Lääketieteelliset yliopistotutkinnot
Lääketieteellistä tutkintoa vaaditaan lääkärin ammatin harjoittamiseen.
Iso-Britannia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isossa-Britanniassa lääkärin ammattia saa harjoittaa Bachelor of Medicine - tai Bachelor of Surgery -tutkinnon (’lääketieteen kandidaatti’ ja ’kirurgian kandidaatti’, MB ja BS) suorittanut. Muita lääkäreitä paitsi kirurgeja kuitenkin puhutellaan nimityksellä Doctor (’tohtori’). [1]
Italia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteellinen tutkinto on kuudessa vuodessa suoritettava 360 opintopisteen laajuinen Laurea specialistica in Medicina e Chirurgia.[2][3] Tutkinto on yksiportainen.[4]
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Lääkärit Suomessa
- Katso myös: Yliopistolliset tutkinnot
Lääketieteen lisensiaatin (lyh. lääket. lis. ja LL; ruots. medicine licentiat, lyh. med. lic. ja ML)[5] tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto) vaaditaan 360 opintopisteen opintoja. Opinnot kestävät kuusi vuotta. [6] Lääketieteessä ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, vaan lääketieteen koulutusohjelma on Suomessa yksiportainen.[7][8] Lääketieteen opiskelija saa kuitenkin lääketieteen kandidaatin (lyh. lääket. kand. ja LK; ruots. medicine kandidat, lyh. med. kand. ja MK) arvonimen suoritettuaan tietyn määrän opintoja.[9]
Lääketieteen tohtorin (lyh. lääket. toht. ja LT, ruots. medicine doktor, lyh. med. dr. ja MD) tutkintoon (jatkotutkinto) vaaditaan väitöskirjaa ja jatko-opintoja (Helsingin yliopistossa 40–60 opintopistettä).[10] Tutkinto oli aiemmin nimeltään lääketieteen ja kirurgian tohtori (lyh. lääket. ja kir. toht. ja LKT).
Puhekielessä lääkäristä käytetty nimitys tohtori ei välttämättä liity lääkärin oppiarvoon.
Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteelliset korkeakoulut Yhdysvalloissa myöntävät Doctor of Medicine -oppiarvoja (’lääketieteen tohtori’, MD). Tutkinnon saa, kun on suorittanut yliopistossa noin neljän vuoden esiammatillisen koulutuksen ja neljän vuoden lääketieteen opinnot. [11]
On mahdollista osallistua tutkimusprojektiin ja kirjoittaa väitöskirja opintojen aikana. Tällöin valmistuu yliopistosta riippuen esimerkiksi kunniamaininnalla MD with Thesis (’lääketieteen tohtori väitöskirjalla’). [12]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kysy mitä vain. Miksi kirurgeja kutsutaan Englannissa mistereiksi? YLE Radio Suomi. Viitattu 31.3.2009.
- ↑ Laurea specialistica in Medicina e Chirurgia (ciclo unico) Università degli Studi di Verona. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
- ↑ Regolamento Didattico del Corso di Laurea Specialistica in Medicina e Chirurgia (PDF) Università di Pisa. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
- ↑ Medicina e Chirurgia 2009 / 2010. Guida di orientamento alla Facoltà (PDF) (Sivu 19) 2009. Università degli Studi di Padova. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
- ↑ Kotus: lyhenneluettelo.
- ↑ Lääketiede Opintoluotsi. 30.1.2009. Opetusministeriö. Viitattu 31.3.2009.
- ↑ Lääketieteellinen tiedekunta. Terveystieteet. Opinto-opas 2008–2009, s. 42. Kuopion yliopisto, 2008. ISSN 1455-321X. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)
- ↑ Yleistä lääketieteen opiskelusta Turussa Turun Lääketieteenkandidaattiseura ry..
- ↑ Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa Helsingin yliopisto. Viitattu 31.3.2009.
- ↑ Physician Education, Licensure, and Certification American Medical Association. Viitattu 31.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Curriculum 19.8.2008. University of California, San Francisco. Viitattu 31.3.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Tutkinnoista ja oppiarvoista käytettyjä lyhenteitä”, Suomen valtiokalenteri, s. 20. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2007. ISSN 0355-2462. ISBN 978-952-14-1147-2. Luku verkossa (PDF).