvälisiksi metsäjäteiksi. Puun hankinta on kansainvälistynyt. Vuonna 2006 Suomessa tuotettiin ennätysmäärä massaa, paperia ja kartonkialähde?. Puheenaiheeksi ovat kuitenkin nousseet tehtaiden sulkeminen ja tuotannon siirtäminen nopeasti kehittyviin maihin.

Metsäteollisuuden tuotannon arvo Suomessa vuonna 2010 oli yhteensä noin 20,4 miljardia euroa*, joka jakaantuu puutuoteteollisuuteen (6,7 miljardia euroa*) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (13,7 miljardia euroa). (Tuotannon arvo sisältää myös huonekaluteollisuuden.)

Metsäteollisuus työllistää suoraan 49 000 henkilöä Suomessa, joista 23 000 toimii paperiteollisuudessa ja 26 000 puutuoteteollisuudessa. Lisäksi vajaa 10 000 henkilöä saa toimentulonsa huonekalujen valmistuksesta. (Luvut vuodelta 2010)

Suomalaisen metsäteollisuuden palveluksessa muissa toimintamaissa on noin 50 000 henkilöä.

Vuonna 2010 metsäteollisuuden viennin arvo (huonekalut ml.) oli 10,8 miljardia euroa. Vienti kasvoi 23 prosenttia edellisvuodesta. Metsäteollisuuden viennin arvo koko Suomen viennistä oli noin 20 %. Metsäteollisuus oli 1950-luvulla 80 % viennistä. Metsäklusteri tuo noin 30 prosenttia Suomen nettovientituloista. Koko klusterin - puun korjuusta valmiiksi tuotteiksi asti koneineen ja teknologioineen - tuotannon arvo on 35 miljardia euroa.

Metsäteollisuuden uudet tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäteollisuudessa kasvualueita ovat mm. rakentaminen ja sisustaminen, pakkaukset ja pehmopaperit sekä biopohjainen energia. Biotalouden uusia tuotteita syntyy bioenergiasta, biopolttoaineista ja biokemikaaleista sekä yhdistämällä puuta ja kuitua muihin materiaaleihin.

Informaatioteknologian avulla kehitetään älykkäitä paperi- ja pakkaustuotteita sekä rakennusmateriaaleja. Nanomittakaavan teknologioilla tuotteet saavat uudenlaisia ominaisuuksia. Nykyisten tuotteiden rinnalle syntyy uusia sovelluksia esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuuteen.


Uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita ja materiaaleja

Yksi kuutiometri puuta varastoi noin yhden tonnin hiilidioksidia. Saha- ja levyteollisuuden vuosituotannon varastoiman hiilidioksidin määrä vastaa noin puolta Suomen liikenteen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.

Keskiverto puinen omakotitalo sitoo puurakenteisiinsa noin 30 tonnia ilmasta peräisin olevaa hiilidioksidia, joka vastaa yhden kuluttajan keskivertoautoilun yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä.

Paperi-, kartonki- ja puutuotteet valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne soleltuvat elinkaarensa päätteeksi kierrätykseen ja lopuksi energian tuotantoon.

Kuitupakkauksista jopa 85 prosenttia kierrätetään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Halila, Aimo: Suurten uudistusten kausi. Teoksessa Suomen historia: 5, Kansallisen heräämisen aika, s. 232-6. Helsinki: Weilin+Göös, 1986. ISBN 951-35-2494-9.
  2. a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 285-289. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Markku Kuisma: Metsäteollisuuden maa – Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920 (Metsäteollisuuden maa 1, SKS 2006)
  • Kai Häggman: Metsän tasavalta – Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920-1939 (Metsäteollisuuden maa 2, SKS 2006)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]