Uusiutuvat luonnonvarat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Energiantuotannossa käytetään sekä uusiutuvia että uusiutumattomia luonnonvaroja. Uusiutuviksi energianlähteiksi kutsutaan tavallisesti kuvan laatikoilla ympäröityjä energiamuotoja.

Uusiutuvat luonnonvarat ovat mitä tahansa luonnonvaroja, joiden voidaan katsoa uusiutuvan.

Luonnonvaroilla täytyy olla jokin mekanismi, jolla niitä syntyy lisää. Uusiutuvia luonnonvaroja ovat esimerkiksi happi, makea vesi ja biomassa: happea tulee ilmakehään lisää kasvien yhteyttäessä, makeaa vettä saadaan sateen kautta ja biomassaa kasvien kasvaessa.

Uusiutuvista luonnonvaroista voi kuitenkin tulla uusiutumattomia, jos niiden varastoja kulutetaan nopeammin kuin ne uusiutuvat. Esimerkiksi pohjavettä voidaan kuluttaa pohjavesivarastosta eli akviferista nopeammin kuin se täyttyy uudelleen. Silloin varasto vähitellen tyhjenee.

Esimerkiksi fossiiliset polttoaineet kuten hiili, öljy ja maakaasu sekä monet mineraalit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, koska mikään mekanismi ei lyhyellä aikavälillä tuota niitä lisää. Esimerkiksi maaöljy on syntynyt muinaisista eliöistä, jotka ovat suuressa paineessa muuttuneet nestemäisiksi hiilivedyiksi. Ihmisen toiminnan kannalta tämä prosessi on niin hidas, että kun öljyä käytetään, se kuluu vähitellen loppuun.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.