Neurokirurgia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksalainen kaiverrus vuodelta 1517 esittelee vieläkin käytössä olevaa neurokirurgista toimenpidettä, trepanaatiota eli kallon porausta

Neurokirurgia on lääketieteen ala, joka on erikoistunut keskushermoston (selkärangan ja aivojen) kirurgiseen hoitoon.

Neurokirurgi hoitaa useimmiten seuraavia tapauksia, myös äkilliset aivovammat ja niiden nopea kirurginen hoito kuuluu neurokirurgian piiriin.

  • kallonsisäiset kasvaimet
  • aivovammat
  • aivoverisuonitaudit
  • selkäydinkanavan kasvaimet ja puristustilat
  • hydrokefalus eli vesipää ja likvorivuoto
  • vaikeat kiputilat, liikehäiriöt ja epilepsia

Vaativana kirurgian alana neurokirurgiaa voidaan harjoittaa korkeatasoisissa sairaaloissa. Mahdollisuus yhteistyöhön muiden alojen kanssa kuten neuroanestesiologia, neuroradiologia, neuropatologia, neurologia ja lastenneurologia, kliininen neurofysiologia, neuro-otologia ja neuro-oftalmologia mahdollistavat potilaalle paremman hoidon.

Mikrokirurgian tulo neurokirurgiaan on ollut valtava menestys. Vielä kymmenen vuotta sitten joitain vaikeita leikkauksia pidettiin teoriassa mahdottomina, mutta nykyisen tekniikan ansiosta muun muassa tehokkaat ja tarkat kuvausmenetelmät sekä mikrokirurgia ovat kohentaneet tai säästäneet tuhansien ihmisten elämää. Aivotutkimusten lisääntyessä jälkihoidot ovat parantuneet sekä kuntoutuksen merkitystä on ymmärretty.

Kaikissa yliopistosairaaloissa (Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku) toimii väestövastuullinen neurokirurginen yksikkö. Ensimmäinen perustettiin 1932 Helsinkiin, Punaisen Ristin sairaalaan, nykyiseen Töölön sairaalaan, ja tämä nykyinen neurokirurgian klinikka palveli pitkään koko Suomen tarpeita.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neurokirurgiksi opiskelu kestää noin 12 vuotta, johon sisältyy kuusi vuotta lääketieteen runkokoulutusta ja yleistietoa ja viisi-kuusi vuotta neurokirurgian opiskelua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]