Neurologia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neurologia eli hermotautioppi on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja. Neurologisia sairauksia ja tiloja ovat muun muassa ADD, ADHD, aivohalvaus, Alzheimerin tauti, Aspergerin oireyhtymä, Downin oireyhtymä, elimellinen unihäiriö, epilepsia, krooninen väsymysoireyhtymä eli ME-tauti, migreeni, multippeliskleroosi eli MS-tauti, Parkinsonin tauti, päänsärky, Touretten oireyhtymä, varhaislapsuuden autismi sekä erilaiset aivo- ja selkäydinvammat. Neurologisia ja psykiatrisia potilaita tutkittiin ja hoidettiin ennen vuotta 1963 samoissa sairaaloissa, sillä hermo- ja mielitaudit kuuluivat samaan erikoistumisalaan[1].

Neurologiset sairaudet ovat tyypillisesti parantumattomia pitkäaikaissairauksia. Moneen neurologiseen sairauteen kuten Autismiin, Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin sekä MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy aivojen tulehdustila[2][3][4][5], jota ei pystytä parantamaan. Osassa neurologisia sairauksia ei tunneta sairauden varsinaista perussyytä[6]. Moneen neurologiseen sairauteen on kuitenkin tarjolla oireita lievittäviä hoitoja, jotka saattavat helpottaa merkittävästi potilaan elämää.

Neurologisilla oireilla voidaan viitata sekä keskus- että ääreishermoston toiminnasta johtuviin oireisiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi kognitiiviset vaikeudet, epileptiset kohtaukset, tuntohäiriöt, tasapainovaikeudet, lihasheikkoudet, näköhäiriöt ja huimaus. Autonomisen hermoston toimintahäiriöihin eli dysautonomiohin voi liittyä uupumusta, sydänoireita, janon tunnetta, vatsavaivoja ja ortostaattista hypotensiota. Dystonioita eli lihasten aivoperäisiä kramppaavia tai nykiviä liikkeitä esiintyy usein niskan, kasvojen tai suun alueella.[7]

Neurologiaan läheisesti liittyviä aloja ovat neuropsykologia, neuropsykiatria, lastenneurologia, neurokirurgia, kliininen neurofysiologia ja neuroradiologia. Neurotieteeseen kuuluu kliinisten neurotieteiden lisäksi aivojen ja hermoston toimintaa, rakennetta ja kehitystä tutkivat perustieteen alat, kuten neurobiologia, neuroanatomia ja neurofysiologia.

Vuonna 1976 perustettu Neurologiset Vammaisjärjestöt NV on neurologisesti sairaita ja vammaisia edustavien potilasjärjestöjen katto-organisaatio[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ettehän te nyt mikään hullu ole! Satu Salonen, Potilaan lääkärilehti 25.04.2016. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/potilaan-aani/no-ettehan-te-nyt-mikaan-hullu-ole/#.VyE8hiFGQwE
  2. Martha R. Herbert. Large Brains in Autism: The Challenge of Pervasive Abnormality. The Neuroscientist. Volume 11, Number 5/2005. Sivu 417. http://www.marthaherbert.org/library/herbert-largebrains1.pdf
  3. Meraz-Rios, Marco (August 2013). "Inflammatory process in Alzheimer's Disease". Frontiers in Integrative Neuroscience.
  4. Tansey, Malu (May 2012). "Neuroinflammation and Non-motor Symptoms: The Dark Passenger of Parkinson’s Disease?". Curr Neurol Neurosci Rep
  5. Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088
  6. http://www2.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/Poliklinikat/Neurologian-poliklinikka/Sivut/default.aspx
  7. Maija Haavisto: Hankala sairaus vai hankala potilas. Tietoa huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista. Finn Lectura 2011.
  8. http://www.nv.fi/

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X.
  • Gazzaniga, Michael S.: Eettiset aivot. (Alkuteos: The ethical brain, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2006. ISBN 952-5202-97-6.
  • Järvilehto, Timo: Missä sielu sijaitsee?: Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta. Prometheus-sarja. Oulu: Pohjoinen, 1987. ISBN 951-749-180-8.
  • LeDoux, Joseph: Synaptinen itse: Miten aivot tekevät minusta minut. (Synaptic self: How our brains become who we are, 2002). Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-57-7.
  • Schacter, Daniel L.: Muistin seitsemän syntiä: Miten aivot muistavat ja unohtavat. (Alkuteos: The seven sins of memory: How the mind forgets and remembers, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-64-X.


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.