Erityisopetus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erityisopettaja ohjaa oppilasta

Erityisopetus (oppilaan erityinen tuki) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai oppilashuoltopalveluja laaja-alaisten oppimisvaikeuksien, älyllisen kehitysvamman, neurologisen kehityshäiriön, tunne-elämän häiriön, sosiaalisen sopeutumattomuuden, liikunta- tai aistivamman tai esimerkiksi pitkäaikaissairauden vuoksi[1][2][3].

Erityisopetusta järjestetään esi- ja peruskoulussa sekä toisen asteen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa[4]. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulunkäynti ja sen kehittäminen on ollut viime vuosinamilloin? yhtenä ammatillisen koulutuksen painopistealueena. Viime vuosien aikanamilloin? erityisopetus on lisääntynyt myös lukioissa.

Erityisopetuksen lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisopetuksen oppilaiden määrä kasvoi noin 60 prosenttia vuosina 2001–2010. Perusopetuksen päättövaiheessa yksilöllistettyä oppimäärää suorittavien oppilaiden osuus kaksinkertaistui samana ajanjaksona.[5]

Noin yhdeksän prosenttia Suomen peruskoululaisista oli erityisopetuksen piirissä vuonna 2010. Erityisopetusta saavia poikia oli kaksinkertainen määrä verrattuna tyttöihin.[6] Noin 40 prosentilla erityisopetukseen siirretyistä siirto johtui laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Kaksi kolmannesta heistä oli poikia [7].

Oppilaan erityinen tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa ja muun opetuksen yhteydessä[8]. Mikäli se ei ole mahdollista, oppilaalle osoitetaan lähin tarkoituksenmukainen koulu ja erityisluokkapaikka[8]. Noin puolet erityistä tukea tarvitsevista oppilaista on integroitu kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin. Suomi kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa on eniten oppilaita erityisluokilla.[9]

Erityisopetuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärää voidaan yksilöllistää. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita.[10]

Kolmiportainen tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2013 Suomen perusopetuksessa on käytetty kolmiportaisen tuen järjestelmää:

  1. Lievin tuen muoto on yleinen tuki, jota opettaja voi antaa esimerkiksi tukiopetuksena ja joustavina opetusjärjestelyinä.[11]
  2. Jos tuen tarve on suurempi, siirrytään tehostettuun tukeen, joka voidaan toteuttaa omassa yleisopetuksen luokassa, erityisopettajalla tai niiden yhdistelmänä. Tuki on säännöllistä tai koostuu useista eri tukimuodoista.[12]
  3. Erityinen tuki on vielä vahvempi tuen muoto, ja sen toteuttamisessa päävastuu on erityisopettajalla. Sitä annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu tehostetun tuen tukitoimilla. [13]

Perusopetuksen opetuksen järjestäjä tekee erityisestä tuesta virkapäätöksen. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Päätöstä tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkki- ja avustajapalvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.[14] Erityisen tuen päätökseen liittyy HOJKS-päätös eli eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Erityinen tuki (luokkamuotoinen erityisopetus)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetuksen erityisryhmään, jos koulun tukitoimet tiedetään riittämättömiksi tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi oppilaan tarpeisiin nähden. Lisäksi oppilaan tilanteen tulee asiantuntija-arviointien perusteella vaatia erityisopetukseen ottoa tai siirtoa. Suomen perusopetuslain mukaan erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille tarkoitetussa opetusryhmässä saa olla enintään kymmenen oppilasta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille tarkoitetussa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta, ja vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla enintään kuusi oppilasta.[15]

Opetussuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen peruskoulujen erityisopetuksen erityisryhmillä on hyvin erilaisia opetussuunnitelmia riippuen siitä, millaisille oppilaille ryhmä on tarkoitettu.

EAUT[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EAUT-opetus on tarkoitettu autismin kirjon oppilaille, joilla on vaikeuksia muun muassa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Joissakin kunnissa autistiset lapset on sijoitettu EHA- tai EMU-luokkiin.

EDY[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EDY-opetus on tarkoitettu kielellisiä erityisvaikeuksia, dysfasiaa poteville oppilaille. Opetus on yleisen opetussuunnitelman tasoista, mutta olennaisena erityistavoitteena on pyrkiä voittamaan tai ohittamaan kielellinen erityisvaikeus. Luokassa voidaan käyttää kommunikoinnin tukena esimerkiksi kuvia.

EHA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EHA- eli harjaantumisopetus on tarkoitettu lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaisille oppilaille, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Opetuksen tavoitteet ja opetusmenetelmät laaditaan jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti, ja pääpaino opetuksessa on käytännöntaitojen oppimisella. Peruskoulun jälkeinen koulutus on yksilöllistä, päivittäistaitojen vahvistamista sekä itsenäistymistä tukevaa ohjausta.

EHV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EHV-opetus on tarkoitettu syvästi kehitysvammaisille oppilaille. Opetus on yksilöllistä, lapsen tarpeet ja kehitystason huomioonottavaa kokonaisvaltaista ohjaamista.

EKU[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EKU-opetus on tarkoitettu kuuroille ja vaikeasti kuulovammaisille oppilaille. Opetus tapahtuu suurelta osin viittomakielellä tai viittomakielen tuella.

EMU[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EMU- eli mukautettu opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät tukitoimista huolimatta suoriudu peruskoulun yleisopetuksesta esimerkiksi laaja-alaisten oppimisvaikeuksien, kehityksen viivästymisen tai lievän kehitysvamman vuoksi. Keskeisenä erityistavoitteena on perustietojen ja -taitojen hallinta sekä kädentaitojen kehittäminen. Opetussuunnitelma on yleistä opetussuunnitelmaa kevyempi ja painottaa enemmän perusasioita. Mukautetun opetuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuus on kapeampi kuin yleisopetuksen oppimäärän suorittaneilla.

ENÄ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ENÄ-opetus on tarkoitettu näkövammaisille oppilaille. Suomessa on muutama näkövammaisten erityiskoulu, mutta yleensä näkövammaiset lapset käyvät koulua yleisopetuksen ryhmissä, jolloin opetuksessa pyritään ottamaan huomioon heidän erityistarpeensa materiaalin, välineiden ja henkilökohtaisen avustajan osalta.

ESY (SOPE)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESY- ja SOPE-opetus (sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämää tukeva opetus) on tarkoitettu sopeutumisvaikeuksista, käytöshäiriöstä tai tunne-elämän ongelmista kärsiville oppilaille. Opetus on peruskoulun yleisopetuksen tavoitteiden mukaista, keskeisenä erityistavoitteena on kuntouttaa oppilaat kykenemään opiskelemaan myös suuressa ryhmässä. Luokan käytännöt muotoutuvat oppilaiden tarpeiden mukaan, ja työskentelyssä korostuvat rutiinit ja strukturoidut työskentelytavat.

EVY[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EVY-opetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on neurologisista syistä johtuvia erityisvaikeuksia (esimerkiksi keskittymisen tai toiminnanohjauksen vaikeuksia tai tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö) ja jotka tästä syystä tarvitsevat tavallista enemmän opettajan ohjausta, aikaa ja huomiota. Nämä lapset toimivat monessa asiassa normaalien lasten tapaan, mutta tietyissä tilanteissa he tarvitsevat erityistoimia hyödyntääkseen kykyjään. Opetus on peruskoulun yleisopetuksen tavoitteiden mukaista.[15][16]

Nivelvaiheen tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisopetusta järjestetään myös niille, joilla ei ole sen tarpeesta tehty hallinnollista päätöstä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. maahanmuuttajat ja nivelvaiheen oppilaat tai opiskelijat. Nivelvaiheita on päiväkodista esikouluun, esikoulusta ala-asteelle, ala-asteelta yläasteelle ja yläasteelta toiselle asteelle siirryttäessä. Nivelvaiheessa oppilas tarvitsee tavallista enemmän tukea. Nivelvaiheita onkin pyritty vähentämään esimerkiksi poistamalla 1999 asetuksesta jako ala-asteeseen ja yläasteeseen.[17].

Erityisopetuksen kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että oppilas oppii erityisluokassa keskimäärin vähemmän kuin tavallisessa luokassa.[9] Yhdistyneet Kansakunnat onkin pyrkinyt edistämään jo vuosikymmeniä politiikkaa, jossa kaikilla oppilaille annettaisiin oikeus opiskella tavallisessa luokassa. Erityisluokalle ("pienluokalle") siirto saisi olla vain harvinainen poikkeus.[18] YK:n yleiskokouksen teki vuonna 1993 päätöksen, jonka mukaan kouluviranomaiset ovat velvollisia järjestämään vammaisten henkilöiden opetuksen tavallisilla luokilla[19]. Myös Euroopan unioni on tukenut tätä kehitystä.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.koulutusnetti.fi/?path=erityisopetus
  2. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7955/leander_rantavuori.pdf?sequence=1
  3. Erityisopetuksen tarjonta. Tilastokeskus.
  4. Aika näyttää! Ammattiosaamisen näytöt ja inkluusio
  5. Erityisopetuksen tarjonta vaihtelee alueittain ja ikäryhmittäin. Turun sanomat/STT. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/536541/Erityisopetuksen+tarjonta+vaihtelee+alueittain+ja+ikaryhmittain
  6. Erityisopetukseen siirrettyjen osuus ennallaan. Tilastokesus 9.6.2011. http://www.stat.fi/til/erop/2010/erop_2010_2011-06-09_tie_001_fi.html
  7. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/diagnoosit/laaja-alaiset-oppimisvaikeudet.html
  8. a b Tehostettu ja erityinen tuki. Helsingin opetustoimi.
  9. a b Professori: Erityisluokkia perustettiin mukavuussyistä. Vihdin uutiset 4.3.2013. http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/225870-professori-erityisluokkia-perustettiin-mukavuussyista
  10. Opetuksen yksilöllistäminen. Tyrnävä.
  11. Yleinen tuki. Tieteen termipankki. Viitattu 7.7.2015.
  12. Tehostettu tuki. Tieteen termipankki. Viitattu 7.7.2015.
  13. Erityinen tuki. Tieteen termipankki. Viitattu 7.7.2015.
  14. Erityisen tuen päätös. Tieteen termipankki. Viitattu 7.7.2015.
  15. a b Erityisopetukseen siirto Tervahovin koulu.
  16. Koulunkäyntiavustajan työnkuva ja eri luokkamuodot Seure.
  17. Kymmenille tuhansille seiskaluokkalaisille tukimateriaalia Yle 2008.
  18. Salamancan julistus, 1994. Valtakunnallinen vammaisneuvosto.
  19. Saloviita, T. (1999) Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Atena, Jyväskylälähde tarkemmin?

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]